Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Liikenne on kasvanut korona-ajoista ja vahingot luonnollisesti kasvavat myös. Metsästäjille havaintomäärien väheneminen liki 20%:lla tarkoittaa myös sitä, että hirviä on vähemmän. Ei voi suuremmaksi väittää.
Hirviä kaadettiin kuluneella kaudella reilu 41000 yksilöä. Viieme vuonna 3000 vähemmän ja sitä edellisenä 32000. Havainnot vahvistavat kehityksen suunnan ,kun kantaa on leikattu näin voimakkaasti .
On varsin kummallista ,kun valitusta tehtailtiin virheellisillä lähtötiedoilla. Lisäksi vahinkoja aiheuttavien petojen metsästyksen syyksi yritetään väittää vain metsästäjien sairaalloista tappokiimaa ja halua tappaa pedot sukupuuttoon. Petovahingot ja niiden seuraukset vaietaan kuoliaaksi tai vieritetään vahinkoja kärsineiden syyksi.
Ainoa motiivi valitukselle on kostonhimo, kun pieni vähemmistö ei tällä kertaa onnistunutkaan torppaamaan heille epämieluisia päätöksiä. Onneksi elämme demokratiassa. Saa nähdä mitä nämä valituskiimaa potevat seuraavaksi keksivät.
Kuluneella kaudella hirvihavaintoja 2,5/ metsästyspäivä. Kahdella edellisellä 2,9/ metsästyspäivä. Näiden omariistassa näkyvien paikkakunnan kirjaustietojen perusteella kallistun vahvasti mmk:n kannalle. Lähes 200 metsästyspäivää eri puolilla pitäjää antaa varmasti luotettavampaa tietoa , kun sama aika sohvalla.
Männyn taimikkoon ei kannata antaa kehittyä mitään ylimääräistä tai vieraita riittää. Kannattaa keskittää voimat niihin toimenpieisiin ,joiden avulla taimien latvat ovat mahdollisimman lyhyessä ajassa neljässä metrissä. Sen jälkeen hirvi onkin jo taimikossa hyötyeläin syödessään sivuoksia ja tekemällä pystykarsintaa.
Kuusen kohdalla voin sanoa omasta kokemuksesta, että hirven läsnäololla oli pelkästään myönteisiä vaikutuksia. Säästivät vaivaa, kun pitivät haapavesakon ja muun ylimääräisen lehtipuun kurissa. Kertaraivaus riitti. Hirvi ja kasvuston sulkeutuminen pitivät huolen jatkosta. Tosin on mainittava, että hirviä oli tuohon aikaan huomattavasti nykyistä enemmän. Omilla maillakin vähintään yksi jatkuvasti. Enimmillään kymmenen.
Kun myy energiaksi kuitupuun mittavaatimukset täyttävää tavaraa motomitalla, ei ole ongelmia. Kokopuuna korjatun tavaran korjuu onnistuu vain hyvällä tuurilla eikä lopputoksesta ole takeita.
Kannattaa miettiä sitäkin ,miten niille yrittäjille kävi, jotka ostivat ja korjasivat energiapuut ja satsi jäi käsiin, kun kauppa tyssäsi. Nyt varmaan kauppa käy, mutta tilin siirtyminen vuodella vie monelta yritykseltä jalat alta.
Enemmän parantaisi kannattavuutta ,jos joukkokäsittelyominaisuutta ei olisi, puusto olisi kookkaampaa ja rungot käsiteltäisi normaalisti yksinpuin. Joukkokäsittelyn vaatima systeemi on oikea vikapaikkojen saaristo ,joka teetti runsaasti ylimääräistä työtä letku- ja kaapelirikkojen muodossa. Ominaisuutta ei tarvittu kahdessa viimeisessä motossa kertaakaan vuoden 2013 jälkeen. Koura olisi ollut yksinkertaisempi ilman joukkokäsittelyominaisuutta ja paikat helpompi suojata ,kun tietyt toiminnot olisi ollut mahdollista toteuttaa yksinkertaisemmin. Puiden mittaukseenkin riittäisi pelkkä moto. Joukkokäsitelty puu on mitattava erikseen kuormainvaakalla ja mittauksen tulos riippuu siitä, onko kertoimet arvattu oikein. Motomitalla ei tarvitse arvailla.
