Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Mhy:n metsäasiantuntijat ovat olleet etunenässä lukemassa niitä vanhoja ohjeita ja vauhdittamassa energiapuun tuottamista ,kun se sattuu liippaamaan läheltä omaa toimintaa. Harmi, että veikkasivat väärää hevosta ja opastivat muitakin tekemään samoin.
Vuosituhannen vaihteessa energiapuun saatavuuden parantamiseksi metsänhoitosuosituksiin ilmestyivät myös sanat:”Taimikoita voidaan kasvattaa tiheämpinä ,jotta sieltä on mahdollista korjata energiapuuta ennen varsinaista ensiharvennusta”. Tätä käytäntöä vauhditettiin tukitoimenpiteillä. Nyt ”nautitaan” seurauksista ja ihmetellään metsien kasvun taantumista. Ruotsissa kasvu ei ole taantunut. Siellä ei olekaan huonoihin käytäntöihin johtaneita tukia.
Saamattomuus ja osaamattomuus on inhimillistä, mutta tarkoituksella metsän kannalta huonoon tilaa pyrkiminen on tyhmyyttä. Tyhmyyttä ei mielestäni tulisi tukea millään tavalla.
Aikoinaan oli tavoitteena, että kuviolle on mahdollista saada tukea vain kerran. Jostakin syystä tilanne on ajautunut tilanteeseen ,jossa tukia kupataan kolmekin kertaa eikä nuorta metsää ole saatu tuottavaan kuntoon sittenkään.
Pahin virhe oli ryhtyä tukemaan energiapuun tuottamista. Hommia pitkitetään tarkoituksella niin kauan ,että työ on mahdollista teettää kokonaan muilla ja muut vastaavat myös tällöin kustannuksista.
Mieleen hiipii ajatus, että maamme metsien kasvun taantuminen johtuu ainakin osittain osittain yleistyneestä tavasta jättää taimikoita huonolle hoidolle ihan tarkoituksella. No tuleva sukupolvi maksaa lopullisesti edellisen sukupolven hölmöilyt.
Metsälehti otti viime numerossaan esille kokopuun korjuun ja hakkuutähteiden keräämisen vaikutukset metsien kasvuun. Todettiin niillä toimenpiteillä olevan jopa 25% :n alentava vaikutus myöhempään kasvuun. Onko siis mitään järkeä kiikuttaa tärkeitä ravinteita poltettavaksi (kokopuu). Metsän kasvu taantuu pitkässä juoksussa ja pahimmillaan tukien ja virheellisten käytäntöjen avulla on lisätty työmäärää ja kustannuksia ja aiheutettu pelkkää tappiota. Tässä on se syy ,miksi tukioikeudettomat tahot eivät kasvata tietoisesti energiapuuta ja toteuttavat taimikonhoidon pääsääntöisesti metsän kannalta oikeaan aikaan. Tuet eivät ole hämärtyneet tervettä ajattelua.
…ja uudestaan taas viiden vuoden kuluttua.. ja taas viiden vuoden kuluttua…..ja ennakkoraivauksessakin on vielä rutkasti poistettavaa…
Isakarin kommentin viimeinen lause kertoo ,kuka ymmärtää oikea-aikaisuuden ja kuka ei puhumattakaan hoitotoimenpiteiden varsinaisista tavoitteista. Taimikkoa tulee hoitaa eikä kikkailla tukivoidakossa mahdollisimman suuren tukipotin kotiuttamiseksi.
Vakuustalletuksille näyttäisi olevan edelleen tilausta. Niiden vapauttamiseksi kaikki olisi pakko tehdä riittävän ripeästi. Nyt kitkutellaan vailla todellisia tuloksia metkaväli kerrallaan. On toki tahoja ,joiden ratkaisuja tukirajat eivät ole olleet häiritsemässä. Se näkyy pinon pituudessa ja puutavaran laadussa.
PS. Kannattaa pitää mielessä ,että kaikille tukia ei riitä. Yksi niistä voit olla juuri sinä. Jättäkö työt tekemättä ,jos tukea ei herukan? Työkustannus kasvaa vähintään 10%vuodessa toimenpiteen viivästyessä.
Kehitys kehittyy. Vanhusten hoidossa kärsitään hoitajapulasta ja nyt asiaan on löytynyt omituinen ratkaisu. Rekrytointikielto rahapulaan vedoten! Iso joukko reservityövoimaa on siirretty reserviin pysyvästi ja jäljelle jäävä väki nääntyy työtaakan alle.
Visalle totean ,että mallinnus on ihan peräisin kokemuksista metsänkäsittelystä päätoimisesti yli 30 vuoden ajalta. Huoltoasemilla en ole viihtynyt ,joten niillä kokoontuvien kerhojen vaikutus mielipiteisiini on täysi 0.
Jos raivauksia tehdään talonkorkuisiin tiheiköihin , on jotakin pahasti pielessä. Vielä enemmän ,jos se joudutaan tekemään raivaussahaa isommalla työkalulla.
Raivaus on aina toteutettava siinä vaiheessa, kun työ ei muodostu liian haastavaksi eikä taimikon kehitys ehdi häiriintyä. Metka-ehtojen täyttyessä keskustellaan jo monesti rästikohteesta ,jossa toimenpide on enemmän tai vähemmän myöhässä ja raivauskierteeseen ajautuminen hyvin todennäköistä. On paljon kustannustehokkaampaa raivata tiheämpään tahtiin taimikon kehityksen alkuvaiheessa, verrattuna siihen , että joudutaan tekemään useampia käsittelytitä isompaan kasvustoon pidemmän ajan kuluessa. Tukiorientoituneille tämä tuntuu olevan liian vaikea asia ymmärtää. Kun tyytyy vain tikkareihin ,jää konvehtirasiat saamatta.
Pahimmassa tapauksessa, et ole oikeutettu yhteenkään metka-tukierään ,mikäli käsittelet taimikkosi juuri silloin, kun se vaatii toimenpiteitä. Jos tukea tarvitaan kolme kertaa , ei ole menetelty parhaalla mahdollisella tavalla. Ensimmäinen käsittely on tehty pari vuotta liian myöhään ,josta kierre alkaa. Tukiehtojen edellyttämä viiden vuoden väli toimenpiteiden kohdalla on rehevillä mailla aivan liian pitkä aika.
Yli 30 vuotta erillinen teräöljy omasta säiliöstä ja kymmenkunta vuotta vaseliini. Saattaa olla kehittyneempiäkin systeemejä nykyään.
Vuosituhannen vaihteen bioöljyillä pilattiin monta hydraulipumppua ja saatiin venttiilit jumiin. Ja kuten Nostokoukkukin totesi bioöljy aiheutti käyttäjälleenkin epämieluisia seurauksia . Käsistä lähti nahkat ja orastavat allergiat pääsivät valloilleen. Ehkäpä meikäläisen tukkoinen nenäkin on siltä ajalta peräisin. Mineraaliöljyjen kanssa ei ongelmia esiintynyt. Välillä oli tunne, että bioöljy oli herkempää pääsemään karkuteille mineraaliöljyyn verrattuna. Bio ei ole läheskään aina tae jostakin paremmasta.
Tärkeintä on turvata taimien alkuvaiheen häiriötön kehitys. Varttuneessa ja latvoiltaan hirvien ulottumattomiin kasvaneissa taimikossa riittää syötävää yllinkyllin. On sivuoksia ja kannoista kasvavaa vesakkoa ,joita molempia joutaakin syödä. Sivuoksista löytyy itseasiassa paljon enemmän purtavaa verrattuna taimen latvakasvoksiin.
Hirvikärpästen esiintymisen suhteen olen seurannut vain indikaattoreita , jotka kertovat esiintymisriskeistä.
Kaikki alkaa taimikonhoidosta. Jos se viivästyy, peitteisyys ja hirville sopivan ravinnon määrä lisääntyvät. Samalla lisääntyy todennäköisyys saada taimikkoon kutsumattomia vieraita. Tilanne kehittyy myöhäisen ja liian lievän raivauksen jälkeen niin, että hakkuu on toteutettava liian varhain liian tiheässä kasvavien puiden latvusten supistumisen välttämiseksi. Toimenpiteenä usein energiapuun korjuu. Näissä olosuhteissa hirvi ja hirvikärpäset voivat kokemuksieni mukaan erinomaisesti. Se, että indikaattorit hehkuvat punaisena Visan tiluksilla , ei ole minun ongelmani.