Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Pieni kone sopii huonosti kokonaiskonseptiin, jossa ei pienestä tilakoostamme johtuen ole monestikaan mahdollista tehdä ensiharvennuksia erillisinä hakkuna. Kun tilalle tullaan, tehdään kerralla kaikki hakkuut enskasta päätehakkuuseen. Tämän takia ensiharvennuksenkin on oltava kiinnostava, jotta se ei siirry rästikohteiden joukkoon ja seuraavalle hakkuukierrokselle.
Ja tärkein pointti konettta hankittaessa on pitää mielessä ,että pelkkiin enskoihin erikoistumalla ei elä. Valitettavasti halu saada se pieni kone metsään häipyy suurimmalta osalta metsänomistajista ,kun kerrotaan ,mitä halujen tyydyttäminen maksaa. Euro konsultoi järeämpien ja tehokkaampien koneiden puolesta.
PS. Metsuriaikaan 70-80-luvuilla teki tiukkaa saada 40 miljoonaa mottia puuta tien varteen. Nyt korjataan tuplat ja puu on saatava kannolta tehtaalle koko joukon ripeämmin verrattuna metsuriaikaan.
Kyllä sieltä urien välistä puuta löytyy ellei tarkastella kohdetta, jonka alkuvaiheen hoito on laiminlyöty. Puusto harvennuksen jälkeen on varmasti tasaisemmassa järjestyksessä ,kun käytetään 11 metrin puomia verrattuna siihen , että laitteen ulottuma on vain 6-8 metriä. Urien keskivälin liika tiheys johtuu lähes aina siitä, että työ on tehty lyhytpuomisella koneella. Heikosti toteutettu ennakkoraivaus johtaa myös helposti epätasaiseen työjälkeen ja vääriin puuvalintoihin.
Jk-puu on hyvin kallista ostajalle ja vielä kalliimmaksi muodostuu , jos ei pystytä täyttämään ylioptimistisen mo:n odotuksia. Tässä ketjussa tarinoivien jk-lahkolaisten odotukset eivä ole edes tältä planeetalta ,joten viisas ostotoimihenkilö ei ryhdy kauppasuhteisiin näiden kanssa välttääkseen pettymyksestä syntyvän mainehaitan.
Suositukset ajourien leveyksien suhteen on laadittu aikakaudella jolloin, koneet olivat yleisesti nykyistä kapeampia. Kantavuuden parantamiseksi tarvitaan myös telat ja teloilla laajennetaan korjuumahdollisuuksia niin , että entisistä talvikohteista tulee monesti kesäkorjuukelpoisia eikä kohdetta tarvitse pilkkoa ja toteuttaa korjuu eri reissuilla. Kun alle laitetaan metriä leveät ( tai yli) telat, tarvitaan yli 4 metriä leveät suorat urat ja mutkissa leveyttä tarvitaan viisi metriä.
Mönkkärillä voidaan harrastella pieniä määriä puuta tien varteen, mutta varsinaisen puuhuollon kannalta mönkijän merkitys on mitätön. Sen varaan puunkorjuuta ei kannata jättää tai hommat jäävät tekemättä.
Vähintään keskiraskas metsäkone on käytännössä ainoa realistinen vaihtoehto puunkorjuussa. Sen tosiasian kanssa on vain opittava elämään. Uratkin on tehtävä sellaisiksi, että kalusto mahtuu niitä pitkin kulkemaan. Tinkimien uraleveyksistä tietää vain pilkkoja puihin ja nirhautumia juurten niskoihin. Ura tehtävä lisäksi kerralla siihen kuosiin, että sitä ei tarvitse myöhemmin levittää. Levennyksen seurauksena saattaa syntyä ammottava aukko.
Tasan eivät käy onnen lahjat (Tolopaiselle) Paikkakunnan hirvenmetsästäjien tekemien havaintoilmoitusten perusteella hirvikantaa ei voi kehua runsaaksi. Yhdellä porukalla kuuden metsästyspäivän osalta havaintoindeksi on 0,7/ päivä. Toisella kahdeksan päivän jälkeen 1,25/ päivä . Seurojen keskiarvo 2,6.
Saalistilaston perusteella vain hieman yli puolet jaetuista pyyntiluvista on käytetty. Pankkiluvat mukaan lukien lupia on vielä yli puolet jäljellä.
PS. Kaadetut hirvet lasketaan havainnoiksi.
Sitäkin on syytä miettiä, kuinka halukkaita puunostajat ovat ryhtymään kauppoihin epärealistisia odotuksia hautovien asiakkaiden kanssa. Kun homma on tuomittu epäonnistumaan ,kauppa jää usein tekemättä. Mainehaittaa epäonnistumisesta ei haluta ottaa. Jk- puille on näin ollen niukasti ostajia tarjolla. Kilpailua jk- leimikoista tuskin syntyy. Nämä kaksi jk-fania tällä palstalla ovat haihduttaneet taatusti viimeisetkin ostohalut pilviä hipovien odotustensa ja jääräpäisyytensä seurauksena yhtiöiden ostotoimihenkilöiltä.
Tuota kannattaa pohtia vasta siinä vaiheessa ,jos todetaan ,että kyseessä on suositusten( ei mekaehtojen) mukaisesti hoidettu taimikko. Hoitamattomuuden tuloksena on pilattu monta taimikkoa totaalisesti. Niissäkin tapauksissa kehutaan, että on saatu aikaan erinomainen energiapuukohde ,vaikka palsta saa jäädä toimenpiteen jälkeen odottamaan suosiolla päätehakkuuta. Näissä tapauksissa keskustellaan aivan eri mittaluokan vahingoista verrattuna siihen, että hirvi käyttää taimikosta muutaman latvuksen elintoimintojensa ylläpitämiseen. Taimikon totaaliset tuhot hirvien aiheuttamina ovat perin harvinaisia ja toistuvat sitkeästi yleensä samoilla alueilla oli hirvikanta suurempi tai pienempi.
