Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Gla:n kysymykseen vastaus. En omista enää metsää . Keskikokoista hieman suurempi maatila vaihtoi omistajaa 15 vuotta sitten. Sitä olin hoitanut vaimoni kanssa noin 20 vuotta ja vanhempani hieman minua lyhyemmän ajan. Kiitos EU:hun liittymisen ja neljän urheilevan tenavan tilanpidosta luovuttiin . Työ on sen jälkeen suuntautunut metsien hakkuisiin ja hoitoon vieraan palveluksessa. Omat taimikkoni , pääosin kuusta, pidin aikoinaan kunnossa hirvien avustamana . Nelijalkaiset hoitivat lehtivesakon (ainakin osittain) , minä harvensin havupuuntaimet raivaussahalla sopivaan tiheyteen .Saha muuten löytyy vieläkin varastosta ja sitä käyttelen kun tilanne niin vaatii.
Kannustan hoitamaan taimikoita siksi , että ajoissa tehtynä työ on helpompaa ja hyöty maanomistajalle kiistaton , hirvivahingotkin vähenevät siinä sivussa. Perusmetsänhoitoa suurempia ponnisteluja ei tarvita.
Mainitsin tuolla ylhäällä juuri , että se hoitamaton ryteikkö naapurin puolella on yhtä suuri riski tuhojen suhteen , kuin korjaamaton rytö tuulenkaatoja tukkimetsän kupeessa. Molemmille pitäisi pyrkiä tekemään jotakin.
Satun asumaan seudulla , joka oli Suomen tiheimmän hirvikannan aluetta vuosikymmen taakse päin. Nyt tilanne on kääntynyt hirvien suhteen täysin päälaelleen. Onko kantaa vähennetty liiankin tehokkaasti , sen aika näyttää . Neljäkymmentä vuotta on tullut hirvien elämää seurattua , mutta koskaan ei ole ollut näin vähän havaintoja. Siksi tuonkin esille hieman muitakin keinoja vahinkojen välttämiseksi , kun eläinten lopettamisen sukupuuttoon keinoja kaihtamatta . Todelliset ongelmat pitää hoitaa , mutta vanhentuneeseen tietoon nojaten ei saa vaarantaa hirvien tulevaisuutta.
Liikenneturvallisuudesta.
Onko auttoilija jotenkin eri asemassa jalankulkijaan nähden perustuslain 7§:n mukaan ? Lähes 20 jalankulkijaa saa vuosittain surmansa ylittäessään tietä SUOJATIETÄ pitkin . Tämän mukaan autoja pitäisi vähentää voimakkaasti , jotta pykälän kriteerit voisivat toteutua .
Metsätuhoista.
Metsätuhon voi aiheuttaa isompi tai pienempi luonnonelävä . Ei liene suurtakaan merkitystä sillä , mikä vahingon tekee , jos lopputulos on sama . Esim . mäntypistiäiset saavat otollisissa olosuhteissa enemmän vahinkoa aikaan , kuin hirvet konsanaan . Ihminen on puolestaan edistänyt taimikoidensa tuhoutumista omalla passiivisuudellaan ja mahdollisesti lisännyt tuhoriskiä aktiivisemman naapurinkin puolella. Hoitamaton metsä on aina alttiimpi tuhoille ja tuholaisille , samoin hoitoa vaille jäänyt taimikko.
Toisen saattaa tuhota suuri pienten siivekkäiden joukko , toisen pitempijalkainen nisäkäs .Tässä hirviasiassa ollaan kohta samassa tilanteessa , kuin petojenkin suhteen. Eläimet jakaantuvat hyvin epätasaisesti .On alueita , joilla hirviä ei esinny juuri lainkaan ja alueita , joilla hirviä on jonkun mielestä liikaa.
”Hirvityhjiöistä” muodostuu aikaa myöden kehittyvän kannan alueita ja metsästys on siellä joko kielletty tai hyvin rajoitettua. Ns. vakiintuneenkin kannan alueella metsästystä rajoitetaan , jotta tyhjiöt saisivat vähitellen uutta verta.
Sudet ja karhut asustavat luonnollisesti siellä , missä on ruokaa. Tästä syystä tiheämmän hirvikanna alueiden metsästyspainetta vähennetään myös petojen ravintotilanteen turvaamiseksi.Vahingoista ei siis päästä eroon ainakaan petoja lisäämällä . Tällä politiikalla saadaan vain alueiden metsänomistajille/ asukkaille yksi riesa lisää. Pedot pitävät hirvet jatkuvasti liikkeellä saalistuksen ollessa ypärivuotista. Ravinnonkulutus on suurempaa ja suurempi liikkuvuus synnyttää enemmän vaaratilanteita liikenteessa piemmälläkin eläinmäärällä. Kotieläinvahingot yleistyvät aina petojen määrän lisääntyessä.
Pitää jälleen todeta , että tieto piti paikkansa vuonna 2005. Aineisto tarkastuskertomukseen on kerätty vuosituhannen vaihteen tienoilta , jolloin ongelmat olivat todellisia aja akuutteja. Nykyinen tilanne on hirviin kohdistuneen tehoteurastuksen jälkeen jotain aivan muuta .Hirvionnettomuudet ja -tuhot ovat tilastojen mukaan vähentyneet rajusti (kuten pitääkin) . Liialliisen metsästyksen takia on jo muodostunut alueita , joilla hirvikanta ei kestä metsästystä. Tulevana syksynä näitä rauhoitusalueita tulee varmasti lisää.
Hirviä toki metsästettäköön edelleen tehostetusti siellä , missä on vankkaa näyttöä vahingoista. Muualla maassa on pantava jäitä hattuun ja elettävä nyky tilanteen edellyttämällä tavalla. Perusteeksi hirvien silmittömälle lahtaamiselle ei riitä , että niitä on ollut liikaa useita vuosia sitten.Pedot saattavat vaikuttaa siihen , että hirvet tulevat lähemmäs asutusta ja pelloille . Todennäköisempää on , että mainitun maanviljelijän maille on pesiytynyt emä vasoineen. Makuuksia syntyy muutamassa vuorokaudessa mekoisesti , joten muutama makuus viljapellossa ei välttämättä todista mitään hirvikannan koosta.
Tulevana syksynä on mahdollista käyttää reaaliaikasta sähköistä hirvihavaintokorttia , johon havainnot voidaan kirjata välittömästi. Mikäli hirviseurueilla on voimassaoleva yhteislupakäytäntö , on metsästystä mahdollista ohjata havaintoaineiston perusteella jopa jahtikauden aikana. Mikäli yhteislupakäytäntöä ei ole , tieto vaikuttaa vasta vuoden kuluttua kaatolupien määrään ja kohdentamiseen.
Jos enemmistö kansasta haluaa(???) lisää petoja Suomeen , on niille oltava ruokaakin (itse en halua). Hirvenkaatoluvat ovat jäännöserä , joka syntyy , kun kestävän hirvikannan määrästä vähennetään luontainen poistuma. Pedot kasvattavat luontaisen poistuman osuutta , josta on seurauksena kaatolupaosuuden väheneminen.
Metsästäjiä on turha syytellä juonimisesta . Koiraa harrastuksissan käyttävät eivät ainakaan suuremmin petoja sympatiseeraa . Ne juonijat ovat taatusti jossain muualla , kun metsästysporukoissa.
Katso lukijoiden kuvat sivu 3 ”Tiheä kasvatus , taitolaji vai uhkapeliä”.
Kuvassa tiheässä kasvanutta kontortamännikköä . 180MPY /itään viettävä rinne. Sivu 2.Kuva ”Kaksin kaunihimpi” . Alue , jossa ei vielä ollut kovin paljon tuhoja.Suomalaista mäntyä oli kontortan seassa ja se oli selvästi jäänyt kasvukilpailussa toiseksi. Männyn keskitilavuus oli alle 150 litraa. Kontortasta löytyi jopa 400-litraisia yksilöitä keskitilavuden ollessa lähes 200 litraa.
Laatu ja kestävyys eivät ole kontortan vahvimpia puolia ainakaan Keski-Suomessa. Kokeilumetsät hakataan aukoksi mahdollisimman varhain.
On myös niitä , jotka ovat hypänneet väärään junaan…
Tällä kertaa vastakkain ovat kokemus ja usko . Kannattaa miettiä tarkasti mihin junan hyppää.Olin itsekin vielä kymmenen vuotta sitten sitä mieltä , että nuorien metsien kunnostuskohteilta saataisiin energiapuuta. Sitä kyllä saadaan , mutta viime ajat ovat osittaneet , että se on aivan liian kallista. Työkustannukset ovat kestämättömällä tasolla eikä korjuujälkikään täytä kaikilta osin tavoitteita. Eniten huomautettavaa on ollut juuri energiapuuhakkuiden korjuujäljessä . Raivaussahan oikea-aikaisella käytöllä saavutetaan varmimmin metsän kannalta (ja omistajan kukkaron) paras lopputulos. …ja raiteet sinne metsään syntyvät vasta pari vuosikymmentä myöhemmin.
Suurta murhetta ehti lähistöllä touhunnut susilauma aiheuttaa ennen muuttoaan syvälle…etelään. Hirviä oli vielä siihen aikaan erittäin runsaasti , mutta kaikesta huolimatta petolauma ei pysynyt hirvien kintereillä , vaan tappoi reviiriltään toiselle sadalle nousevan kotieläinten joukon . Koiria ,siivekkäitä , lampaita ….
Lampaat olivat saaneet laiduntaa rauhassa vuosikymmeniä . Kuitenkin eräänä keväänä alkoi tapahtua . Lampaita paimentanut koira katosi yllättäen. Meni muutama viikko ja löytyi useita raadeltuja lampaita laidunalueelta. Sama toistui useita kertoja. Myös toinen lähistön lammastila joutui susien terrorisoimaksi . Kaukaisimmat laidunlohkot oli pakko hylätä . Pihapeltojen ympärille ilmestyi parin metrin korkuinen sähköaita. (ilmestyä on vähän huono termi , aita maksoi paljon ja pystytykseen kului paljon kallista työaikaa.)
Kun susien ja ihmisten yhteiselo ei ottanut sujuakseen , toisen osapuolen oli väistyttävä. Nyt tuosta ajasta on muistona enää se korkea sähköaita.
