Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Juu…..ja oikealla motolla tehdään ne hommat mitä jää kesken…ja investointikulujen peittämiseksi on myytävä vähän reilummin metsää…..nimittäin , jos Sampoa meinaat .
Pienenä kuriositeettina voin mainita , että olen tehnyt varsin monessa paikkaa ne energiapuskat , mitä varten mo on hommannut mielestään sopivaa kalustoa . Eräskin isäntä totesi varsin hartain äänenpainoin , että energiavehkeet olisi saanut jäädä hankkimatta.Hyvä puoli tässä oli se , että yhtiömme on saanut puuta ko tilalta ilman suurempaa tinkaamista sopivaan hintaan…ja tulee saamaan vielä pitkään.
Tarkennuksia löytyy seuraavasta ja perusteluja sille ,että pelkästään lupamääriä kasvattamalla eivät hirviongelmat poistu .
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/Riista/vakauden_esteet_ja_mahdollisuudet_nygren.pdf
Kannatta lukea ajatuksella koko juttu.
Selatessani vähän tilastoja eri intressiryhmien suhtautumisesta hirviin oli todettavissa sangen suuri yksimielisyys siitä , että hirviä on liikaa 2000- luvun taitteessa. Mikähän olisi tilanne , jos vastaava kysely tehtäisiin tänä päivänä , kun kantaa on pienenetty voimakkaasti.(viittaus:” Eri intressiryhmät ja sopiva hirvikanta” GLA:lle iltalukemista tästäkin)
Mönkijän kannattavuutta tarkasteltiin keskiverto metsänomistajan (30ha metsää) kannalta.
10 000 eurolla ostelee aika paljon hoitotyöpanoksia metsän hyväksi. Jopa tietä tuolla summalla rakentaa riittävästi ko tilan tarpeisiin. Talvikorjuu takapalstan muuttumien kulkuyhteyden paranemisen myötä kesäkorjuuseen sopivaksi tuo jo merkittävän osan sijoituksesta takaisin. Valmista tietä ajelee sinne palstalle taimia tökkimään vaikka henkilöautolla.
Juttu oli harvinaisen realistinen kuvaus siitä , mihin metsänomistajan (keskiverto ei Kärkkäinen) kannattaa panostaa. Moottorisaha ja raivuri ovat ne työkoneet , jotka tuottavat invetstointikulunsa varmimmin takaisin. Isommat investoinnit hyödyttävät vain konekauppiaita.
Tienvarsien pusikoituminen ei edistä liikenneturvallisuutta. Näkemäesteet ovat riski muussakin suhteessa , kuin satunnaisten hirvien kohdalla.
Lisääntynyt maaston peitteisyys , tiheiköt , vaikeuttavat metsästystä ja havaintojen tekoa metsästettävistä eläimistä. Toisaalla jää lupia käyttämättä ja toisaalla kaatokiintiöiden mahdollista kasvattamista edellyttävät havainnot tekemättä hirvien lymytessä risukoissa.
Kun jahti ei tuota tulosta ja havaintojakin on niukasti , on aivan luonnollista , että pyyntilupia myönnetään vähemmän .
..ja mitä vielä tulee liikenneturvallisuuden parantamiseen…KUINKA HYVIN ON ONNISTUTTU VÄHENTÄMÄÄN RATTIJUOPPOJEN MÄÄRÄÄ LIIKENTEESSÄ ? Heidän määränsä ei ole kuluneella kymmenvuotiskaudella osoittanut vähenemisen merkkejä. Riski kuolemaan tai vammautumiseen johtavaan kohtaamiseen rattijuopon kanssa on kuitenkin aika monta kertaa suurempi , kuin että törmäillään viattoman luontokappaleen , hirven , kanssa kohtalokkain seurauksin.
Pohjoisessa Keski-Suomessa karhu pisti 45-päisen hieholauman liikkeelle laitumelta. Vähän toistakymmentä hiehoa oli saatu kotiutumaan eilispäivään mennessä. Suurin osa laumasta vaelsi edelleenkin teillä tietymättömillä (ja joku tod. näk. myös karhun ravintona) . Etsintöjä on tehty parina päivänä jopa lentokoneella ilman ainoaakaan havaintoa.
Karjanpitäjille on tulossa karhusta pirullinen riesa . Mitkään aidat ei pitele karhun tai muun pedon vauhkoonnuttamia kotieläimiä . Kuitenkin direktiivit vaativat pitämään eläimiä ulkona kesäisin.Metsälehti n:o 12 sisältää artikkelit sekä koneellisesta kitkennästä , että manuaalisesta varhaisperkauksesta. Koneellinen kitkentä maksaa n. 450 euroa hehtaarilta , kun taas ”manu” kustannus ruotsalismallin mukaisessa kaksivaiheisessa varhaisperkauksessa on reilusti alle tämän. Vain 10 % raivauskannoista tuottaa uutta kasvustoa kaksivaiheisen raivauksen jälkeen . ”Manu” aiheuttaa varmasti myös vähemmän puustovaurioita koneseen verrattauna. Sateilla koneella ei ole asiaa taimikoihin lainkaan.
Koneellinen taimikoiden perkaus kaatuu mitä todennäköisimmin korkeisiin työkustannuksiin . Nykyisielläänkin raivausta pidetään liian kalliina toimenpiteenä ja työ siksi jää tekemättä. Maksuhaluttomien joukko kasvaa entisestään , kun siirrytään vielä kalliimpiin menetelmiin. Nykyistä aiemmin tapahtuva raivaus on sitävastoin kilpailukykyinen vaihtoehto ja lopputulos on aivan varmasti monin verroin parempi.
Kitkevät koneet tuskin ratkaisevat varhaisperkauksen ongelmia. Perattavaa pitää olla paljon ja palstojen pinta-ala yli 2ha , jotta kone peittoaa miehen kustannustasoltaan ( ,jos vielä sittenkään).
Se , että toimitaan taimikossa riittävän varhain , on se ydinajatus. Jos samassa ajassa pystytään perkaamaan kaksikin hehtaaria yhden asemasta , ollaan lähestymässä oikeaa suuntaa . Tällä hetkellä ani harva tekee perkaukset silloin , kun toiminta on edullisinta ja siitä saadaan paras kokonaishyöty. 10 vuotta myöhässä tai ei ollenkaan , on taimikonhoitojen osalta karua todellisuutta tänä päivänä. Lisää syvyyttä ongelmaan tuo energiantuottamiseen kannustava tukiporkkana , jolla houkutellaan viivyttämään hoitotoimia vielä tästäkin.
Vuoden 2001 valtioneuvoston liikenneturvallisuutta koskevan periaatepäätöksen jälkeen talvehtivien hirvien määrä on pudotettu puoleen sen hetkiseen tilanteeseen verrattuna . Yhteisesti sovittuun kanna tavoitetasoon 2-3 eläintä tuhannella hehtaarilla on päästy muutamaa poikkeusta lukuunottamatta koko maassa , monin paikoin jopa tämän alle.
Hirvien elinympäristö on puoestaan kehittynyt ko eläimiä suosivaan suuntaan , koska pusikoituneiden taimikoiden ja (suolattujen) tienvarsipajukoiden määrä on lisääntynyt 2001 vuoden tasosta .
GLA:lle
Esittämäni asiat perustuvat pitkäaikaiseen seurantaan yhden pitäjän hirvitilanteesta. Tarkoitukseni on myös osoittaa , että arviointivirheestä johtunut kannan voimakas kasvu on saatu aisoihin kyseisellä alueella . Tämä on ollut mahdollista , koska alueella on ollut voimassa jo yli 20 vuotta koko pitäjän kattava yhteislupamenettely .
Yhteislupamenettelyä olisi syytä laajentaa koskemaan kokonaisia hirvitalousalueita. Näin olisi mahdollista suunata metsästyspainetta jo metsästyskauden aikana sinne , missä hirvien määrää uhkaa kasvaa liiaksi tai vahinkoja ilmenee. Nykyisellään saattaa käydä niin , että samaisella alueella yksi seurue selviää jahdistaan muutamassa päivässä ja toiselta seurueelta jää lupia käyttämättä , vaikka jahtiin käytetään koko sallittu aika. Hirvet jakautuvat epätasisesti ja niiden olinpaikat ja keskittymät vaihtelevat vuosittain.
Yhteislupamenettelyn laajentamista puoltaa myös seikka , että on muodostunut jopa pitäjien suuruisia hirvityhjiöitä . Tämä hirvettömyys johtaa alueellisiin rauhoituksiin , mikä ei liene kenekään etu , varsinkaan , jos jopa hyvin lähellä hirvikanta on haitallisen suuri . Kun kaatoluvat haetaan edellisen jahtikauden havintoihin perustuen , on mahdollista , että hirvikarja onkin vaihtanut maisemaa vuoden kuluessa juuri sille rauhoitettavaksi aiotulle alueelle. Yhteislupamenettelyssä on mahdollista ohjata joustavasti luppia sinne , missä on tarvetta.
80 000 talvehtivaa hirveä Suomen kokoisella alueella ei ole ongelma, jos se jakautuu kutakuinkin tasaisesti . Tällä hetkellä puhutaankin enemmän hirvien epätasaisen jakautumisen mukanaan tuomasta haasteesta , ei niinkään liian suuresta talvehtivasta kannasta.
Makasiinin tasokkuudesta olen harjavaltalaisen kanssa samaa mieltä . Taimikontarkastajakin selviää mielestäni nuhteitta . Hänen on onnistunut päästä neuvottelemalla joidenkin haastavampien metsänomistajien kanssa yhteisymmärrykseen metsien hoidon tarpeesta.
Kesämakasiinissa on paljon keskeistä metsätalouteen liittyvää asiaa tiiviissä paketissa. Ei ole paljoa lisättävää eikä pois otettavaa.
Tickleenin Reijon mielipiteitä varmasti jakava tapa toimia metsäomaisuuden suhteen on mielestäni lukemisen arvoinen juttu .
On suorastaan isänmaallinen teko, että saa pitkään käyttämättömänä olleen metsäomaisuuden tuottamaan. Puut nurin ja uutta tilalle sen suuremmin tunteilematta on markkinataloutta parhaimmillaan.Entisenä torikauppiaana Reijo tietää myös tuotteen kauppakunnostuksen merkityksen. Kun kysessä on metsä , on työvälineenä raivaussaha . Hän on pystynyt kohottamaan saamiaan kantohintoja merkittävästi raivaamalla palstat edustavaan kuntoon. Turhat räipät on lakaistu surutta nurin seuraavaa työvaihetta haittaamasta .
Omatoimisuuden merkitys ja edut on tuotu liitteen lopulla monipuolisesti esille . Omatoimisuus onkin tulevaisuutta. Se on parasta lääkettä omalle terveydelle ja metsäalaa vaivaavalle työvoimapulalle. Perusmetsänhoitoon paneutumalla saadaan vähenevien metsäammattilaisten voimavarat riittämään. Hoidetusta metsästä saa pienemmällä työpanoksella enemmän puuta.
