Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Gla:lle on kerrottava ,että reissun yhtenä teemana oli positiivinen ajattelu. Tärkeä osa positiivisuutta on kertoa iloisista kokemuksista muillekin.
…ja minnekään tinderiin tarvitse seniorimiesten mennä. Riittää , kun painelee tansseihin ja valitsee joukosta sopivan kumppanin. Tarjontaa riittää. Tarvitsee vain ryhtyä. Juniorina tepsi sama keino. Lähes 50 vuotta yhteistä taivalta takana tanssikurssilla tapaamani kumppanin kanssa. Eikä ole ollut tarvetta vaihtaa.
Eipä tulleet hirvet mieleen tanssin merkeisdä hyvässä seurassa toteutetulla kylpyläreissulla eikä paluumatkalla Puotila-shouta seuratessa Tampereella. Jäkimmäisessä yleisö suorastaan ulvoi naurusta kähes kaksi tuntia. Koko väki pelkkää naurunaamaa. Suosittelen keikkaa muillekin. Saaliina ressulta runsaasti hyvää mieltä. Ei tarvinnut kärvistellä sateessa odottamassa saalista jota ei tule,eikä jännittää iskeekö kaupanpäälliseksi vielä flunssa.
Siemenpuut on poistettava heti ,kun alueella on tarpeeksi sirkkataimia ja maassa kunnon lumikertos suojaamassa taimia. Korjuun siirtäminen myöhemmäs korottaa vaurioden riskiä merkittävästi. Pahin virhe on odottaa ensiharvennukseen asti ja yrittää toteuttaa korjuu liian pienellä kalustolla. Siinä tilanteessa pyrkii käymään niin, että puu hallitsee konetta,mutta koneella ei pystytä hallitsemaan kaadettavaa puuta.Tuolloin eivät kaato eikä rungon käsittely ole hallinnassa. Runko on karsittava siinä paikassa ,mihin se sattuu kaatumaan ja jälki on sen mukaista. Järeällä ”traktorilla” käsittely saattaa onnistua ,mikäli rungon saa nostettua pystyssä ajouralle kaadettavaksi ja karsittavaksi. Takuita korjuun onnistumisesta ei voi siinäkään tapauksessa antaa. Tämä on jk-porukalle tuttua”huttua”, mutta eivät sitä tunnusta, vaan syyttävät epäonnistumisesta mielellään vain motokuskia . Fysiikan lakeja ei paraskaan kuski valitettavasti pysty kumoamaan.
Siihen kannattaa kuitenkin varautua, että ongelma ei ratkea kasvattamalla risukoita. Nopeaan ja akuuttiin tarpeeseen pienipuustoisista kokpuukohteista ei ole eikä risuja kannata tehdä etukäteen varmuuden vuoksi teiden varsille tai syvemmälle metsän uumeniin lahoamaan. Kestävä ratkaisu on kasvattaa puut ainespuun mittoihin mahdollisimman nopeasti. Kelpaavat mainiosti myös energiakäyttöön tarpeen vaatiessa eikä ehdi tulla kylmä odoteltaessa riittävää määrää poltettavaa korjuun sujuessa kitkatta ja saannon muodostuessa aikayksikköä kohti laskettuna tarpeeksi suureksi. Taimikko ei siis ole oikea paikka kasvattaa energiapuuta.
Vaikka vanhassa saunassako? Tästä oli seurannut eläintenpitokielto, mikä kuitenkin oli jäänyt päätöksenä torsoksi. Homma oli jatkunut lähes entiseen malliin.
Lopella löydetty yksityiseltä tontilta 25 koiraeläintä, joissa oli susimaisia piirteitä. Edellisen kerran pari vuotta sitten vastaavia otuksia löytyi 45. Ne kaikki olisi pitänyt testata, mutta operaation kalleuden(30 000€) vuoksi oli testattu vain osa. Nykyisistäkin tuloksista poliisi vaikenee. Ovatko ilmeiset koirasudet valtiovallan suojelussa? Luonnonsuojelulain perusteella kaikki pitäisi lopettaa. Kuinkahan monta susimaista koiraeläintä on vuosien mittaan päässyt tai laskettu luontoon?
Helsinkiläinen inssi esittää Hesarin palsyalla, että puun polttamiseen pitäisi kysyä lupa naapurilta ja tarvittaessa ,maksaa naapurille aiheutuneesta haitasta. Aika hankalaksi menee, jos ajatus saa ilmaa alleen. Onneksi täällä maaseudulla nousee savu joka torpan piipusta ja hyödyt ja haitat puun polttamisessa menevät päikseen naapurin kanssa.
.. . lähimmät puut kaksi metriä ulko-ovesta?
Käsitykseni mukaan noin lähellä rakennusta kasvavat puut kuuluukin poistaa ihan kyselemättä. Parempi pinossa ja rahat tilillä ,kun rungot mökin päällä ja katto kasassa. Eikä niitä puita pysty poistamaan niin ,että ei jäisi kantoja ja hakkuutähteitä. Hakkuutähteetkin oikea ammattikuski karistelee sinne, missä ne eivät haittaa. Jos ne haittaavat ,ne voidaan hoitaa sivummalle eri korvausta vastaan. Tuntitöinä tehdään vaikka saunavastoja.
Metso viihtyy hyvin palstalla harvennuksen jälkeen, vaikka pusikoita ei säilyisikään. Ei niille vaaniville pikkupedoille kannata suojaa jättää. Avohakkuu voi karkottaa metsot hetkeksi alueelta , mutta palaavat viimeistään siinä vaiheessa, kun ensiharvennus on tehty.
Ei ole monella kylällä enää eläkeläisiä hirvenjälkiä inventoimassa. Riistakamerat tuottavat tietoa, jos tuottavat. Metsästäjätkin niin kiireisiä arkitöissään ,että koko orkesteri(sekin pieni) saadaan harvoin kokonaisuudessaan kokoon. Kun vielä vähän huonoa onnea koirien kanssa, niin saalis jää helposti laihaksi. Ja, jos sen ainoan toimivan koiran syö vielä hukka, on pillit pantava pussiin.
Ollaan kaukana niistä ajoista, kun porukalla oli viisi toimivaa koiraa. Niistä yksi reservissä ja neljällä oma hirvi edessä. Koko valtakunnan tasolla hirvikoiria on enää sama määrä ,kun 25 vuotta sitten. Tästä on kiittäminen epäonnistunutta petopolitiikkaa.