Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Valitettava tapaus !
Alueella sattuu usein hirvikolareita . Omakohtaisia kokemuksiakin tuosta on 80-luvun alkupuolelta .
Samoilla tienoilla jouduin Mikkeliin ajaessani lopettamaan tilapäisvälinein auton alle jääneen hirven . Eikä siinä kaikki . Kotiin palatessani rojotti liikenteen uhriksi jäänyt toinen hirvi poliisiauton valoissa odottamassa kuljetusta parempaan talteen .Kolaripaikoilla oli väliä vain muutama kilometri . Tuolloin elettiin loppiaista , maakuntaviestien aikaa . Alue oli jo tuolloin usein otsikoissa hirvikolareiden takia .”Puun takaa” kuuluu esittämääni 30 % joukkoon , joka pitää metsästään huolta . Tässä ryhmässäkin sijoitus on kärkipäässä .
Metsällistä osaamista hänen kohdallaan en ole hetkeäkään epäillyt . Monen muun sitävastoin kyllä . (ehkä aiemmin esittämäni kommentin viittaussuhteet olivat hieman epäselvät . Anteeksi siitä ! )”Puun takaa” tuntee siis läpikotaisin alueellaan toimivan metsästysseuran kuviot .
Esitänkin pari kysymystä .
Metsästysalueen pinta-ala ?
Jos kuuluu yhteislupa-alueeseen , sen alueen kokonaispinta-ala ?
Seurueen hirvestykseen osallistuvien metsästäjien lukumäärä ?
Suhde maanomistajat /maattomat ?
Keski-ikä ?
Kolmen viime vuoden aikana anotut , myönnetyt ja käytetyt
hirviluvat ?Seurueen ilmoittama hirvien jäävä kanta metsästyksen jälkeen kolmen viimeisen vuoden ajalta vuosittain ?
Joo ..kuudenkympin rajapyykki on jo ohitettu . Omaa metsääkin on ollut , mutta toiminta siellä ei ollut tilan tuotantosuunnan vuoksi ihan ykköspioritetti , merkittävä osa taloutta kumminkin .
Hirvien kanssa oli ihan oikeita ongelmia . Vahinkoilmoituksia rustailin sekä peltojen , että metsän osalta .
Metsälautakunnan teknikko hylkäsi korvaushakemuksen taimikkovahingoista . Maataloussiheeri puolestaan kehotti vain metsästämään hirviä ja torppasi tylysti viljapellolle aiheutuneet vahingot riittämättöminä korvausten saamiseksi .
Hirviä oli pakko saada vähemmäksi .
Kuuluin hirviporukkaan . Vahinkojen takia olin neuvotellut laajennetut valtuudet tappaa hirviä omilla maillani . Tarvittaessa pystyin jatkamaan metsästystä muuallakin seuran alueella .
Tämän lisäksi pyrin tilaisuuden tullen lisäämään seurueiden välistä yhteistyötä ja poistamaan keinotekoisia rajoja metsästyksen tieltä .
Olin päättämässä yhteislupamenettelyyn siirtymisestä 80-luvu lopulla pitäjässämme . Tämä toimintamuoto edesauttoi siinä , että hirvikannan leikkaus tapahtui kohdallamme jo siinä vaheessa , kun muualla vasta ihmeteltiin hirvien suurta määrää .Metsiä ja niiden kehitystä olen seurannut työni puolesta päivittäin useammankin maakunnan alueella . Hirvi ei ole taimikoiden pahin uhka . Sitä on valtettavasti vetämätön isäntä . Hirvien piikkiin pyritään sumeilematta vierittämään oman saamattomuuden seurauksena aiheutuneita epäonnistumisia . Vahinkokohteet ovat lähes aina moniongelmaisia . Hirvi ei ole edes välttämättä suurin vahingon aiheuttaja . Näin ovat vahinkoja tarkastaneetkin suoraan tunnustaneet .
#”Biotalouteen ladatut suuret odotukset jäävät nykyisillä hirvimäärillä toteutumatta”#
Tsot tsot..!
Parasta aikaa korjataan huomattavasti nykyistä suuremman hirvikannan aikaan kasvaneita rästiharvennuksia . Rästit lisääntyvät hakkuista huolimatta.Jokainen voi omalla kohdallaan parantaa metsätalouden tuloksia ryhtymällä odottelun asemasta tekoihin ja pistämään metsänsä parempaan kasvukuntoon . Ei välttämättä riitä , että edellä mainittu toteutuu vain vajaan 30% osalla metsänomistajista (=tämän hetken tilanne ja ”Puun takaa” kuulunee em joukkoon).
Kun nopeutetaan taimikoiden kasvua hoitamalla niitä intensiivsesti ,
hirvivahinkojen riskikin vähenee merkittävästi . Hoidettu taimikko ei ole montaa vuotta hirven syötävissä . Kriittinen aika rajoittuu 3-4:ään vuoteen . Pusikon alla kituva taimikko on alttiina hirvivahingoille jopa 10 vuotta .Puun takusenkin voisi olla hyvä tutustua paikallisen hirviseurueen toimintaan lähemmin . Siellä ne lopulliset päätökset hirvien määrästä tehdään . Eri asia on riittävätkö resurssit kyseisten päätösten toteuttamiseen . Monessa seurassa eivät enää riitä . Sen asian edessä riistahallintokin on voimaton .
#”Eurolla on ihmeellinen vaikutus!
Olen aivan varma, jos laki velvoittaisi korvaamaan hirvivahingot täysimääräisinä, meidän hirviongelmamme poistuisi muutamassa vuodessa.”#Väitän , että vaikutus on päinvastainen . Jo nyt moni luopuu metsästyksestä harrastuksen kalleuden vuoksi .
Suomi on ainoita maita , jossa yleensä korvataan riistan aiheuttamat vahingot . EU:kin hyväksyi vain pitkin hampain kyseisen käytännön jatkumisen maassamme .
Naapurimaassamme Ruotsissa hirvivahinkoja ei korvata . Hirvikanta on kuitenkin kasinkertainen verrattuna meidän tilanteeseemme .
Maanomistajien suhtautuminenkin poikkeaa reippaasti tämän palstan kriittisten kirjoittelijoiden kannasta . Hirven katsotaan tuovan Ruotsissa lisäarvoa metsäomaisuudelle .——–
Ns. ötökkälakia pitäisi soveltaa myös hirvien aiheuttamiin vahinkoihin ja vahingon uhkaan . Sanktiot pitäisi määrätä taimikonhoidon laiminlyöneelle metsänomistajalle . Hoitamattomat ryteiköt houkuttelevat hirviä samalla tavalla , kun tuulen kaatamat puut tuhohyönteisiä . Hyvin hoidetuissa metsissä hirvivahingot ovat erittäin harvinaisia . Nekin harvat tapaukset ovat usein seurausta rajanaapurin leväperäisestä suhtautumisesta taimikonhoitoon .
Minäkin olen seuraillut 90-luvun lopulla koneella kylvettyä
uudistusalaa . Perattuna ja harvennettuana taimikko näyttää erinomaiselta . Pinta-alaa tuolla kohteella on kokonaista 50 hehtaaria .Riikilän Mikolle voisin antaa vinkin , että pikkuinen kuvauskopteri olisi kova sana , kun seuraavan kerran teet juttua ko palstasta . Nyt voisi olla hyvä hetki jatkaa juttusarjaa kuvion kehittymisestä .
vähän tilastotietoa vuodelta 2014:
Kainuu Julkaistu 16.6.2015 klo 11:02 | 9
Antti YlönenHirvien metsissä tekemät tuhot vähenivät viime vuonna tuntuvasti. Valtio korvaa tuhoista metsänomistajille yhteensä 460 000 euroa, mikä on vain noin puolet edellisvuoden summasta.
Kainuussa hirvien aiheuttamat vahingot olivat pinta-alaltaan 90 hehtaaria ja maksetut korvaukset 35 000 euroa. Pudotus on raju, sillä vuonna 2013 korvauksia maksettiin 140 000 euroa.
– Osin johtuu korvauskäytäntöjen muuttumisesta, mutta pääsyy on hirvikannan pieneneminen, sanoo Metsäkeskuksen pohjoisen alueenrahoitus- ja tarkastuspäällikkö Tommi Lohi.
Hänen mukaansa laskutrendi on jatkunut vuosia ja aika näyttää ollaanko nyt pohjalukemissa.
Eniten korvauksia maksetaan Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan metsänomistajille. Lapin metsäomistajat saavat 123 000 euron korvaukset. Pohjois-Pohjanmaalla vahinkoja kärsineille maksetaan 99 000 euroa. Korvaukset maksetaan metsänomistajille kesäkuun aikana.
Hirvet tekivät tuhoja viime vuonna kaikkiaan alle 1 300 hehtaarin alueella. Metsäkeskuksen mukaan hirvien mäntytaimikoille aiheuttamat vahingot ovat vähentyneet jo viiden vuoden ajan hirvikannan pienentymisen vuoksi.
Ihanko ”puuntakunen” olisi jakamassa aseita sotaa käyvistä maista tuleville ? Siinä joukossa on varmasti keskenään vastakkaisiakin osapuolia . En lähtisi hirvivoudiksi kyseiselle porukalle mistään hinnasta .
On jo moneen kertaan myös todettu , että hirvijahti ei ole myös mikään kauppareissu lähikaupassa .Sopivaa ”tuotetta” saa etsiskellä joskus viikkokausia ilman toivottua tulosta . Vieraasta kulttuurista ja olosuhteista kotoisin olevat olisivat enemmänkin hidasteena metsästyksessä . Aika kuluisi eksyneiden sielujen paimentamisessa ihmisten ilmoille . Hirvet saisivat viettää tuonkin ajan rauhassa .Näillä mennään …ainakin seuraavat kolme vuotta . Koettakaa kestää.
Jatkan vielä , että taantuman syvetessä ne , joilla olisi aikaa , eivät voi rahan puutteessa harrastaa (metsästää) Ne puolestaan , jotka ovat onnistuneet säilyttämään työpaikkansa , ovat niin kiireisiä , että metsästykseen ei liikene enää aikaa . Harrastajat vähenevät myös ikääntymisen seurauksena . Nätä tosiasioita ei voi hallinnollisin keinoin muuksi muuttaa .
Hirvikanta räjähti kasvuun edellisenkin laman seurauksena . Nyt ennuste on vahvasti samansuuntainen .Metsästysaikaa jatkettiin molemmista päistä hirvikannan ollessa korkeimmillaan . Se oli yksi keino muiden joukossa , jotta saatiin hirvikanta nopeasti laskuun .
Jahdin aloittaminen osui valitettavasti hirvien lisääntymisajalle , josta oli seurauksena vinoutumia hirvikantaan . Nyt korjataan ilmeinen virhe ja metsästys aloitetaan vasta ”soidinmenojen” päätyttyä .
