Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
En unohda. Kannan kasvun rajoittaminen on systemaattisesti estetty.
Sitä metsästyksen onnistumista voi seurata Luken tilastoista ,jotka on tehty metsästäjien omariistaan tekemien kirjausten perusteella. Alhainen hirvilupien käyttöaste jollakin alueella voi olla merkki peto-ongelmista. Pohjois-Karjala, Pohois-Pohjanmaa ja Kainnuu Lounais-Suomen ohella ovat alueita, joilla koirien käyttö on vaikeutunut. Savossakin haasteet lisääntyvät. Mikäli petohavainnot kasvavat samaa tahtia ,kun viimeisen vuoden aikana, ongelmattomat seudut käyvät vähiin.
Tuoreita havaintoja Varkaudesta, Joroisista ja Jyväskylästä . Havainnot Jyväskylässä voivat selittää osaltaan vasojen niukkuutta kaupungin lähialueilla. Aivan Jyväskylän tuntumassa on saatu ainakin neljä eri aikuista karhua + pentuja riistakameran kuviin yhden seuran alueella. Hirvijahdissa onkin jätettävä reilusti petovaraa. Jos ei jätetä, ovat kotieläimet entistä enemmän vaarassa.
60 vuodessa kuusikko päätyy sahalle jo kahteen kertaan. Vuonna 0 ja välillä 55-60 vuotta istutuksesta. Tehokkaimmilla sato on korjattavissa 50 vuoden sisällä istutuksesta
Perkon lähtöarvot taimikon kohdalla ovat valitettavasti peräisin jk-tiloilta. 40 vuotta juronut luontainen taimi alkaa osoittaa kasvun merkkejä vasta varjostavien puiden poistamisen jälkeen. Tuolloin se näyttää samalta 60-kymppisenä ,kun jaksottaisen menetelmän tuotokset 15 vuoden iässä ja saavuttaa hakkuukypsyyden nipinapin 100-vuotiaana. Näin ,mikäli on seviytynyt tuulilta , tuiskuilta ja tuholaisilta. Korkea biologinen ikä altistaa hyönteistuhoille ja se ikähän on järeämmällä jk- puulla todistetusti korkea.
Makarovin kommenttiin..
Eli hirvet eivät olekaan ongelma? Hirvikantaa tulisi pitää kurissa ,mutta se ei onnistu enää joka paikassa susien vuoksi. Moni koiransa menettänyt ei todellakaan nillitä. Kerrasta poikki eikä ota enää koiraa. Se alkaa vähitellen näkymään hirvikannan kasvuna ja vauhti vain kiihtyy . Tämä onkin petojensuojelijoiden tavoite. Petoja lisää ja niille reilusti syötävää. Koirien paikka on heidän mukaansa kotona ja visusti suojattuna. Metsä ei ole suojelijoiden mielestä oikea paikka irrallaan oleville koirille. Tämän jälkeen on turha nillittää hirvien metsätaloudelle aiheuttamista vahingoista.
Tuo ” toivottomien” kohteiden korjuu on vain merkki tulevasta romahduksesta. Edellisen energiabuumin loppuvaiheessa yrittäjät lupasivat korjata vaikka raivaamattomia kohteita, jotta saisivat itselleen töitä. Ratkaisu johti kuitenkin monien kohdalla vain jyrkempään alamäkeen, yritysjärjestelyihin ja konkursseihin.
Harmi vain ,että yrittäjien ”kaikkiruokaisuus” johtaa metsänomistajien kohdalla suhteettomiin korkeisiin odotuksiin ,vaikka kyseessä on yrittäjien äärimmäinen hätä. Yritetään kuitenkin viimeiseen asti ja kaadutaan saappaat jalassa.
Vakuutuskaan ei korvaa ,jos potilaan hoitokulut ylittävät eläimen laskennallisen arvon. Leikkaushoidot voivat maksaa tuhansia euroja. Muutamassa näkemässäni esimerkissä 2500-4000€. Esim metsästyskoira ,joka on sekarotuinen , on arvoltaan 800€, nuori alle1,5v”kirjakoira” 1600 ,vanhempi 4100€. ”Ansioitunut” näyttely-ja kokeissa menestynyt metsästyskoira 10 000€. Jälkimmäisten meriittien hankkiminen on hankaloitunut merkittävästi, kun metsästyskokeita ei haastavan petotilanteen vuoksi voida järjestää riittävästi.
Hyviäkin käyttökoiria päätyy tämän vuoksi luokkaan ,jossa taloudellinen arvo on olematon ,mutta käyttöarvo saattaa olla käytännössä korvaamaton. Kun petovahinko osuu kohdalle, koitetaan tällainen yksilö luonnollisesti pelastaa kaikin keinoin. Pahimmillaan on käynyt niin, että pelastustoimi ei ole onnistunut ja eläimen omistaja joutuu tuskailemaan ,miten saa hoitolaskun maksettua ,kun koiran arvo on todettu olevan reilusti alle hoitokustannusten ja korvausta on mahdollista saada maksimissaan vain koiran arvon verran.
Tuoreessa esimerkissä suden vahingoittama koira ,joka jouduttiin lopettamaan hoitoyrityksistä huolimatta, todettiin 4100 €:n arvoiseksi. Kun kaikki mahdolliset korvaukset oli saatu, jäi koiranomistajalle vielä maksettavia hoitokuluja 3000€ omista varoista.
Edullisinta olisi ampua armonlaukaus, mutta mitä tapahtuu ,jos juuri tätä ennen on ammuttu susi koiran pelastamiseksi? Päädytään käräjille ,jossa voidaan päättää vielä rankemmista seurauksista. ”Sudenhalaajat” puolestaan lisäävät tapahtuneesta tiedon saatuaan koiran omistaneen tuskaa syyttämällä omistajaa välinpitämättömäksi tämän vietyä koiransa alueelle, jossa on susia ja toimineen erityisen vastuuttomasti laskiessaan koiran irti.
Tällä hetkellä suteen voi törmätä missä tahaansa. Ei siis ihme, jos kaikki kohtaamiset petojen kanssa eivät päädy välttämättä yleiseen tietoon. Jos petojen suojelijoiden kanta voittaisi, koiraa ei voisi laskea metsään missään ja metsästys koko valtakunnassa tulisi tiensä päähän.
Martti Kinnari näkee metsän kohdalla yhteyksiä kasvinjalostuksen vaikutuksiin peltoviljelyssä. Johtopäätökset ovat peräisin siltä puolelta ja täysin loogisia.
Ei olisi pahitteeksi , että muutkin perehtyisivät kasvinviljelyyn. Siellä tehdyt väärät valinnat on todennettavissa vuodessa. Metsässä tuloksia saa odotella vuosikymmeniä, jona aikana samoja virheitä ehtii toistamaan monta kertaa. Jos tuottavuuden kehityämistä mietitään, samaa virhettä ei kannata tehdä monta kertaa.
Tuire ja Kaarlo Nygren ovat tutkineet aikannaan varsin perinpohjaisesti hirvien elämää. Heidän keräämistään aineistoista löytyvät myös tiedot siitä, mitä ravintoa hirvet eri vuodenaikoina syövät. Tieto on olemassa. Uusia tutkimuksia tuskin tarvitaan.
Ja joku kommentoi ,että syksyllä raivatun männyntaimikon taimet kelpaavat hirville. Totta! Varjossa kasvaneet männyntaimet eivät välttämättä tuota syöntiä estäviä haitta-aineita. Syysraivaus lisää lisäksi riskiä tuhoille, kun raivauksessa syntyneet kantojen katkaisupinnat tuottavat kauas kulkeutuvia houkuttelevia tuoksuja. Tuore raivauskohde houkuttelee hirviä ,kuin hunaja mehiläisiä.
Keväällä tai varhain kesällä tehty raivaus voi tuottaa paremman tuloksen. Houkuttelevat tuoksut haihtuvat syksyyn ja talveen mennessä. Mutta kaadapa loppusyksystä haapoja ja pihlajia ,niin vieraita taimikossa riittää varmasti . Ja kun alkuun pääsevät ,voivat viihtyä pitempäänkin.
Lisää löylyä. Miten luulette tulevien puusukupolvien selviytyvän nopeasti lämpenevässä ilmastossa, kun tämän hetken jk- puiden perimä saattaa olla ajalta 160-200 vuotta sitten. Tuolloin ilmasto oli lämpötilan osalta huomattavasti nykyistä viileämpi. Nopeampi kierto parantaa puuston selviytymismahdollisuuksia , kun mutoksiin sopeutumaton aines voidaan karsia ajoissa pois. Jalostetuista puista on saatu tähän mennessä metsien kasvatuksessa merkittävä (20-25%) hyöty , joka menetetään ,mikäli jatkuva kasvatus jostakin syystä yleistyy.
PS. Ajattelemisen aihetta antoi mielipidekirjoitus jk:n riskeistä tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudessa. Liian vanhaan perimään tukeutuminen on yksi riskeistä, joka eskaloituu ilmaston lämpenemisen myötä.
Saksanpaimenkoitakin kelpaa susille. Paikka kotipiha, Rautio, hieman Ylivieskasta länteen.
Kannuksen tienoolla saattaa hirvijahti olla jäissä. Susihavaintokartta punaisenaan suden naamoja.( =havainnot tuoreita)
Susionnettomuuden seuraukset voivat olla kotieläinvahingon kohdalla kohtuuttomat ,mikäli joudutaan turvautumaan lääkärihoitoon. Jos hoitokulut ylittävät vahingoittuneen eläimen arvon , jää arvon yli menevä osa omistajan maksettavaksi. Suuren murheen lisäksi voi aiheutia jopa tuhansien eurojen lasku.
Hankalin tilanne syntyy silloin , jos omistaja yrittää pelastaa esim. koiran suden hampaista tappamalla suden. Mikäli koira on kuollut tai kuolee ennen , kun ehditään lääkäriin, on erittäin todenmäköistä ,että omistaja voidaan tuomita törkeästä metsästysrikoksesta. Kun hyökkäyksen kohde kuolee ,on hyvin haastavaa todistaa ,että se oli hengissä vielä siinä vaiheessa, kun sitä yritettiin pelastaa. Kuollutta ei voi pelastaa, joten pelastusyritys voidaan määritellä kostoksi ja tekoa syyllistymiseksi törkeään metsästysrikokseen. Siitä seuraa sakot, mahdollisesti vapaustangaistus mrtsästysoikeuden menetys, aseiden menetys ja reilu kymppitonnin lasku rauhoitetun eläimen tappamisesta. Omaisuuden puolustaminen voi tulla hyvin kalliiksi.
