Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
”mehänpojalle”
Älä puhu yltiöpäisistä metsästäjistä vaan epätoivoisista maaseutuyrittäjistä , jotka yrittävät metsästysmatkailun avulla pysyä hengissä. Metsästysmatkailuajatus on lähtöisin yrittäjiltä , harvemmin metsästäjiltä ….ja metsästäjät tietävät ,että metsästettävää on hyvin vähän , moni matkailuyrittäjä ei valitettavasti ole” kartalla” tämän asian suhteen…
A.Jalkaselle:
Hirvien metsille/ taimikoille aiheuttamat haitat ovat valitettavasti vain murto-osa siitä , mitä jotkut aiheuttavat tekemättömyydellään.
Puhutaan esim . koivupulasta ja kasvatusvaikeuksista. Kuitenkin istutusaloille ilmestyy tuhansia , jopa kymmeniätuhansia koivuntaimia. Puuttuu vain tekijöitä , jotka harventavat ne oikeaan tiheyteen.
Hirvikannan rakenteesta vielä sen verran , että kanta koostuu paljolti hyvin nuorista yksilöistä , joiden lisääntymiskyky on vielä heikko.
Miksi sitten sonneja on ammuttu enemmän ? Osittain siksi , että ne ovat aina laillista riistaa. Toisaalta vasta aivan viime vuosina hirvikannan vähennyttyä voimakkaasti on vältetty naaraiden ampumista , koska on epäilty eläimiä olevan vähän. Kun ammutaan naaras , ammutaan usein kolme yksilöä samalla kertaa (vasat sisällä). On myös metsästäjiä , jotka eivat ammu naarasta tai vasaa periaatteen vuoksi . Nyt on kuitenkin jouduttu tilanteeseen , että on verotettu liikaa lisääntymiskykyisiä uroksia.
noista kolareista….. Auto kohtasi hirvieläimen vuonna 2011 4006 kertaa . Hirvien osuus oli 1195 , valkohäntäpeurojen ja kauriiden 2811 kohtaamista. Vertailun vuoksi poron kanssa kolaroitiin yli 4624 kertaa !
Lisääntynyt petokanta ja hirvien stressi , on lisännyt hirvien liikkuvuutta ja samalla ruokahaluja. Suhtessa huomattavasti pienempi kanta aiheuttaa enemmän onnettomuuksia ja vahinkoja , verrattuna siihen , mitä tiheämmän hirvikannan ja pienemmän petokannan aikana tapahtui.
Suuri vasatuotto on historiaa. Tehokkainta hirvien lisääntyminen on suhteella kaksi naarasta yhtä sonnia kohden. Jos suhde on 4/ 1 , vasatuotto laskee merkittävästi. Kaikki naaraat eivät tavoita ”kumppania” sopivaan aikaan , josta on seurauksena tiinehtimättömyyttä ja jälkikiiman tuloksena syntyneitä heiveröisiä vasoja . Nämä myöhemmin syntyneet vasat eivät välttämättä kestä talven rasituksia . Usein syntyy vain yksi vasa kahden asemasta.
On harmillista , että hirvikantaa vähennettiin hätäillen . Nyt joudutaan painamaan jarrua , kun kannan rakenne on pahasti vinoutunut.
Kyllä se susilauma terrorisoi aikansa täälläkin tappaen kymmeniä kotieläimiä . Yksi lauman vauhkoonnuttama hevonen onnistuttiin täpärästi ja hyvällä onnella palastamaan suohaudasta. Susien muutettua ”muualle” on rauha vallinnut siltä osin , mutta nyt nuo karhut ovat tulossa riesaksi.
…muuten siitä hieholaumasta , jonka karhu hätisteli korpeen pohjoisessa Keski-Suomessa, oli kolme hukkunut suo-ojiin ja yksi edelleen kateissa.
Uskotaan , että taimikot on tarkastettu , mutta kuinkas hakkuuajankohdan kanssa kävikään…puut jätettiin järeytymään toistaiseksi. Hakkuisiinkaan ei tainnut olla suomalaisia tekijöitä tarjolla.
Olen vähän varoitellut tuosta ns. enrgian varjolla taimikoiden laiminlyönnistä. Hakkuut tehdään jatkossa silloin , kun puut ovat riittävän kookkaita ja korjuu on taloudellisesti kannattavaa. Se korjuuajankohta saattaa todellakin siirtyä monilla kohteilla huomattavastikin tuonnemmas, useita vuosia. Onko silloin enää tukiakaan keppimetsien kantohintaa pönkittämään? Todennäköisesti ei , koska jo nyt tuet ovat puolittuneet ja Euroopan tilanteen huomioon ottaen rahaa tarvitaan tärkeämpiinkin kohteesiin , kuin pusikoiden kasvattamisen tukemiseen. Voi tulla glyfosaatti useammankin kerran mieleen , kun puukaupoille pääsee vasta kymmenekin vuotta kuviteltua myöhemmin.
Partiopojalle:
Torjunta-ainepaketin käyttöohjeesta pitäisi ilmetä varoajat , jolloin uudelleenistutus on mahdollista. Aine on myös saattanut olla valikoiva torjunta-aine , jolloin vaikutus ei ulotu puulajiin , jota olet istuttamassa. Varmista asia kuitenkin ensin pakkauksen sisältämästä ohjeesta . Goglekin voi auttaa , jos torjunta-aineen nimi on tiedossa , mutta pakkaus hävitetty.esimerkki: http://www.agropoint.fi/ohjeet.html
Pelkästään metsästäjien piikkiin ei tule laittaa hirvikannan reipasta kasvukehitystä yli 10 vuotta sitten. Hirvien pääravintoa , vesakoita , ei enää tuolloin ollut suotavaa käsitellää kemiallisesti. Silloin voimassa olleet kemera-käytännöt ohjasivat myös viivyttämään taimikonhoitoa aivan liikaa. Monelle kemerarajan saavuttamien oli vasta se hetki , kun katsottiin taimikoiden kaipaavan huoltoa. Tällöin oltiin jo rajusti myöhässä hirviä ajatellen ja taimikoiden kasvukin oli jo alkanut kärsiä. Myöhään tehdyt raivaukset puolestaan vauhdittivat uuden lehtipiuuviidakon syntymisen aukkoisiin taimikoihin runsaasti kasvuvoimaa siältävistä kannoista. Hirville oli tarjolla yltäkyllin ruokaa eri-ikäisissä metsissä taimikonhoitojen laiminlyöntien takia.
Yhdyn täysin ” mehänpojan” näkemyksiin siinä , että metsänhoito- /kemera-varoja ei tule suunnata metsästysmatkailun kehittämiseen. Sen liiketoimintamuodon tuet on haettava, jos yleensä tarpeen, jostain muualta. Vähenevät tuet on ehdottomasti suunnattava metsätalouden kehittämiseen ja sielläkin mieluummin taimikoiden varhaishoitoon. Näin toimien on vähällä rahallaa saatavissa suurin mahdollinen hyöty tulevaisuuden metsätaloutta ajatellen.
En olisi lainkaan varma , että asiaa on lähdetty ajamaan nimenomaan metsästäjien toiveesta. Uskoisin , että maaseutuyrittäjät ovat olleet aktiivisia juuri tässä nimenomaisessa tapauksessa.
Suomen riistakanta ei ole kovinkaan runsas täyttämään vaativien turistimetsästäjien odotukset. Oma haasteensa on jokamiehenoikeudet. Elämysmatkailu koirasafareineen ja karhunhaaskoineen on aiheuttanut erimielisyyksiä ympäristössään. Niinkin vaaraton laji , kuin marjastus liiketoimintana , on saanut MTK:n takajaloilleen. Turistimetsästys tulisi tähän samaan sarjaan.
Nimenomaan hirvikannan kasvattaminen riittävän suureksi metsästysmatkailun kannalta on se asia , joka saattaa asettaa hankkeen vastatuuleen.
Tuntuukin vähän oudolta , että jotkut ovat esittänet turistimetsästystä keinoksi vähentää hirvien määrää. Kaupallinen metsästysmatkailu edellyttää saaliskantojen voimaksta kasvattamista.Taimikot saadaan hyvään kasvukuntoon joko Glyfosaatin tai riittävän aikaisen varhaisperkauksen avulla(mieluummin kaksivaiheisen). Tällöin työ- ja ainekustannukset ovat vielä pieniä. Jos se taimikko jää oman onnensa nojaan, metsän järeytyminen hidastuu merkittävästi ja korjuuajankohta siirtyy yli kymmenen vuotta eteenpäin.
Ai että energiaa jossakin välissä ….? Tämä on juuri se vaihe , jossa niitä uusiutumattomia palaa aivan turhaan. Monesti juuri energiapuunkorjuussa kaadettua ja kasattua puukuutiometriä kohden palaa jopa 3 litraa p-öljyä(koneellinen hakkuu). Kunnolla hoidetun metsän ensiharvennuksellakaan ei ”päästä” , kuin hiukan yli litran kulutukseen valmistettua kiintokuutiota kohden. Siis hoitamattomassa metsässä koneellisessa puunkorjuussa saattaa polttoaineenkulutus olla jopa kaksinkertainen hoidettuun verrattuna.
…siis muutama tippa glyfosaattia säästää melkoisesti myöhemmän vaiheen työkustannuksissa. Taimikkokin hoitaa lopulta luonnonmukaisesti itse itseään , kun saa riittävästi etumatkaa.Kaikissa tapauksissa ei tarvita välttämättä edes ennakkoraivauksia , kun on onnistuttu taimikon varhaishoidossa.
