Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Työajan lisäys syö huonosti toteutettuna työmotivaatiota . Näinollen työteho ja tuottavuus laskee . Hetkellisesti työajan lisääminen voi parantaa tulosta . Pitkäaikaiseksi ratkaisuksi siitä ei ole .
On aloja , joilla on vaikeaa järjestää edes päiväksi riittävästi töitä
nykyisinkin . Kuinkas työajan lisääminen näiden kohdalla toteutetaan ?Nyt olisi viisasta ,että ei syyllistettäisi mitään tahoa . Keskusteluyhteyttä ei saa katkaista . Vain neuvottelemalla saadaan kestäviä ratkaisuja aikaiseksi . Kumpi onkaan tärkeämpää , voittaa taantuma vai lyödä ammattiyhdistysliike polvilleen ?
Ammattiyhdistysliike on omalta osaltaan ollut luomassa hyvinvointia ja kehittämässä toimintoja . Sitä ei saa rankaista muiden tahojen tekemistä virheistä . Ammattiyhdisyksellä on paljon annettavaa yhteiseksi hyväksi , kun sille vain annetaan siihen mahdollisuus .
Kun aletaan sopia asioita paikallisesti , ammattiyhdistyksen rooli korostuu .”…. niin jokaisen tuotantoketjussa on luovuttava jostakin ”Saavutetusta” edusta…”
Toinen vaihtoehto on , että jokainen tekee hommansa hieman nykyistä paremmin . Kuinkahan paljon tuotantoketjussa joudutaan paikkailemaan esim. toisten tekemättömiä tai puutteellisesti tehtyjä töitä ? Entä onko kaikki asiat suunniteltu loppuun asti ? Menevätkö työajanpidennykset täysin hukkaan , jos koko päiväksi/vuoroksi ei olekaan tekemistä ?
Näistä pitäisi keskustella enemmän asianosaisten kesken .
Myös yksittäisillä työpaikoilla löytyy kehittämiskohteita , jotka yhdessä toimien on mahdollista saattaa paremmalle tolalle .Työtekijät yhdessä työnantajan kanssa voivat saada merkittäviä parannuksia aikaan , jos vain on halua . Tätä mahdollisuutta tulisikin nykyisessä tilanteessa käyttää ennakkoluulottomasti hyväksi . Teemaksi tulisikin ottaa yhteistyön ja toiminnan kehittäminen koko tuotantoketjussa ja sen jokaisessa solussa erikseen . Näin on mahdollista lisätä tuottavuutta saavutetuista eduista tinkimättä .
Tuottavuuden kasvattaminen lienee kuitenkin se tärkein asia .Rane:
”Jep.Suorittava ostaa tietysti tuliterän harvesterin ja ajokoneen.”Eipä ole tarvetta ostella , kun niitä rautoja on jo ihan tarpeeksi näillä nurkilla
Rane:
”Kumpaakin ajetaan yhdessä vuorossa ja vuoro on se 7,5 tuntia.”Joo , yhdessä vuorossa ajetaan , mutta se aika tehdään töitä.Normityöaika 1720 tuntia vuodessa , kuten muillakin aloilla . Miksi metsä olisi poikkeus?
Aina ei riitä 7,5 tuntia .Ylitöiksi menee , kun palstalla on risukkoa .
Onneksi siitä ylityöstä saa asianmukaisen korvauksen . Raivaus tosin tulee hintoihinsa , kun se tehdään motolla ylitöinä.Rane :
”Viisipäiväinen viikko,jos ei satu olemaan arkipyhä.Rengille suorittava maksaa aina ekankin sairaspäivän.Ja itsekin pidetään välillä pitkä viikonloppu.Muutenkaan lomista ei tingitä.”Tuosta sairaspäivästä sen verran , että senkään maksamisesta ei ole kitsasteltu . Isäntä tietää , että ajoissa hoidettu tauti säästää viikon tai kahden sairaslomalta . Krapulapäivät ovat kohdallani tuntematon käsite . Saikkujakaan ei ole edes joka vuosi .
Olen jo 15 vuotta työskenellyt yrityksissä , joissa noudatetaan tarkasti työehtosopimuksia . Ei siis ole kyse mistään ihmeestä .
Työmotivaatiokin on säilynyt tämän takia korkeana . Kumma kyllä nämä yritykset ovat pysyneet pystyssä jo yli 40 vuotta eikä horjumisen merkkejä näy vieläkään . : )Joillakin on hirvittävä hinku poistaa ns. pekkasia ja lomarahoja .
Hämärän peitossa näillä samoilla tahoilla tuntuu olevan se , että ne sattuvat olemaan ansaittu palkanosa . Näin on aikoinaan sovittu työehtosopimuksia työnantajan ja työntekijöiden välillä sorvattaessa .Insinööri Matti Pekkanen oli sattumoisin työnantajapuolelta esittämässä työajan lyhetämiskorvaus-mallia . Tämä malli olisi tosin voitu ”välttää” korottamalla palkkoja tietyn prosentti/ markkakorotuksen verran . Se ei siinä tilanteessa sopinut työnantajille .
Lomarahat ovat työntekijän ansaitsemaa tuloa . Ne maksetaan kuitenkin vasta , kun loma pidetään . Voisi jopa sanoa , että ne ovat ilmaista lainaa työnantajalle työntekijän lomakauteen saakka .
Suurin kitinä näistä edellä mainituista PALKANOSISTA tuntuu olevan lomakauden aikana . Ilmeisesti jotkut yrittäjät eivät ole varautuneet kaikkiin palkkakustannuksiin ja tämän seurauksena halutaan väistellä velvollisuuksia ja purkaa osia työehtosopimuksista ominpäin . Suurin osa onneksi toimii kuten kuuluukin . Heillä myös on tämän seurauksena motivoituneet työntekijät , jotka tekevät tulosta isännilleen . Muiden kohdalla näin ei välttämättä ole .
Tuottavuus ei taatusti nouse palkkoja alentamalla ja jo ennestään ahkerasti työskenetelevien työaikoja jatkamalla . Nuoret ja terveet on työllistettävä ennen , kun vanhojen ja väsyneiden työvelvoitetta lisätään . Tuottavuutemme ei tule koskaan kasvamaan , jos nuorisotyöttömyyttä ei saada pikaisesti nujerrettua .
Jees :
”Miksikähän DDT kiellettiin vaikka teho oli huikea ja menestys oli taattu. Kaikki käytti ja sumeilematta. Kas kun joku sattui tutkimaan yhteyttä syöpien ja sen ”helpon vesakon torjunnan” väliltä ja kielto tuli ja nopeasti.pieni oikaisu :
”Diklooridifenyylitrikloorietaani (DDT[1], C14H9Cl5) on 1900-luvulla suosittu, nykyään useimmissa maissa kielletty hyönteismyrkky.”
#”Juolasta pääsee kyllä eroon ilman kasvinuojeluaineita kääntelemällä maata kuivana kesänä 5-10 kertaa ja löpöä palaa tolkuttomasti .”#
Joo . Olisi vain kuivia kesiä . Märkänä kesänä , kuten nyt, juolavenhnän kasvu suorastaan räjähtää , kun muokkauksia ei voi tehdä ajoissa .
Harrastin isekin aikoinaan juolavehnän torjuntaa avokesannoimalla . Märän kesän jälkeen oli ainoa vaihtoehto glyfosaatti , mikäli aikoi saada siltä pellolta satoa seuraavana kesänä .
Siirryin lopulta suosiolla viherkesantoon , joka hävitettiin lopuksi glyfosaatilla .
Teho oli monta kertaa avokesantoa parempi ja siemenrikkaruohotkin pysyivät paremmin kurissa .
Pölyävä kesannon äestäminen on tekijälle moninverroin suurempi terveysriski , kun asiallisesti tehty torjunta-ainekäsittely . Polttoainettakin säästyy kymmeniä litroja hehtaaria kohden , kun käytetään kemiallista torjuntaa .Olen muuten tarjonnut useampankin kertaan taimikonhoitoihin myrkyttömiä vaihtoehtoja . Kun alue muokataan hyvin ja raivaukset tehdään ajoissa ,saadaan aikaiseksi elinvoimainen taimikko , joka
hoitaa suurelta osin itse itseään . Jos näissä perusasioissa
lipsutaan , tarvitaan torjunta-ainekäsittely virheiden korjaamiseksi .Kun annetaan vapaaehtoisesti haavan vallata uudistusalat , aiheutetaan tuleville polville sietämätön riesa siinä vaiheessa , kun alueen uudistaminen on ajankohtaista . Siitä talkoosta ei ilman torjunta-aineita selvitä .
Vain näennäisviljelijät pärjäävät ilman torjunta-aineita . Esim . jolavehnästä ei pääse eroon ilman glyfosaattia . Sama tilanne on -metsän ”juolavehnän”- haavan kohdalla . Samoilla lääkkeillä pidetään heinäkin kurissa taimikoissa .
Tiesitkö Jesse , että mm puupöly aiheuttaa todennäköisemmin
syöpää , kun glyfosaatti ? Puupöly kuuluu vaarallisuudessa samaan luokkaan (1) asbestin kanssa . Tupakansavukin , alkoholista puhumattakaan ,on paljon pahempi uhka terveydelle , kun oikein käytetty torjunta-aine .
Saunaoluessakin on riittävä määrä alkoholia aiheuttamaan kohonneen riskin sairastua syöpään .tutkimuksesta saksittua :
”Vanhemmiten haapa alkaa usein lahota. Pitkälle lahonneita runkoja ei voi käyttää mekaanisen sellun valmistukseen, ja lisäksi pienikin lahomäärä heikentää puun laatua aiheuttamalla värimuutoksia, jolloin puu tummenee ja vaatii voimakkaampaa valkaisua. Koska vakavaa lahoamista ei 35-vuotiaissa haapapuissa normaalisti esiinny, laho ei todennäköisesti aiheuta ongelmia, jos haapaa kasvatetaan 25-30 vuoden kiertoajoilla, kuten nykyisessä haapaohjelmassa suunnitellaan. ###Toisaalta lahon leviämisestä juurivesoista kasvaneissa taimikoissa ei juuri tiedetä.### Metlan erään tutkimushankkeen aiheena onkin nimenomaan lahottajasienen siirtyminen uusiin juuriversoihin”
…eli versosyntyisten haapojen lahoamista ei ole edes tutkittu !
Edellisessä kommentissani mainitsemani kuva puhukoon
puolestaan .
Lainauksesta ilmenee , että täyttä hintaa laholle puulle on turha haikailla . Se kelpaa vain energiaksi .Jesse voi käydä tutkimassa muutaman vuoden päästä nyt kaatamiensa haapojen ympäristöstä juurivesojen määrää ja kuntoa .
Kannattaa varata nitrot mukaan sille kierrokselle .
