Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Vastaisin Ranelle ja Mmk:lle , että minäkin taloon tullessani runsas 10 vuotta sitten olin orientoitunut 2-vuorotyöhön . Uusi kone iskettiin alle ,mutta lyhyen perehtymisjakson jälkeen kahta vuoroa on ajettu vain satunnaisesti , joko työllistämis – tai koulutustilanteissa .
Tämä vaihe osui myös omalle kohdalle viime vuodenvaihteen
tienoolla , jolloin toinen urakanantajista ei tarvinnut puuta . Minä puolestani tarvitsin koulutusta uuteen konemerkkiin .
Pari kuukautta tuli paukuteltua iltavuoroa putkeen nuoremman kollegan kanssa. Työkaverilla oli pieniä lapsia , minulla se vaihe on jo ohi . Oli siis järkevää tehdä suosiolla iltavuoroa , joka lisäksi omien henkilökohtaisten ominaisuuksieni puolesta oli paras vaihtoehto . Olen iltaihminen . Kun työkalu vaihtui , palattiin yhteen vuoroon .Kun olen vertaillut työajanseurantatietoja 1 -vuoron ja 2 .vuoron
välillä , käy kiistatta ilmi , että lähes sama määrä kapuloita on kasalla yksin hakatenkin , kun kahden tuurin tuloksena yhteensä .
Iltavuoron palkkakustannus on isompi ja pimeään aikaan sattuneet haaverit yleensä pahempia . Työmaan loppuessa kesken iltavuoron siirto jää kuitenkin aamuun . Taloudellinen tulos voi näistästä syistä olla huonompi , vaikka joku motti enemmän puuta saataisiinkin nurin tai laaniin .En tässä rupea sen pidempään kinaamaan kumpi on parempi 1 vai 2 vuoroa . Meidän tapauksessa yrittäjä on päättänyt , että mies ja kone-periaatteella mennään . Palkat on hoituneet työehtosopimusten mukaisesti . Työtuntejakin on seisokeista huolimatta saanut tehdä vuositasolla ”sakkorajan” tuntumaan .
En tiedä , mikä autuus esim Metsuri motokuskin tapauksessa on tehdä kahta vuoroa . Tuottavuus ei ilmeisesti ole rittävä , kun joidenkin kommenttien perusteella on muodostunut käsitys , että hänen työnantajansa ei maksa esim.ylityölisiä eikä työajan lyhentämiskorvauksia . Meillä ja monella muulla nämäkin palkanosat hoidetaan kuten kuuluukin .Kolmessakin taitaa olla pyytämistä täällä päin …
60 litraa poimittua mustikkaa pakkasessa , viimeiset tältä päivältä , eikä ainuttakaan hirvikärpäshavaintoa .
Toissavuoden puolukkasavotta ,100 litraa, onnistui myös ilman hirvikärpäshavaintoja .
Sen olen huomannut , että runsas peitteisyys saa hirvikärpäset viihtymään . Onneksi parhaat marjapaikat ovat harvennetuissa metsissä , joissa peitteisyys on niukka .…taitaa tuo haapa houkutella hirvikärpäsetkin riesaksi : )
#”Nyt on valitettavasti todettava suorittavan väitteestä että yksi virkku kuljettaja tekisi enemmän jälkeä kuin kahdessa vuorossa oleva kone on löysintä sontaa mitä tällä palstalla on kirjoitettu pitkään aikaan.
Laitetaan iltaoluen piikkiin.”#Luulosi ei ole tiedon väärtti kummassakaan tapauksessa : )
Se ratkaisee , mitä tulee pinoon ja jää viivan alle . Tämän uskon kyseisen yrittäjän tietävän 40 vuoden kokemuksella Ranea
paremmin .
Konekantakaan ei mahdu ”ihan” kahden käden sormiin . Jokaisessa laitteessa on myöskin ollut viimeistä huutoa oleva työajan seurantamahdollisuus yli puolet firman historiasta . Tätä mahdollisuutta on varmasti käytetty hyväksi päätöksiä tehtäessä .
Asiakkaatkin ovat saanet aina riittävästi haluamiaan palveluja . Siitä on osoituksena, että sopimukset ovat jatkuneet katkeamatta ainakin tähän päivään asti .PS.Tulosta voi parantaa henkilökohtaisestikin pienellä viilauksella työaikoihin . Kohdallani tuo 5%:n tuottavuushyppy toteutui reilusti siirtämällä työn aloittamsiaikaa tunnilla eteenpäin . Aamuvirkuilla saatetaan saavuttaa sama asia tulemalla tuntia aikaisemmin töihin .
Jos kuulluu näistä jompaan kumpaan ryhmään (ilta-/ammuvirkut) on vuorotyön tekeminen hyvin haastavaa . Jos on taipumusta verenpainetautiin , on vuorotyö syytä unohtaa.”#Toinen keino olisi ammattiliittojen tekemä esitys työaikapankista.
Hakkuita tehtäisiin silloin kun puuta tarvitaan ja keliä on.”#Esimerkiksi meillä tämä on ollut käytäntö jo yli 10 vuotta . Järjestäytymättömillä työpaikoilla ei ole tätä mahdollisuutta .
Joskus yrityksen 40- vuotisen historian aikaan koneita on pyöritetty
jopa 3:ssa vuorossa . Jostakin syystä vuorotyötä tehdään enää poikkeustapauksissa . On ilmeisesti nähty paremmaksi , että koneella on yksi täysitehoinen mies sen ajan , kun se pyörii . Kahdessa vuorossa työskenneltäessä puoli viikkoa menee torkkuessa ja uuteen rytmin totutellessa molemmilta kuskeilta . Tänä aikana yksi virkku kuljettaja tekee enemmän tulosta , kun nämä kaksi torkkua
yhteensä . Huoltopalvelujenkin on pyörittävä sen ajan , kun koneet ovat töissä .
Asiakkaat valittelevat , että harvennuksia ei saisi tehdä pimeällä .
Yhdessä vuorossa valokin riittää .
(nimim. 15 vuotta kahta vuoroa)#”Minusta on jotenkin ihmeelllistä että työntekijä narisee jostain työmotiivaatiosta työnteossa. Minusta työntekijä on enemmän riippuvainen työnantajasta kuin päinvastoin. Jotenkin uhkaaminen työmotivaation menestyksellä on sellaista potaskaa että sitä viimeisenä kuulisi. Työmotivaatio korjaantuu viimeistään sillä kun vaihtaa työntekijän…”#
Ilman osaavia ja motivoituneita työntekijötä ei ole menestyviä yrityksiäkään . Menestys tulee , jos on tullakseen , työnantajan ja työntekijöiden tiivillä yhteistyöllä . Luottamusta tarvitaan myös molemmin puolin .
Tutussa yrityksessä ei ole murehdittu palkkakustannuksia . Asioita on sen sijaan kehitetty . Toimitusjohtajakin on edellisessä kommentissani esittämäni huonomman vaihtoehdon sijaan astunut firmassa eturiviin ongelmien ilmetessä . Esimerkin voima on saanut muutkin tekemään parhaansa .
(kannattaa vilkaista tämän päivän Metsälehdestä päätoimittajan artikkeli ”Metsäala näytää mallia”)Jotkut ovat vihjanneet , että metsäalallakin on liian korkeat työvomakustannukset . Se kuitenkin on unohtunut , että toimenpiteiden viivyttäminen nostaa työkustannuksia . Taimikoissa vauhtion 10% vuodessa . Raivaamattoman leimikon hakkuutyössä kuluu 10-40% enemmän työaikaa verrattuna kunnossa olevaan kohteeseen . Korjuuaikataulut pakottavat tekemään edellä mainitusta syystä ylitöitä , joka nostaa korjuukustannusta entisestään .
Kantokäsittelyaineitakin levitetään 200 euron tappiolla hehtaaria kohden .(Metsälehti tänään)Olisiko esim. edellä mainitut ongelmat korjattava työntekijöiden palkkoja laskemalla ?
#”Olemme aivan pakkotilanteessa saada suomalaisen työn kustannukset välittömästi alas.
Muuten taloutemme romahtaa täysin.”#Pakko on vielä kaukana , kun katsoo johtajien palkkakehitystä viimevuosilta . Heidän palkkansa on kohonnut enemmän , kun
koskaan . Lisäksi muutamat heistä kiikuttavat eläkkeensä ulkomaille suomalaisen verottajan ulottumattomiin .
Palkansaajat puolestaan ovat kituutelleet palkankorotusten suhteen nollalinjalla jo vuosia . Tuottavuuden kasvattamiseen tarvittava työinto on jo uhkaavasti hiipunut palkkojen junnatessa paikoillaan. Työmäärä töissä olevien kohdalla on kasvanut sietorajan
tuntumaan , kun jäljellä olevien on tehtävä poispotkittujenkin
työt .Täydellinen romahtaminen seuraa varmasti , jos tulotasoa lasketaan tässä tilanteessa nykyisestään.Tuottavuuden kasvua kaipaillaan . Palkanalennus saa varmasti päinvastaisen liikkeen aikaiseksi . Yrityksissä olisikin mieluummin keskityttävä miettimään keinoja tehdä asiat nykyistä paremmin . Työntekijät ovat varmasti innolla mukana kehitystyössä , jos mahdollisuutta tarjoaan . Tämä olisi paikallista sopimista parhaimmillaan .
Mitä sitten tulee tuohon ulkomaaliseen työvoimaan rakennuksilla , on siinä kohtaa pissattu tukevasti omiin housuihin . Kohta ei muuta joudeta tekemäänkään , kun paikkailemaan halpatyövoiman aikaansaamia rakennusvirheitä .
Ulkomaalaisen työvoiman saatavuuteenkaan ei voi kauaa luottaa .
Vahvimman taouskehityksen valtiot Euroopassa tulevat viemään parhaat päältä .
Pahaa pelkään , että meille riittää jatkossa vain jakoperiä ja rikollisia .Tuota kokemusta ja taustaa vasten ihmettelen suuresti , miksi mmk
on työssään motokuskina hyväksynyt sen , että kaikkia ansaittuja työehtosopimuksen mukaisia palkan osia ei tarvitse maksaa .Jos osa ansaitusta palkasta on työehtosopimuksessa määritelty maksettavaksi loman alkaessa tai ylityöt jakson päättyessä , on näistäkin asioista huolehdittava . Laiminlyönnit edellä mainituissa asioissa johtavat aina seuraamuksiin työnantajan kohdalla .
Järjestäytymättömän työntekijän tilanne on kuitenkin hieman mutkikkaampi . Korvauksia hakiessaan hänen on turvauduttava itse hankkimaansa juristiin . Rahat kyllä päätyvät oikeaan osoitteeseen tälläkin tavalla .
PS . Jos työehtosopimuksia noudatetaan , tuskin luottamusmiehetkään olisivat kimpussa . Ei kai vain mmk suosi harmaata taloutta . Tätä vastaan taistelevat sekä järjestäytyneet työnantajat että järjestäytynyt työväki : )
#”Yksi tähän liittyvä on myös jäsenmaksun perintä työnantajan toimesta suoraan palkasta. Työpaikoillahan liittojen polittrukit pitävät huolen että yhdistyksen sihteeri työntää valtakirjan jäsenmaksun perinnästä jo parin äivän sisällä uuden työntekijän eteen allekirjoitettavaksi. ”#
Älä nyt soopaa haasta . Parissa viimeisessä työpaikassa aloitteentekijä on ollut TYÖNANTAJA . Toisella työnantajalla on työntekijöitä lähes sata ja toisellakin yli 30 .
Yrityksissä , joissa asiat eivät ole kunnossa luonnollisesti karsastetaan jäsenmaksun perimistä palkasta . Erityisesti nuo pikkuyritykset tuntuvat olevan ongelma .
Tosin sitä saavat , mitä tilaavat . Työntekijät vaihtuvat alituiseen .#”..Suorittava tuntuu olevan SAK:n lumoissa…hämmästyttävää tekstiä näinä aikoina
oma näkemys on että työelämä sattaisi olla joustavampaa ilman SAK:ta ”#Tuskin kohdallani , MTK:n peruskurssin käyneenä , voidaan puhua erityisestä lumosta . Olen vain elämässäni ja ympäristössäni tapahtuneen perusteella todennut SAK:nkin ansainnen paikkansa yhteiskunnassamme.
Olen kohdannut esimerkkejä usealta eri alalta , jossa ammattijärjestö on ollut tarpeen auttamassa suoranaisen k####n kohteeksi joutunutta työntekijää . Kyse on ollut selvistä sopimusrikkomuksista . Näissä tilanteissa tappion kärsinyt sopimusta rikkonut osapuoli on useasti jälkikäteen alkanut moittia ammattiyhdistystä . Näitä moitteita asioihin perehtymätön ympäristö on lähtenyt innolla levittämään julkisuuteen . Kun tapauksia on paljon , alkaa mainekin mustua , vaikka ei olisi todellista aihettakaan .Ammattijärjestöissä olisi kiinnostusta rakentavampaankin
toimintaan , mutta hyvää aikaa kuluu lisääntyvien sopimusrikkomusten penkomiseen . Sopimukset on tehty noudatettavaksi . Jos ne eivät toimi , neuvotellaan parempi sopimus .
Yksipuolisesti niitä ei tule minkään tahon muutella .
Joustavuuttakin varmasti löytyy tarvittaessa . Sitä vain on löydyttävä kaikilta työelämän osapuolilta .Jatkan vielä , että jostakin syystä työehtosopimuksia noudattaneet yritykset menestyvät keskimääräistä paremmin . Nillä , jotka noudattavat sopimuksia huonommin , kehitys on päinvastainen .
Työntekijät vaihtuvat ja tuottavuus on heikko . Nämä em yritykset myös palkkaavat viimeisenä vaihtoehtona töihin mahdollisesti ahkeria , mutta kielitaidottomia ja ammattitaidoltaan kyseenalaisia ulkomaalaisia työntekijöitä . Ei liene vaikeaa ymmärtää , mitä siitä seuraa . Kotimaasta toki löytyisi osaavaakin työvoimaa , mutta kielitaidotonta on helpompi kusettaa.
