Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Puun takaa tulikin tietoa versokasvatuksen riskeistä . Lahoa esiintyy ainakin versoista kasvaneilla luonnonhaavoilla . Tästä on olemassa kuvamateriaaliakin palstalla parin vuoden takaa . Löytyy , kun viitsii selata (heiä-elokuu -13) . Hakkuukourassa puolenkymmentä lahoa runkoa , jotka ovat kasvaneet yhden kannon juurivesoista. Eivät muuten olleet ainoat sillä kuviolla . Terve tyvi oli poikkeus .
Nyt Jessen haavikko näyttää hyvältä , mutta haluaisin olla kärpäsenä nutun olkapäällä , kun Jesse taistelee versojen keskellä 5 vuoden kuluttua avohakkuusta . Tuhat kantoa hehtaarilla tarkoittaa likemmäs tai yli 100 000 kantovesaa samalla alueella . On mistä valita : ) Raivaussahaa on vingutettava ahkerasti , jos on aikomus kasvattaa risut puuksi asti .
Voi tulla tehtäväksi useampi kierros . Jos homma myöhästyy , raivasuvelka kasvaa huimaa vauhtia , paljon enemmän , kun 10% vuodessa . Työmäärä voi tuplautua jopa vuodessa havaan nopean alkukehitysen takia . On paljon mahdollista , että Harjavallassa rukoillaan hartaasti hirviä apuharventajaksi siinä vaiheessa , kun haavikoiden suurin avohakkuusesonki on ohi ja versominen ryöpsähtänyt täyteen vauhtiin .Tuo kuva kukkakedosta , jossa on kuulemma kuusen taimia , johtaa aika pahasti harhaan . 60-luvulta viljelemättä olleen pellon metsittäminen on varsin haastavaa . Jos pelto todellakin olisi metsitetty välittömästi viljelyn päätyttyä , oltaisiin alueella harventamassa kuusikkoa toiseen kertaan .
Ajelin vastikään mittavan aukon ohi , joka (metsämaata) oli uudistettu kuuselle 60-luvun alussa ja pistetty pinoon tänä keväänä . Se sattui olemaan ensimmäisiä koneella tekemiäni ensiharvennuskohteita (vuosi -88) . Jälkikäteen on tunnustettava , että palsta olisi pitänyt harventaa silloin voimakkaammin . Liika varovaisuus johti myöhemin lumituhoihin .
Pellon metsittäminen välittömästi viljelyn päätyttyä onnistuu ylensä hyvin . Tästä on esimerkkinä entisen naapurini 90-luvulla metsittämä pelto . Roundup -käsittely ja taimien istutus kyntöviiluun on tuottanut mahtavan tuloksen . Alue on kirinyt kasvussa kiinni lähes kymmenen vuotta aiemmin viereiselle kuviolle istutetun kuusikon . Jälkimmäisenkään kasvussa ei ole moittimista . Istutus on tehty hakkuuta seuraavana kesänä ja taimikko hoidettu asianmukaisesti .
Luvassa on runsas puusato kumpaisestakin , peltokuviosta jopa aikaisemmin .Komeasti ovat haavat kasvaneet ! Kuitenkin taloudellisesti on jonkin verran matkaa niihin tuottoihin , joita kuusikko parhaimmillaan tarjoaa .
25 000 euroa hehtaarilta pelkästä päätehakkuusta alle 60 vuotiaasta kuusikosta ei ole tänä päivänä nykymenetelmin temppu eikä mikään . Havikosta tuo tulos vastaavassa ajassa jää varmasti ikuiseksi haaveeksi .Monimuotoisuuden kannalta haapa on toki erinomainen asia , mutta sääliksi käy häntä , joka joutuu uudistamaan alueen haavan jälkeen jollekin muulle puulajille . Haapakaan ei kasva ikuisesti taantumatta .
Versoista kasvattamisen onnistumisestakaan ei ole vielä mitään takeita.Portimo :
#”On se muuten ennakkoraivaus monesti tosi iso työmaa. Minulla on ollut alueita, joihin olen tehnyt taimikonhoidon mutta sitten ensiharvennusvaiheessa ostaja on vaatinut vielä raivaamaan. Viiden hehtaarin alueella meni monta päivää puun tyvejä kierrellessä. Toisen alueen teetin ostopalveluna niin sain lähes parin tonnin laskun, kun puusto oli sen verran järeää, että jäävä puusto meni pääosin kolmosen puolelle. Ei jäänyt paljon myyntituloa.Voisko siinä olla lisäperustelua oman hakkuuhärvelin hankinnalle, että tekisi samalla koneella raivauksen ja pistäisi rangat energiakasaan? Isännällä ois paremmin aikaa näperrellä mutta ei ainakaan tarvitsisi maksaa raivaussahamiehelle.”#
Näinhän ne tapahtumat yleensä tuntuvat etenevän , kuten ”Portimo”
ensimmäisessä kappaleessa kertoo . Moni on joutunut tähän tilanteeseen ajoittamalla taimikonhoidon liian myöhäiseksi tai tekemättä mitään hoitotoimia . Raivaus on tehtävä kuitenkin jossakin vaiheessa . Se maksaa sitä enemmän , mitä myöhemmin ollaan liikkeellä . Kustannuslisä on keskim. 10 % / vuosi.Kalleimmaksi taimikonhoito työvaiheena tulee silloin , kun joudutaan hankkimaan raivaussahaa järeämpää kalustoa sen toteuttamiseen . Tilanne ei muutu siitä tekipä työn sitten itse tai , että teettää työn toisella . Aikoinaan väärin suunnattu kemera-tuki on ollut osaltaan hämärtämässä käsitystä tästä tosiasiasta.
Olihan siellä murheiden listalla myös tapaus , jossa ”opetteleva” motokuski oli kolhinut puustoa Jessen harvennuksella . Koneneestakin tulee opettelija , kun pusikkoa on liikaa . Edellisestä voisi ottaa sen verran opiksi , että olosuhteita parantamalla vähemmän harjaantunutkin konekuski saa kelvollista jälkeä aikaiseksi.
Usein hankalammat kohteet nakitetaan kokemattomille . Kokeneemmat eivät mene sinne mainettaan pilaamaan .
_____…mutta tämä varsinainen tarina alkoi siitä , kun metsänomistaja oli suullisesta sopimuksesta huolimatta jättänyt raivauksen tekemättä . Tästä oli seurauksena muutos työohjelmaan . Leimikko poistettiin ohjelmasta toistaiseksi . Asiaan palataan , kun raivaus on tehty .
Edellä on käsitelty koko joukko asioita , joista käy ilmi miksi .Jees :
”Kukaan ei katsonut vinoon eikä mitään.”Aikamoista vuodatusta oli luettavissa reilu vuosi takaperin siitä , että moto jätti hommat tielinjalla kesken . Syykin tuohon toki löytyi . Homma olisi hoitunut raivaussahalla .
Siinä vaiheessa , kun Jees joutui raivailemaan kaivurin edellä tielinjan puita , saatiin lukea ahdistuksesta , jonka parin kuiturungon maahan kaataminen Jessessä aiheutti . Moton olisi pitänyt käydä ne noukkimassa …tai itseasiassa kokopuun korjuuseen tarkoitetulla laitteella nämä muutamat kalikat olisi pitänyt käydä erikseen korjaamassa .Melkoinen poru ja kuljettajan syyttely synyi siitäkin , kun kaveri lähti vuosi sitten kesken leimikon lomille toiselta työmaalta . Loman alkaminen oli luonnollisesti sovittu ennakkoon , mutta Jessen pusikossa urakka venyi pitkäksi . Jos työmaa olisi ollut asianmukaisessa kunnossa , se olisi pystytty tekemään helposti aikataulussa ennen loman alkamista . Suurin murhe tästä aiheutui kuitenkin koneyrittäjälle , joka joutui tekemään ylimääräiset siirrot sekä moton että ajokoneen kohdalla . Myös kaivuri joutui käymään työmaalla kaksi eri kertaa .
Murhetta Jessellä riitti energiapuukohteellakin . Motokuski kun ei tullutkaan työmaalle aikana , jolloin isäntä olisi ollut häntä vahtimassa . Vasta päivän valjettua alkoi kone laulaa . Kaiken lisäksi
vehkeet oli kiikutettu eräänä päivänä vaivihkaa pois työmaalta .Ilmeisesti kyseessä oli taas kerran tukkoinen palsta , joka oli työstettävissä edes jotenkin vain päivännäöllä . Lopulta toiminnan taloudellinen optimi oli livahtanut niin kauas , että työmaa oli pakko keskeytettää .
…että tämmöisiä elämyksiä ja kokemuksia raivauksesta tinkiminen voi aiheuttaa . Jotkut vain oppivat kokemastaan nopeammin , kuin toiset : )Jees:
” Tämän vuoden myyntini ovat kaikki raivaamattomia ja osalla palstoja olikin maininta ylispuuston poistosta. Joka on hyvinkin tukkoinen alustastaan. Myöskään kaksi muutakaan ei aivan puhtaita ole.”Mitä näistä on vuosien varrella seurannut ?
Ylispuukoivikosta jokuvuosi sitten ei tainnut tulla Jessen mielestä tarpeeksi tukkia . Asiaa tongittiin pinolla ja vaadittiin yhtiöltä
hyvitystä .
Lajisiirtymä johtui kuitenkin liiasta peitteisyydestä ja siitä johtuneista arviointivirheistä.”Tukoisuus ” oli ongelmana tiekohteellakin . Tuolla hakkuukoneen kuljettaja lopetti hakkuun epäselvissä olosuhteissa ennen aikojaan . Saman teki kaivurimieskin . Lopulta Jessen oli nöyrryttävä raivaamaaan , kun tie olisi muuten jäänyt osin tekemättä .
Näissäkin tapauksissa työn toteuttajia katsottiin vinoon , vaikka he tekivät tilanteessa parhaaansa , mutta olosuhteet olivat ne , mitä yllä olevasta lainauksesta ilmenee .
Meilläpäin esittämäni on käytäntö . Harjavallassa ilmeisesti teoriaa ainakin ymmärtämisen osalta . Puita ei kuitenkaan liene vielä korjattu, joten en ihmettelisi noilla pohjatiedoilla , vaikka osa haaveista jäisi toteutumatta . Näinhän kävi sen kuuluisan energiahakkuunkin kanssa . Valtraan oli turvautuminen . Rukkaset ja paidan selkämyskin taisi tuossa touhussa kastua : )
Valtiovalta on kaipaillut kansalaisilta tuottavuushyppyä . Harjavallassa se kuitenkin tuntuu suuntautuvan taaksepäin ainakin metsätalouden osalta .
Nimimerkki ”Puukin ” tilanteessa toiminta on ok .
Tilanne muuttuu , kun metsänomistaja itse ei ole urakanantajana .
Kommenttini viittasi jälkimäiseen ryhmään .Konemies joutuu joskus hankalaan tilanteeseen , kun puukauppaneuvotteluissa on jätetty asioita ns ilmaan ja sovittavaksi hakkuun toteuttajan kanssa . Tilanne on varsin hanakala , jos kyeisestä ei ole merkintää puuauppasopimuksessa . Varsinkin tilanteessa , jossa esim. raivaus ei ole maittanutkaan maanomistajalle , vaikka asiasta on suullisesti sovittu ja sen seurauksena tullaan esittelemään konemiehelle lisätalkoita , ollaan hyvin heikolla jäällä . Tukkoisen palstan nähtyään ei konemies ole varmasti parhaita neuvottelukumppaneita .
Toinen mahdollisuus on , että koneet siirtyvät suoraan toiseen osoitteeseen , jos isäntä ei satu olemaan paikalla . Näin on mahdollista käydä nykyisen kiivaan työrytmin takia .Koneenkuljettaja saa usein palstan korjuuohjeet vasta tultuaan työmaalle . Ilmoitus töiden aloittamisesta on mahdollista tehdä vasta tämän jälkeen . Jos olosuhteet poikkeavat selkeästi yhtiön ja urakoitsijan välisestä sopimuksesta , siirrytään varsin nopeasti toiselle kohteelle . Neuvotteluyhteys jää helposti syntymättä ja puut sillä kertaa korjaamatta .
Kun kaikki hakkuuseen liittyvä kirjataan tarkasti kauppasopimukseen ja tehdään hakkuun valmistelut asianmukaisesti , on lupa odottaa ladukasta palvelua työn toteuttajalta .
Hintoihinsa tuo myöhästynyt raivaus tai toisaalta raivaamattomuus tulee tavalla tai toisella .
On tilanteita , joissa pystykaupat jäävät kokonaan syntymättä , jos aluetta ei ole raivattu . Toinen ikävä vaihtoehto on , että puita ei
korjata , kun alue on jäänyt liian peitteiseksi . Tämä on seurausta metsäyhtiön ja korjuuyrittäjän välisestä sopimuksesta , jotka edellyttävät , että ennakkoraivaus on tehty . Työt aloitetaan vasta , kun ehto täyttyy .
Jossakin tapauksessa korjuu voidaan toteuttaa , mutta korjuuvauriot ja runsas lajisiirtymä tukista kuiduksi johtuen peitteisyydestä aiheutuneista apteerausvirheistä , voi johtaa tuloksen pahastikin pakkaselle. Mielihyvä siitä , että ostava yhtiö ei ole vaatinut ennakkoraivausta kaupanehtona , voi muuttua karvaaksi pettymykseksi puutavaravarastolla , jossa onkin nähtävissä runsaasti tukkiläpimittaista puutavaraa kuitukasassa .Kiristyneet tukin laatuvaatimukset ja yrittäjille asetetut sanktiot vajaalaaturajojen ylityksistä pakottavat toimimaan apteerauksessa varmanpäälle .
Tämä tarkoittaa sitä , että epävarmoissa tapauksissa pölkky valmistetaan aina tavaralajiin , johon ominaisuudet varmasti riittävät ( = kuiduksi).Yrittäjä ei haua joutua maksamaan hinnan erotusta , joka epäonnistuneen apteerauksen johdosta on maksettava . On harmillista , jos epävarmuustekijän muodostaa liiallinen peitteisyys . On tullut välillä mieleen , että ostava taho jopa käyttää viimeksi mainittua epävarmuustekijää hyödykseen saadakseen riittävästi järeää kuitupuuta.
Kaiken voi toki tehdä paremmin . Se onnistuu , kun tekee haastavammat kohteet itse…hankintana. : )
