Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Tämä syksy on ensimmäinen , kun seurassa ei ole yhtään metsää alueella omistavaa. Viimeisen kymmenen vuoden sisällä maata omistavavien kaadot sopivat yhden käden sormiin. Olisiko sitten pantava pillit pussiin , kun maattomien osallistuminen jahtiin ei kelpaa ? Tuolla porukalla onnistuttiin kuitenkin leikkaamaan alueen hrvikanta muutamaksi vuodeksi 2/1000ha tiheyteen.
Samaan aikaan (2000-luvun alussa), kun yksi yli 1000ha metsää omistanut vastusti pitäjän hirvilupien lisäämistä peläten ampuvansa pitäjän viimeisen hirven , porukkamme kaatoi aluksi 25 hirveä ja pyysi ja käytti vielä lisäksi kaksi pyyntilupaa.
Viittä vuotta aiemmin oli käytössä vain kaksi pyyntilupaa. Toimimme uudessa tilanteessa riistaviranomaisten toivomalla tavalla enempi kyselemättä. Ralli jatkui lähes samalla teholla useita vuosia , kunnes hirviä esiintyi enää harvakseltaan ja leikkaustavoite saavutettiin..
Riistanhoitoyhdistys ei myönnä yhtään kaatolupaa, vaan Riistakeskus. Mutta yhdistykset eivät ano niin paljon lupia kuin keskus suosittelee.
Tarkennuksena tähän , että rhy laatii verotussuunnitelman ja esittelee sen alueen hirviseurueille. Jokainen luvansaaja hakee tämän jälkeen pyyntiluvat oman harkintansa mukaan. Jos on yhteislupa , osakkaat jakavat pyyntiluvat keskinäisen neuvottelutuloksen mukaan. Rhy ei siis hae pyyntilupia eikä anna enää edes lausuntoja lupaprosessin yhteydessä. Hakijat ovat ,joko seurueet erikseen tai kootusti yhteislupa-alueen osakkaat , jotka ovat valtuuttaneet henkilön hakemaan pyyntiluvat osakkaiden puolesta.
Jos lupia ei haeta suositusten edellyttämää määrää , vajaus voidaan täydentää lupapankilla , josta lupia jaetaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Metsästyksen nopea eteneminen ja havaintojen runsas määrä mahdollistavat lupapankin avaamisen.
Oman rhy:ni alueella arn:n ym tahojen laatimat suositukset ylitettiin lupapankki mukaan lukien useilla prosenteilla . Hakemukset menivät läpi sellaisenaan.
Tiedoksi sellainenkin asia , että pyyntilupasuositukset on laadittu täyttymään , kun päästään 90%:n käyttöasteeseen.
Valkohäntäpeuran kohdalla kokeilimme viime metsästyskaudella vuoden vaihteessa käyttämättömien lupien keskittämistä lupapankkiin. Niitä sai sen jälken käyttää kukin seura vapaasti niin kauan , kun lupia riitti. Eivät loppuneet kesken .
Muistutan Planteria , että se 5 on yläraja . Kukan ei estä seuroja pyrkimästä alempaan tasoon, siihen 2,5:een / 1000ha. Monissa seuroissa tavoitteeseen mennään pidemmällä aikavälillä , esim. kolmen vuoden kuluessa. Kertarysäyksistä on huonoja kokemuksia.
…ja tuo 5 on riistaneuvoston suosittelema yläraja , ei riistakeskuksen.
Kehottaisin Planteria lukemaan tarkasti eri puolelle Suomea laaditut sorkkaeläinten kaatosuositukset. Miten määrittelet riistakeskuksen syylliseksi , jos metsästysseurat eivä pääse suositusten edellyttämälle tasolle?Entä tilanne talvehtimisalueella ? Niiden seutujen metsästysseuratko määritellään syyllisiksi paikallisesti ylisuureeen kantaan? Ympäristön hirvet ovat kasaantuneet yhteen paikkaan ja muualla salot ammottavat tyhjyyttään.
On melkoinen haaste asettaa riistakeskus edesvastuuseen , kun seurat eivät hae riittävästi pyyntilupia ja niistäkin vaihteleva määrä jää käyttämättä. Mikään ei täälläkään hetkellä estä metsästysseuroja hakemasta pyyntilupia tavoitekannan minimimäärään tähtäävästi jos vain yhteinen siihen pyrkivä tahtotila paikallisesti löytyy . Siihen ei viranomaisilla tai riistaneuvostolla ole nokan koputtamista. …puuttuu vain se tahtotila.
Se yksi henkilö ei tule omalla äänellään valituksi ,vaan edustaa toisten samanhenkisten valitsemana tehtävässään. Koko järjestelmää ei kannata syyllistää toimimattomaksi ,jos joillakin alueilla ei ihan valtakunnallisiin tavoitteisiin päästä . Kokonaisuus osoittaa kuitenkin järjestelmän toimivan ,jos tavoitteet asetetaan oikein. Tavoitteet määräytyvät metsästäjien antamien havaintotietojen ja kanta-arvion ja sidosryhmiltä kerätyn aineiston perusteella ,jota parjatut viranomaiset joutuvat tarkemtamaan myöhemmin saatavan tiedon pohjalta. Tälläkin taholla on tärkeä paikkansa järjestelmässä oikeaan lopputulokseen pääsemiseksi Isompi ongelma on ,että metsästäjät eivät pääse aina ja kaikkialla asetettuihin tavoitteisiin.(ei muuten päästy sotessakaan)
Ankkojen alas saattamisesta on kyse minunkin kohdallani. Planterin läpinäkyvä viha yhtä metsästäjäorganisaation tiettyä henkilöä kohtaan näyttää saavan aikaiseksi mitä ihmeellisempiä väittämiä. Kun lähestytään ja tarjotaan ratkaisuja lieventää ongelmia lähituntumassa , aletaan puhua ilmoista tai vaietaan kokonaan. Lähiyhteistyön puutteet ja ihmissuhdetaidot taitavat olla se suurin ongelma Planterin kohdalla.
Riistahallinnolla ei ole mitään tekemistä esittämäni uutisen kanssa. Enkä kuulu mihinkään järjestöön rivijäsentä suuremmassa asemassa. Tämä vain ,ettei tulisi väärinymmärryksiä . Planterilla näitä tuntuu riittävän.
Palataan vielä Planterin oivallukseen vapauttaa metsästys maanomistuksesta.
Jos näin tehtäisiin ,jäisi jäljelle pykälä ,että riistaeläintä ei saa ampua 150 metriä lähempänä asumusta ilman sen omistajan lupaa. Tämä tarkoittaa käytännössä vähintään 10:tä hehtaaria asumuksen ympärillä. Jos puhutaan vähänkin tiheämmästä asuinalueesta ,siellä ei voi metsästää laillisesti lainkaan. Kuitenkin valitukset tuhoista pihoissa ja puutarhoissa tulevat juuri sieltä. Ellei riistaa ohjaillla ruokinnalla ampumisen mahdollistaviin paikkoihin ,tilanne olisi paljon nykyistä pahempi .
Pienet hirvieläimet väistävät usein metsästyspainetta tiheän asutuksen tuntumaan . Tähän ei löydy apua metsästysoikeuden erottamisesta maanomistuksesta. Henkilökohtaisesti voi yksittäinen maanomistaja antaa luvan metsästää pieniä sorkkaeläimiä 150metriä lähempänä asuntoaan ,jos naapurin kohdalla minimietäisyys täyttyy. Metsäsysseura harvoin tohtii lupaa kysyä . Sitä mahdollisuutta kannattaa kuitenkin maanomistajan tarjota , jos kokee pienet hirvieläimet ongelmaksi. Riesasta voi päästä eroon ,kun ongelmayksilö/t saadaan hengiltä.
Jos valkohäntäpeuran liha ei maistu ,on vika saaliin käsittelijässä tai kokissa. Kaikki irtoava rasva on poistettava lihaa käsiteltäessä. Jos näin ei tehdä , voi maku tympiä .
Väittämä lihan huonosta mausta jarrutti omankin seurani kohdalla ryhtymistä vhp-jahtiin elukan ilmestyttyä maisemiin. Kun liha käsiteltiin oikein asenne muuttui.Huonolla riistalaukauksella voidaan myös pilata makunautintoja .
Hirvenliha kaipaa ennemminkin possua joukkoon valkohännänliha on oikein käsiteltynä herkullista jo sellaisenaan.
