Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
”Myös pienriistan metsästys muuttunee, kun haulikkometsästykseen on tulossa lyijyhaulien käyttökielto myös metsiin.”
Lyijyn käyttökielto ei koske vain haulikkometsästystä . Pahimmillaan lyijy kielletään kaikessa ampumatoiminnassa 400 metriä lähempänä vesistöä tai kosteikkoa. Käytännössä useilta paikkakunnilta joudutaan lopettamaan jopa ampumaratoja juuri edellä mainitusta syystä.
Lyijyä korvaavat materiaalit ovat niin kalliita , että laajempaan käyttöön ei ole enää monillakaan varaa . Kupariseen hirvipaukkuun rahaa juuri ja juuri riittää , mutta harjoittelu jää varmasti vähemmälle partuunakustannuksen kymmenkertaistumisen ja ampumaratojen sulkemisen myötä.
Haulikkopuolella vain osa aseista kestää esim. teräshaulien käytön. Lyijykielto pakottaakin poistamaan suurimman osan haulikoista käytöstä. Kun näin käy , loppuu myös metsästysharrastus ainakin varttuneemman porukan kohdalla kokonaan. Kalustoa tuskin uusitaan muutaman vuoden käyttöä varten. Tämän jälkeen ainakin pienemmät sorkkaeläimet saavat olla haulikkomiesten osalta rauhassa. Lyijyä korvaavilla hauleilla metsästämien olisi kaiken lisäksi eläinrääkkäystä. Korvaan haulin teho on huomattavasti pienempi lyijyyn verrattuna.
Haulikko puolestaan olisi turvallisin kampe metsästettäessä esim kauriita ja valkohäntäpeuroja tiheään asutulla alueella eli juuri siellä , missä kanta on tällä hetkellä kaikkein runsain.
Edellä mainittu kauhuskenaario voi toteutua parissa vuodessa EU:n mahtikäskyllä. Lyijykieltoa lobataan EU:ssa parasta aikaa hartiavoimin pohtimatta päätöksen vaikutuksia Suomen olosuhteissa. Lyijykiellolla voi olla arvaamattomat vaikutukset metsästysharrastuksen jatkuvuutta ajatellen maassamme.
Jotan positiivistakin mahdollinen kielto tuo kuitenkin mukanaan. Eipähän ole niin monta ihmistä toruttavana liian suurista sorkkaeläinmääristä.
Juurikäävän torjunta on minulle varmasti tutumpaa ,kun Gla:lle. Lorottelen vuositasolla päälle 10 000 litraa ureaa puiden kantoihin. Tosin tulevan kesän tilanteesta en en ole enää varma. Puita katkotaan tai sitten ei. Eläkkellä on vara valita.
Ja muistutan vielä ,että hirvi on suurimmassa osassa maata puustolle pienempi riski ,kun istuttaa kuusta väkisin juurikäävän saastuttamaan maahan. Muutaman prosentin mahdollinen taimihävikki/ mänty on pientä verrattuna koko puusadon/kuusi saastumiseen lahoamisen tuloksena .
Varsin vähän on toisaalta murehdittu sitä ,kuinka paljon vahinkoa on aiheutunut siitä ,että mäntyä istutettiin tietyllä ajan jaksolla liian reheville maapohjille tuloksena pelkkää moniväärää kuitupuuta kasvava metsä. Näitä tuotoksia laitellaan pinoon parhaillaan isäntien ihmetellessä alhaista tukkien määrää.
Tässä hirvifobiassa on paljon samoja piirteitä , kun siinä , että porukassa yksi valittaa kovaan ääneen kylmyyttä ja hetken perästä kaikki palelevat.
Kehottaisin metsän viljelypäätöksiä tekevien tutustumaan paikalliseen tilanteeseen hirvien suhteen . Reaaliaikaista tietoa on saatavissa esim. sivustolta Riistahavainnot.fi/sorkkaeläimet/Kartat ja raportit/hirviraportit alueittain/ hirvitalousalue/ reaaliaikainen verotusennuste
Siellä on nähtävissä eri tahojen asettamat tavoitteet kannan suhteen hirvitalousalueittain ja tilanne , missä tällä hetkellä ollaan.
Onkohan tuo avohakkuista pidättäytyminen ensimmäinen askel tuhota maamme metsäteollisuus kokonaan ?Kun tapa yleistyy ,todetaankin ,että harvennus- ja harsintahakkuista aiheutuva hiilijalanjälki on liian iso . Tämän perustella kaikki hakkuutoiminta muuttuukin epäsuotavaksi.
Ei ole syytä antaa pahalle edes pikkusormea . Avohakkuut tulee sallia edelleen myös valtion mailla.
Tuo tieto pohjautuu 2000-luvun alun tilanteeseen. Tuolloin hirviä kaadettiin paikoin jopa 3-4 kertaiset määrät nykyiseen verrattuna useiden vuosien ajan tilanteen korjaamiseksi . Nyt kantatavoitteet on hilattu yleisesti 2-3 hirveä/1000ha tasoon. Missä tähän on päästy ,ei ole pakko tunkea sitä kuusta joka uudistusalalle. Enemmän aiheutetaan vahinkoa pelottelemalla tarpeettomasti hirvistä sielläkin ,missä ongelmaa ei ole.
Kummasti nimittäin löytyy ihan tervettä puuta sieltäkin ,missä edellä mainitsemia korkeita hirvitiheyksiä esiintyi. Kakkosharvenmukseen mennessä vikaiset puut on poistettu . Kaikista ei tulisi tukkia muutenkaan . Kun hirvivahinkoaloista otettaisiin pois liikaa lehtipuuta sisältäneet hoitamattomat taimikot , todellisia vahinkoja olisi vain nimeksi.
Ministeri tuosta rajan takaa tokaisi juuri uutisissa kysymykseen tuulivoiman ja aurinkosähkön lisäämisestä , että ei kiinnosta . Öljy ja kaasu on halpaa ..ja niitä riittää. Tuskimpa kiinnostaa isommin kikkailu puunkaan kanssa. Toki lähettävät sitä maahamme junalasteittain haketettavaksi.
Näistä puitteista , kun lähdetään rahaa raapimaan, saa pankkiin avata tilin , jos toisenkin…
Koivua voisi kasvattaa , jos vain olisi oikeasti haluja. Riittää , kun ottaa liiat pois.
PS. Ovat muuten ykkösluokan piilopaikkoja hirville ja takavat sen , että sukupuutto ei uhkaa ikinä.
Koivu tasapainottaa ,jos oikeasta kasvatustiheydestä huolehditaan. Nyt meillä on valtava määrä taimikoita ja nuoria metsiä ,joissa kasvaa valtoimenaan tuhansia ja taas tuhansia koivunraippoja ,jotka eivät ikinä kehity myyntipuuksi. Istutetut havupuunalut ne ehtivät kuitenkin tukahduttaa tai pilata laadullisesti moneen kertaan.
Miksei muuten koivua uudisteta siemenpuiden avulla. Muutama siemenpuu aukkoon ja reipas maan muokkaus. Taimia on hetkessä kymmeniä tuhansia. Metsä syntyy ,kun niitä reippaasti harventaa. Hirvistäkin on vain pelkkää hyötyä harvennustalkoissa.
Vielä tuosta koivun erinomaisuudesta… Taitaa olla puulaji lepän ohella ,joka tuottaa eniten lahopuuta metsiin ja toimii päästölähteenä . Toisaalta sellun tuotantoa halutaan suitsia. Koivun kohdalla selluksi päätyy valtaosa myyntipuusta. Läpimitan puolesta kaikki latvaläpimitaltaan alle 20-22cm:n pölkyt ja laadun puolesta muutoin käyttökelvoton puuaines. Motokuskikin jättää mieluusti runsasoksaiset latvukset karsimattomana lahoamaan palstalle. Lahopuu siis lisääntyy koivua suosimalla ,mutta rahapussia koivu harvemmin lihottaa.
