Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
#”Kun hyötyjen ja haittojen suhdetta laskee metsästäjät, metsätalouden ja liikenteen näkökulmasta pyrkimyksenä on ainoastaan pitää huoli harrastuksen edellytyksistä. Onhan onnettomuuskehityksen suunta on ollut kolme vuotta väärä (2014 tilaston mukaan 27% kasvu 2011 verrattuna, 2015 lukuja ei ole, mutta kasvua vuoteen 2014 verrattuna tulee olemaan), eikä tänäkään syksynä asiaan millään tavalla reagoida. Asia kuitataan sillä, että 2000-luvun taitteeseen verrattuna tilanne on hyvä, eikä se siksi vaadi huomiota. Sama pätee talousmetsien tilanteeseen. ”#
Hyödyt ja haitat on otettu huomioon hirvien tavoitekantaa määritettäessä . Ongelmana on vain eläinten hyvin epätasainen esiintyminen maassamme . Sama toimintasapluuna ei sovi molempiin ääripäihin .
Hirvikannan voimakkaasta verotuksesta johtunut kannan vinoutuminen ja nuortuminen aiheuttaa myös omat haasteensa metsästykselle . Erityisesti nuoret , uusia asuinsijojaan etsivät yksilöt aiheuttavat suuremman kolaririskin vanhempiin eläimiin verrattuna . Lisäksi pidennetty metsästysaika ja hirviä sitkeästi jopa kymmeniä kilometrejä seuraavat koirat liikuttavat eläimiä enemmän , kun esim 90-luvun alussa . Tuolloin koiria oli vähemmän ja metsästysaika kuukautta lyhempi .
Ratkaisut metsästyksen voimakkuudesta tehdään todellisten tietojen , ei huhujen perusteella paikkakunnalla vallitsevan tilanteen mukaan . Reagoimattomuudesta on turha syytellä . Esim. Pohjanmaan alueella pyyntilupiin on tehty roima korotus (lähes tupla edellisvuoteen verrattuna) tulevalle syksylle . Toisaalla lupamääriä pudotetaan , kun metsästettävää ei ole.
…ja muuten löytyykö sellaista harrastajaryhmää , joka ei ajaisi jossakin määrin omaa etuaan ? : )
Nykyistä pienempi hirvikanta lopettaisi metsästyksen monien pikkuseurojen kohdalla kokonaan . Kukas sitten homman hoitaa , kun hirvikanta muutamassa vuodessa pumpsahtaa edellä mainitusta syystä liian suureksi?Hyvä kysymys ! Saman kysymyksen voisi myös esittää suurimmalle osalle metsänomistajista , joiden toiminta on vain puuhastelua , jos sitäkään . Taloudellinen ajattelu puuttuu kokonaan . Tämä valitettavasti tuntuu jäävän armottomasti hirviasioiden varjoon , vaikka vaikutukset ovat aivan eri luokkaa . On ilmeisesti helpompi hyväksyä se , että ei tee mitään , kun se että toiset edes yrittävät , mutta eivät aina onnistu täyttämään jokaisen toiveita.
#”Vihreiden näkemyksistä ei ole tarkkaa tietoa….”#
Siltä taholta on muun muassa tullut esitys pohjoisen Suomen hirvikannan kasvattamiseksi . Tämä siksi , että alueelle toivotaan (hengissä säilyviä) lisää petoja , joiden pääruoaksi hirvi olisi tarkoitettu.
Elävät uskossa , että hirvi kelpaa suurpedoille paremmin , kuin poro ja tämän seurauksena porovahingot vähenisivät ja poromiesten suhtutuminen petoihin olisi suopeampi : )Vielä metsästykseen harrastuksena ja vaikuttamisesta sen toimintalinjoihin …
Aika monella harrastuksen ulkopuolisella taholla on mahdollisuus vaikuttaa kyseiseen toimintaan . Miten on laita muiden vastaavien harrastusten kohdalla ?Organisaatiot koostuvat oman alan osaajista , halukkaista ja kyvykkäistä . Ulkopuolisia esim jonkun urheiluseuran toimielimissä ei juuri näy . Toki ulkopuolisia tahoja kuullaan tarvittaessa . Tuskin paikallisen jalkapalloseuran hallinnossa on edes kunnan edustajaa varsinaisena jäsenenä , vaikka kyseinen taho järjestää pelipaikat jalkapalloilijoille . Kuulemismenettely toimii tässäkin tapauksessa .
Metsästäjäjärjestöissä myös tämän ”pelipaikan” omistajat ovat suoraan vaikuttamassa toimintatapoihin . Heitä on sitä enemmän , mitä lähemmäs paikallistasoa organisaatiokaaviossa edetään.Hirvitavoitteissa on pyritty ottamaan huomioon hirvien aiheuttamat vahingot ja riistataloudelliset hyödyt. Tavoitteet perustuvat tietoihin, joita on saatu alueellisilta hirviin liittyviltä sidosryhmiltä kuten liikenteen, metsä- ja maatalouden sekä ympäristöalan viranomaisilta ja eri järjestöiltä.
Nyt ollaan toteuttamassa tavoitteita , jotka on laadittu paikallisten olosuhteiden edellyttämällä tavalla.Alueellinen riistaneuvosto . Esimerkkinä Keski-Suomi :
”Keski-Suomi
Leo Houhala, puheenjohtaja (Ilkka Leppänen)
Reijo Vesterinen, varapuheenjohtaja (Pertti Mäkelä)
Kari Kiiskinen (Tauno Karjalainen)
Yrjö Soidinmäki (Tero Lahtinen)
Matti Haapala (Samuel Uusitalo)
Ahti Huikari (Sami Wiik)
Mika Kyrö (Pauli Partanen), Keski-Suomen liitto
Matti Sipponen (Auvo Hamarus), Keski-Suomen elinkeino-, LIIKENNE- ja ympäristökeskus
Ari Nikkola (Helena Reiman), Suomen metsäkeskus
Matti Timonen (Tuomas Häkkinen), Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ja MTK Keski-Suomi ””Hirvikantatavoitteet asetetaan jatkossa hirvitalousalueittain. Alueellinen riistaneuvosto on vastuussa menettelystä. Alueen metsästysseurat suunnittelevat yhdessä, miten tavoitteet saavutetaan metsästämällä.
Hirvikantatavoitteet asetetaan määrävälein esimerkiksi kolmivuotiskaudelle. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisemmän hirvikannan hoidon.
Suomen riistakeskuksen mukaan hirvitalousalueilla on käytännön merkitystä ennen kaikkea kannan verotussuunnitteluun. Kestävän ja tavoitteellisen kannanhoidon tulee lähteä alueelliselta tasolta.””Alueellisessa riistaneuvostossa on enintään kymmenen jäsentä, joista kuusi edustaa alueen riistanhoitoyhdistyksiä. Lisäksi alueellisessa riistaneuvostossa on edustajat maakuntaliitosta, ¤ELY-keskuksesta, metsäkeskuksesta sekä alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä.”
¤ ELY-keskus edustaa mm . liikenneturvallisuuteen liittyvissä asioissa
Oikea paikka vaikuttaa hirvitiheyksiin yleisemmin on alueellinen riistaneuvosto. (edelä ollut nimilista koski valtakunnallista riistaneuvostoa )
Valtakunnallisen riistaneuvoston jäsenet 1.8.2014‒31.7.2017
Toiminta-alueiden edustajat (suluissa varajäsen):
Hannu S. Laine, puheenjohtaja (Mikko Simola), Etelä-Häme
Mikael Antell, varapuheenjohtaja (Markku Tuominen), Uusimaa
Juhani Kukkonen (Matti Koppanen), Etelä-Savo
Ilkka Tiainen (Matti Soukka), Kaakkois-Suomi
Matti Kemppainen (Mikko Kanniainen), Kainuu
Yrjö Soidinmäki (Ilkka Leppänen), Keski-Suomi
Jari Huhtamella (Timo Kovala), Lappi
Jukka Vänttilä (Jouko Arvo), Oulu
Pauli Kiviluoma (Sauli Ojatalo), Pohjanmaa
Heikki Toijala (Pertti Salminen), Pohjois-Häme
Veikko Sorsa (Pentti Pulkkinen), Pohjois-Karjala
Juha Savolainen (Marko Metso), Pohjois-Savo
Mathias Lindström (Mikael Nyholm), Rannikko-Pohjanmaa
Erkki Kallio (Matti Tervakangas), Satakunta
Marko Perkkiö (Patrick Johansson), Varsinais-SuomiMuut edustajat (suluissa varajäsen):
Sami Niemi (Vilppu Talvitie), maa- ja metsätalousministeriö
Matti Osara (Esko Hyvärinen), ympäristöministeriö
Ahti Putaala (Antti Maukonen), Metsähallitus
Pekka Helle (Päivi Eskelinen), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Johnny Sved (Lauri Saaristo), Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
Mikko Tiirola (Timo Leskinen), Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry
Lauri Kontro (Panu Hiidenmies), Suomen metsästäjäliitto
Vesa Luhta (Sami Lyytinen), Suomen luonnonsuojeluliitto
Jaa:UUTISET
LUONTORiistakeskus päätti hirvikannan tavoitetasot
Alueelliset riistaneuvostot ovat vahvistaneet hirvikannan hoitotavoitteet lähivuosille. Koko maahan tavoitellaan keskimäärin 77 000 hirven talvikantaa, mikä vastaa monin paikoin arviota tämän hetkisestä hirvikannasta. Hirviä on kuitenkin noin puolet vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Kaikki Suomen alueelliset riistaneuvostot ovat päättäneet hirvikannan hoitotavoitteista uusilla hirvitalousalueilla. Maa- ja metsätalousministeriö ei enää määritä hirvitiheystavoitteita, vaan se tehdään aluetasolla ns. riistaneuvostojen johdolla.
Hirvitalousalueille on asetettu lähivuosiksi vaihteluväli, jonka sisällä hirvikannan määrää säädellään kullakin alueella.
Hirvitiheystavoitteet vaihtelevat paljon eri puolilla Suomea. Paikoin Keski- ja Etelä-Suomessa tavoite on keskimäärin noin kolme hirveä tuhannella hehtaarilla ja Pohjois-Suomessa sitä pienempi.
Korkeimmat tiheystavoitteet on asetettu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Rannikko-Pohjanmaalle. Matalimmat tavoitetiheydet löytyvät Lapin pohjoisimmilta hirvitalousalueilta.
Tavoite perustuu metsästäjiltä saatuun tietoon hirvikannasta
Hirvitavoitteissa on pyritty ottamaan huomioon hirvien aiheuttamat vahingot ja riistataloudelliset hyödyt. Tavoitteet perustuvat tietoihin, joita on saatu alueellisilta hirviin liittyviltä sidosryhmiltä kuten liikenteen, metsä- ja maatalouden sekä ympäristöalan viranomaisilta ja eri järjestöiltä.
Tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat Suomen riistakeskus ja paikalliset riistanhoitoyhdistykset. Arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta tuottaa Luonnonvarakeskus metsästyksen yhteydessä kerätyn hirvihavaintoaineiston perusteella.
Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän arvion mukaan kanta on ennen tämän kevään vasomisaikaa koko maassa noin 82 000 hirveä.
”#Tavoitekanta on sama riippumatta siitä, pääseekö porukkaan maata omistamattomat vai ei. Ongelmien juuret ovat sen pöydän ympärillä, jossa tavoitekanta on päätetty.”#
Juuri niin ! Sen pöydän ympärillä on pääasiassa maata omistavia metsästäjiä ja aiheeseen liittyviä tahoja (mm liikenne ,metsätalous) , joita kuullaan .
Ainakin seuravat kome vuotta mennään siinä pöydässä syntyneiden päätösten mukaisesti . Eri asia saattaa olla , pystyvätkö seurat paikallistasolla pääsemään tavoitteeseen 3-3,5 hirveen / 1 000 ha.
Jos seura on kuihtunut metsästäjäkadon seurauksena (=seurausta siitä , että VAIN maata omistavat ovat oikeutettuja pääsemään seuran jäseniksi ) , voi tavoitteeseen päsemisessä olla vaikeuksia .PS .Meillä varsinaiseen tavoitteseen on vielä paljon matkaa nykyisesta 1-2 otusta / 1 000 ha tasosta : )
Tämä nykyinen taso on kaato- ja seurantatilastoista poimittuna noin 10 % siitä , missä oltiin 15 vuotta sitten . On nimittäin melkoinen ero tilanteeseen , että useana vuonna peräkkäin samalta alueelta kun nykyisin , kaadettiin yli 20 saaliseläintä . Vuoden 2014 jäävä kanta oli 3 yksilöä samalla pinta-alalla !…ja kommenteista päätellen lukuharjoituksia viittaamaallani taholla ei ole edes aloitettu : )
Hirvikriitikoiden kannattaisi tutustua riistakeskuksen sivuihin /metsästyksenjohtajan perustaidot /kannanhoitojärjestelmä ja hirven biologia
(Jessellekin selviää jälkimmäisestä , milloin hirvi on kiimassa : ) )
Kannattaa lukea ajatuksella ja jatkaa näitä tarinoita vasta sen jälkeen , kun asiat on ymmärretty .#”Vastuuta hirvikannan koosta ei ole määritetty metsätalouden harjoittajille, eihän niillä ole edes päätösvaltaa asian suhten. Heille on ainoastaan annettu oikeus tulla kuulluksi hirvikannan koosta päätettäessä. Oletko eri mieltä?”#
Suurin osa hirviä metsästävistä omistaa maata . Tämä on ollut jopa edellytyksenäseuraan liittymiselle . Lisäksi uudistusten myötä on annattu eri tahoille mahdollisuus tulla kulluksi hirvikanna määrää koskevissa asioissa . Tämän mukaan maata ja metsää omistavilla on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa siihen , paljonko hirviä metsissämme liikkuu . Käytännön toimet vain ovat hieman hankalampia toteuttaa .
Gla ei ilmeisesti oikein ymmärtänyt viittausta , jossa mainitsin ongelmia syntyneen siellä , jossa metsästysmahdollisuuksia ei ole tarjottu maattomille . Maanomistajametsästäjien määrän väheneminen on johtanut ja johtamassa monin paikoin tilanteeseen , että väkeä ei ole riittävästi toimintaa pyörittämään . Tämän ongelman ovat aiheuttaneet nimen omaan maata omistavat metsästäjät omaa itsekkyyttään . Muita alan harrastajia ei käy syyttäminen tästä asiasta . Resurssipula on paikallisesti usein aivan itse aiheutettua . Kun tuolla alueella hirvet alkavat olla ongelma , on muillekin tarjottava mahdollisuus osallistua talkoisiin . Myös niiden jotka kokevat ongelman omakseen , on syytä lähteä asiaa hoitamaan konkreettisesti osallistumalla metsästykseen valittamisen sijaan.
