Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Koivu kurittaa ympäristön puita rankasti . Esimerkiksi reilu vuosi sitten harventamassani kuusikossa runsaat 40 vuotta koivun lähellä kasvaneet kuuset olivat tilavuudeltaan vain 80-100 litraisia . Aivan vieressä puuhtaalla kuusikko-osuudella puiden tiavuudet huitelivat 500 litran paremmalla puolen . Suurin valmistamani runko sillä kuviolla oli kooltaan hiukan yli 1 000 litrainen .
Kävin vielä varmuuden vuoksi laskemassa lustot koivujen vaikutuspiirissä kituneista puista ja suurimmasta yksilöstä muutaman kymmenen metrin päässä koivun alla kasvaneista . Ikä oli kaikilla sama.
Poikkesipa palstalla metsäneuvojakin ja hänen kanssaan ihmettelimme yhdessä huimaa kasvueroa . Kehotinkin häntä ottamaan kohteen metsäretkeilyjen havaintokohteeksi nimikkeellä , kuinka koivu jarruttaa muun puuston kasvua lähistöllään .Mielestäni monissa tapauksissa liioitellaan vahvasti koivun kasvua parantavaa vaikutusta muun puuston suhteen . Koivun varjon pituuden sisällä kasvavien puiden kasvu on todella huono. Lisäksi etukasvuisen puun poistaminen pienempien joukosta aiheuttaa lähes aina korjuuvaurioita jääviin runkoihin .
..että nyt se sitten on virallisestikin todettu ja tuotu julki :
”
Koneyrittäjät: Kantokäsittelyn tuki ei kata kulujaJulkaistu 2.7.2015
Valtion tuki havupuiden kantokäsittelyyn muuttui uuden kemeralain myötä kuutiopohjaisesta hehtaaripohjaiseksi. Kantokäsittelyn hakkuun yhteydessä suorittavien metsäkoneurakoitsijoiden mukaan tuki ei riitä kattamaan kantokäsittelyn kuluja uudenkaan lain aikana.Kantokäsittelyllä ehkäistään havupuita lahottavan juurikäävän leviämistä. Uuden lain mukainen kantokäsittelytuki on 70 euroa hehtaarilta. Metsäkoneyrittäjiä edustavan Koneyrittäjien liiton mukaan puunkorjuun ostajat suostuvat maksamaan kantokäsittelystä vain valtion tuen verran.
– Työn hinta ei ole sama kuin tuen suuruus eikä valtion tuki kata kantokäsittelystä syntyviä kustannuksia. Asiakastaho sanelee kantokäsittelyn hinnan kaikille samaksi ja hinnan perusteet sellaisiksi, että ne eivät huomioi riittävästi erilaisia toimintaolosuhteita. Syntyy tilanteita, joissa yrittäjä joutuu tekemään kantokäsittelyn omaksi tappiokseen, sanoo Karjalan Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Janne Tahvanainen.
Yrittäjien mukaan kantokäsittelytuki ei ollut riittävä vanhankaan kemeralain aikana.”
Männyn ja kuusen juurikäävän leviämistä torjutaan toukokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana tehtävissä hakkuissa riskialueilla. Riskialue ulottuu Etelä-Suomesta Pohjois-Pohjanmaan tasalle.
METSÄLEHTI
Koneyrittäjien tiedotteesta kopioitua:
” Kyse on siis laskentafunktion virheestä, ei mittausvirheestä.
Iivonen kirjoittaa, että koneurakoitsijat ja metsänomistajat ovat hyötyneet ”mittausvirheestä”. Ei pidä paikkaansa. Puukaupan ja puunkorjuun osapuolilla on käytössä sama mittatieto ja luottamus, että mitattu vaikkapa 500 m3 on todellakin 500 m3. Urakoitsijan hinnoittelu on perustunut mittaustietoon. Metsänomistajan hintakäsitys ja kantorahaodotus perustuu tähän. Ei kukaan tiedä hakanneensa esimerkiksi 500 m3 mäntytukkia, mutta myyneensä sen 520 kuutiona asiakkaalle. Kaikki ovat käyneet kauppaa 500 kuutiosta. Piilohyötyä syntyisi, jos myyjä tietäisi kustannukset muodostuvan 500 m3:n mukaan ja tulot 520 m3:n mukaan eli hän tietäisi tekevänsä vähemmän kuin mistä saa hinnan. Näin ei asia ole ollut.
Tyvifunktion korjaus tarkoittaa, että yhtäläinen määrä samankokoisia mäntypölkkyjä hakkuukoneella mitattuna antaa jatkossa pienemmän tilavuuden verrattuna menneeseen. Koneurakoitsijan työ ja kustannukset ovat kuitenkin edelleen samat kuin ennen funktion muutosta. Osa koneenkuljettajista saa suoritepalkkaa kuutiomäärän perusteella. Funktiomuutos leikkaa heidän palkkaansa. Viranomaismääräyksenä annettava funktion korjaus ei saa johtaa tällaisiin epäoikeudenmukaisiin tuloksiin. ”
Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto
Minulle eikä monelle muulle ole yllätys , että hirvet parveilevat haavikoissa ja vähän kevyelle hoidolle jääneissä taimikoissa .
Paimenpoikakaan ei pitele , kun herkkuja on tarjolla riittävästi.Mitä havaintoihin tulee , olen itsekin nähnyt oman pellon reunassa ja kaurahalmeessa viisikin hirveä yhdellä kertaa säännöllisesti joka ilta muutaman viikon ajan kauran orastumisvaiheessa . Samoihin aikoihin hirvi oli ajoittain kokonaan rauhoitettu tai kaatolupia oli 1 per seura tai kahden kanssa vuoro vuosin .
Tiedän kokemuksesta aika tarkkaan , mikä hirville maistuu ja mikä ne vähätkin vetää puoleensa . Metsästysharrastuksen alkutaipaleella naapurin pajua ja kesäisin horsmaa kasvava pakettipelto oli sellainen ”pyydys” , että ei paremmasta väliä . Se tietysti närästi , että hirvilaumat tamppasivat viljapellot minunkin maillani sinne rientäessään . Kun salaojitin omat peltoni ja pääsin eroon pajua kasvavista avo-ojista ja pientareista , hirviongelmat hieman helpottivat . Useampi hirvieläin kuitenkin tuli lopetettua naapurin pakettipellon liepeille . Taisipa yhtenä vuonna käydä niin , että sille pellolle kaatui puolet pitäjän kaadetuista uroshirvistä : )
Hirvien aiheuttamat tuhot viljelyksille olivat sitä luokkaa , että hain korvauksia . Maataloussihteeri antoi kuitenkin vai kehotuksen ampua hirvet pois . Metsästyseuran jäsenenä siihen oli valmius ja vasojen kyseessä ollen ei tarvinnut edes kysellä suostumusta , jos piikki oli auki .(joku antoikin lisänimen 007 )
Tätä mallia suosittelen Jessellekin . Vai onko Harjavallan mies sitä sorttia , että pelkää paskoo ja pimmeetä eikä suostu noudattamaan porukan sääntöjä ? : )Unohtui mainita , että alueemme hirvikanta oli runsaimmillaan 2000-luvun alussa . Isot kaatomäärät osuivat vuosille 2 000- 2 005 , ei lähisyksyille. Olemme ollet käytännössä lähes tyhjiössä jo vuosia , ja metsästäneet muualta alueillemme eksyneitä hirviä . Hirvien määrä on alentunut tasaisesti tähän päivään saakka . Alhaisin jäävä kanta saavutettiin viime syksynä . Tämä oli tilanne myös useimmissa niissä naapuripitäjien seuroissa , joiden metsästysmaat rajoittuivat pitäjämme metsästysalueisiin.
Muistin virkistämiseksi kerron vielä , että hirvien määrä todettiin 90-luvun puolivälissä laskeneen yleisesti niin alas , että metsästystä rajoitettiin voimakkaasti . Kohdallamme se tarkoitti kaatomäärien pudottamista jo vakiintuneesta 10:stä 3:een yksilöön (vuosi 96) . Yksi aikuinen ja kaksi vasaa käsittävä pyyntilupa oli suurin koko pitäjässä . Viiden vuoden päästä oltiin kaatojen määrässä luvun 20 molemmin puolin useita vuosia !
Hirvien määrä lisääntyy siis tilaisuuden tullen alhaiseltakin tasolta sietämättömiin mittoihin jo muutamassa vuodessa . Siksi onkin tärkeää , että metsästys on jatkuvaa ,samoin seuranta . Välivuodet voivat koitua monien metsästäjien kohdalla jatkuvaksi olotilaksi . Väkeä ei sitten olekaan rivissä , jos tehostettuja toimia vaaditaan .Jos booria sattuu olemaan niukasti maaperässä , lehtipuu haittaa merkittävästi havupuiden kasvua . Maaperän ravinnetilanne on oltava tasapainossa , jos on tarkoituksena kasvattaa koivua enemmälti sekapuuna havupuiden joukossa . Mieluummin kuitenkin pitäisin huolta istutettujen havupuiden alkutaipaleesta , kun antaisin koivun pilata niiden tulevaisuuden . Koivu kuusten keskellä venyttää helposti kasvatuskiertoa kuusen kohdalla 10-20 vuotta . Lisänä vielä laatutappiot . Eri puulajit omina palstoinaan on parempi vaihtoehto .
Kannattaisi tutkia , missä todellisia hirviongelmia esiintyy . Maaseudun autioitumisesta ja sen vaikutuksista nelijalkaisen ystävämme määriin keskustellaan aivan liian vähän .
Maata omistavat tahot asuvat entistä enemmän muualla , kun maidensa äärellä . Ne puolestaan , jotka asuvat maaseudulla ovat täystyöllistettyjä ilman metsästystäkin . Monelle tuntuu olevan vaikeaa lähteä palstalleen raivuille edes viikonlopuksi . Metsästys tuskin kiehtoo tätä joukkoa , kun lähtöjä kertyisi metsästyksen merkeissä vuoden mittaan huomattavasti enemmän.Metsästys jääkin helposti yksinomaan paikallisen väestön vastuulle.
Kun väki vähenee ( maaseudun muuttotappiot ennätykseliset viimeisen 10 vuoden aikana) saattaa metsästyksen voimakkuus kärsiä samassa suhteessa . Mitä syrjemmässä ollaan , sitä niukemmat resurssit ovat käytössä. Noilla alueilla piilee uhka hirvikannan hallitsemattomaan kehitykseen . Lähempänä asutuskeskuksia tilanne voi olla täysin päinvastainen . Väkeä tehokkaaseen toimintaan löytyy , mutta hirvet on metsästetty
vähiin .Siellä toimitaan monesti täysin muuttovoiton varassa . Maanomistukseen sidottu metsästysoikeus pitää kuitenkin joukot tiukasti omissa lokeroissaan . Toinen osa joutuu tyytymään niukkuuteen , toinen ei pysty pitämään kasvavaa kantaa kurissa vähäisten resurssien takia. Pelkästään yhden henkilön tai koiran poistuminen kuvioista voi lopettaa yksittäisen seurueen toiminnan kokonaan .Tässä muutamia syitä , miksi olen pitänyt keskustelua yllä myös muista keinoista , joilla hirvivahingot pidetään mahdollisimman pieninä . Aktiivinen metsien hoito on varteenotettavin vaihtoehto niille , jotka eivät metsästä.
Kyllä se tieto riistakeskusesta tulee niille jotka tietoa tarvitsevat .
Hirvikannan kehityskäyrät ja nykyinen tilanne kerrotaan tarkkaan .
Annetaan myös eri vaihtoehtoja verotuksen suhteen .
Pitäjässämme vaihtoehdot rajattiin yhteispalaverissa yhteen . Lupia on haettava edellisvuotta merkittävästi vähemmän , jos yleensä aiotaan metsästää seuraavana vuonna ollenkaan . Tämä oli täysin yksimielinen valinta seurueiden kesken , kun alueen hirvimäärä todettiin havaintokorttien yhteenvedosta . Asia ei tullut yllätyksenä .
Kaatoprosentti menneellä metsästyskaudella oli niukasti yli 70.
Oli muutama seurue , joilla puolet luvista jäi käyttämättä.Gla:lle .
Emme ole tyytyneet puolittamaan . 0,9 hirveä talvehtivana kantana tuhannella hehtaarilla on aika huomattava pudotus verrattuna siihen , että syksyssä on pistetty 27 päätä (= 6,5 eläintä / 1 000ha meidän mittakaavassa ) nutulleen ja muutamana pari kymmentä. : ) Eikä muuten olla ainoita , jotka tämän ovat tehneet .Mikähän mahtaa olla hirvitiheys Puuntakusen metsästysseuran alueella ? Uskallan veikata , että huomattavasti enemmän , kuin meillä . Ilmeisesti niiden seurueiden , joiden enemmistö (yli 90%) ei omista maata , saavutuksia ei noteerata lainkaan . : )
Mitä tekniikkaan tulee , olemme olleet varmasti eturivissä käyttämässä uusia mahdollisuuksia . GPS on ollut koirien kaulassa pitkälti toistakymmentä vuotta ja lähes kaikilla on metsästyksen seurannan mahdollistavat älypuhelimet . Hyvä koira ,GPS ja kokeneet metsästäjät lyövät tehokkuudessa esim. kopterit laudalta mennen tullen .
Tätä yhdistelmää ei valitettavasti kaikkialta löydy .
On seurueita , joilla ei ole edes omia koiria . Ei ihme , jos hirviä joillekin alueille siunaantuu riesaksi asti . Metsässä voidaan juosta koko syksy laihoin tuloksin koiran puuttuessa .Metsästäjiä on turha asettaa yksin vastuuseen biotalouden mahdollisena uhkana . Jos 2/3 metsänomistajista ei osaa tai halua hoitaa metsiään , on vika varmasti jossakin muualla . Kehottaisinkin innokkaimpia kääntämään keihäänsä kärjen myös sitä vetelää naapuria kohti , jonka ryteiköissä hirvet saavat laiduntaa kaikessa rauhassa. Johonkin ne hirvet(vähätkin) talveksi kasaantuvat . On ikävää , jos naapurin hoitamattomat tilukset houkuttelevat parveilemaan juuri siellä ja sen lähiympäristössä.
PS. Onko muuten kukaan kokeillut hirviä karkottavaa koiraa ? Kannattaa kokeilla . Koira löytää hirven hetkessä ja lähtö koittaa varmasti . Minulla oli aikoinaan ”sakemanni”.Merkistä lähti hirven perään ja palasi , kun vihelsin …aina. Välillä pelkäsin , että hirvi katkoo jalkansa . Niin vauhdikas oli lähtö : )
Hinnoittelu ei liene varsinainen ongelma , vaan se , että tavaraa ei tulekkaan riittävästi taholle , jolle sitä välitetään edelleen .Varsinaisella ostajalla ei välttämättä ole edes omaa sahaustoimintaa .
On muuten melkoista itkua kuulunut siitäkin , jos kone tekee keskimäärin sentin tavoitepituutta pidempiä pölkkyjä . Puuta menee liikaa hukkaan ! Pienestä asiasta tulee suurten massojen kyseessä ollen äkkiä iso asia .Miljoonassa motissa sahatavaraa puhutaan jo isosta läjästä hukkapätkiä.Tuo tilavuuden samansuuntainen heitto ylöspäin yli parilla prosentilla saattaa aiheuttaa jo korvausvelvollisuuden korjuuyrittäjälle . Tämä siitäkin huolimatta , että mittauksissa on noudatettu sovittua käytäntöä ja käytetty hyväksyttyjä parametrejä. Pelivara siis kapenee , jos mittausmenetelmässä on systemaattinen virhe tiettyyn suuntaan jo valmiiksi.
