Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Nyt eletään JO VUOTTA 2012 ja tilanne on muuttunut monin paikoin dramaattisesti 2000-luvun alun tilanteesta! Aaltoila on kirjoittanut vuonna 2004 ihan asiaa , kun tiheimmän hirvikannan tekoset olivat kaikkien nähtävillä. Nyt ollaan kuitenkin jo monessa paikassa 0-tiheyksissä.
Veikkaukseni on , että vaikka kaatolupamääriä on pudotettu voimakkaasti (Lapissa jopa puoleen ) jää kolmasosa myönnetyistäkin luvista käyttämättä hirvien vähäisyyden takia . Täysrauhoituksiakin on jo vilauteltu vuodelle 2013 .
Monissa seuroissa todettiin jahtikauden päätyttyä , että hirviä on erittäin vähän . Kuitenkin orastava ahneus sai samaiset seurueet hakemaan huomattavasti enemmän pyyntilupia tämän vuoden jahtiin , mitä hirvien todellinen määrä edellyttäisi.
On muuten ihan sama , mitä eduskunta päättää , jos ei löydy tekijöitä toteuttamaan päätöksiä . Se mainitsemasi (Anton) 1, 85 % porukasta on ainoa ryhmä , joka on oikeasti tehnyt jotakin hirvien vähentämiseksi ja onnistunut siinä olosuhteisiin nähden kiitettävästi.
Mitä on tehnyt puolestaan 98,15 % porukasta ? Istunut kädet ristissä valittamassa ja viimeaikoina jopa tarpeettomasti. Jos hirvet vaivaavat maanomistajaa , on mahdollista käyttää oikeuttaan liittyä metsästysseuraan ja hoitaa ongelma (jos sitä edes on ) kuntoon. Vähintä mitä voi tehdä , on saattaa taimikot sellaiseen tilaan , että hirvien kiinnostus niitä kohtaan vähenee .
…pitäisikö teiltä vielä nenäkin niistää…
Harjavallassa kaikki tuntuu olevan toisin…..etten sanoisi upside down
Lehtipuumetsät kasvatetaan harvemmassa , kuin havupuumetsät. Miksi taimikoissa on kuitenkin kymmeniätuhansia lehtipuunvesoja hirviä houkuttelemassa ja taimikkoa pilaamassa ?
1500, tai alle, koivuntainta hehtaarilla tai korkeintaan parisataa havupuuntaimien seassa ei hirviä kovinkaan paljon kiinnosta. Suuremmat tiheydet johtavat aina suurempaan riskiin kärsiä luonnontuhoista . Tuuli kaatelee koivuja yhtä herkästi , kuin havupuita , lumi paljon herkemmin.
Oikenemattomia luokkikoivikoita on tullut nähtyä jo ihan tarpeeksi. Rungoltaan kampiakselia muistuttavia hieskoivikoitakin on tienoot väärällään. Lehtipuusta ei todellakaan ole pulaa , laadun suhteen onkin sitten jo aivan eri tilanne.
Mutta karhuja hirviä syömään??? Monien kohdalla ainoalle ” taimikonhoitajalleko” lisää vihollisia?PS. Firman kokopuunkorjuuseen tarkoitettu ”lupaava” laite päätyi hiljakkoin sulattoon , eikä uutta vastaavaa hankita . Joukkokäsittely ja yhdistelmäkorjuu puolestaan onnistuu vain männiköissä . Lehtipuuhatelikot saavat lahota rauhassa. Leipä löytyy kyllä ihan jostain muualta , kun risujen seasta.
Eipä se pieni metsästäjien ryhmä ihmeisiin pysty , jos 90 % metsänomistajista kattaa jatkuvasti hirville runsaan ruokapöydän jättämällä taimikon varhaisperkauksen tekemättä .
Pelkästään hoitamalla taimikot ajallaan voidaan mahdolliset vahingot torjua lähes täysin . Sivutuotteena (päätuotteena???) saadaan kirjanpainajalle kelpaamaton nopeakasvuinen kuusikko , joka on lyötävissä ”lihoiksi” jopa alle 50 vuoden iässä. Tiheikkökasvatuksen tulokset päätyvät tunnetusti kaatuneina ja katkenneina toukkien ravinnoksi .
Hirvimiehet eivät pysty vähemmistönä poistamaan ongelmaa , jonka passiivisten metsänomistajien massiivinen joukko on saanut aikaan tekemättömyydellään . Mitään ylivoimaisia ponnisteluita ei edes tarvita . Riittää , kun huolehditaan metsänuudistamisen perustehtävistä. Moni asia olisi paremmin , jos jokainen hoitaisi edes oman osuutensa kunnolla.
Niin…..ja tämä juhannus lienee vasta alkusoittoa petojen pihavierailujen saralla.
Kun alueen hirvet on syöty , tuppautuvat pedot pihapiireihin ravintoa etsimään. Nälkäinen peto tuskin kovin paljon valikoi syötäväänsä . Ruokalistalla saattaa olla piharusakko , mutta yhtä hyvin ruokalistalle voi mahtua vaahtosammuttajan kokoinen ihmistaimi.
Näitä taustoja vasten olisin hyvin varovainen esittämään petoja hirvikannan harventajiksi . Jo nyt hirviä on monin paikoin niin vähän , että pedoille ei riitä luonnollista ravintoa . On turvauduttava roskapönttöjen sisältöön ja kotieläimiin…toivottavasti ne ihmistaimet kuitenkin välttävät vaaran.
PS. Olisi suorastaan kohtalon ivaa , jos poliisit olisivat petoja hätyyttelemässä ja paikallinen rattijuoppo saisi hurjastella kyläteillä kaikessa rauhassa vaarantamassa omaa ja toisten terveyttä.
Karhukantaa joutaisi leikata reippaasti ainakin keskellä Suomea. Kulunut juhannus oli poliisin ja SRVA -ryhmän kohdalla työntäyteinen , kun Touko-merkkinen pantakarhu sinkoili roskalaatikolta toiselle aivan taajaman tuntumassa . Elukka kolusi useita pihapiirejä (lapsiperheidenkin) osoittamatta vähäisintäkään ihmispelkoa. Riittävän monta koiraa persuksissa näykkimässä sai sen sentään vaihtaman pitäjää , mutta sielläkin pihakäynnit jatkuivat entiseen malliin. Mikä lienee tilanne vuoden kuluttua , kun tämän vuoden karhunpennut ovat vieroituslistalla.
Luvat näiden poikkeavasti käyttäytyvien luontokappaleiden eliminoimiseksi ovat kiven alla….paitsi , jos eläin eksyy kivestä tehtyjen talojen sekaan . Puusta tehdyn talon pihalla karhu ei tunnu täyttävän häirikköeläimen määritelmää . Kyllä meitä maalaisia vedetään rajusti kölin alta tässäkin asiassa.
Listijälisälaitteen veroton hinta on n 7000 euroa. Kukaan ei ole kuitenkaan ilmoittautunut vielä maksamaan raivaustyöstä lisähintaa. Käytännössä moni jättää laitteen hankkimatta juuri siksi , että sen mahdollisesti tuottava lisäarvo ei ole riittävä . Toisaalta koneen kouraan tulee yksi keskeytysten aiheuttaja lisää tuottavuutta alentamaan.
Lisälaite kasvattaa kouran ulkomittoja ja hankaloittaa näinollen työn tekemistä ahtaissa väleissä. Runkovauriot varmasti lisääntyvät , mikäli kouraan viritellään moinen harava. Pitkät kannotkin yleistyvät , kun kouraa ei voida viedä puun tyvelle asti. Raivattujen risujen korkeat tyngät pitävät tästä huolen.Sen verran olen ollut ”protohommissa” mukana , että kovin ruusuista tulevaisuutta en lisälaitteelle povaa. Ahkeraa miestä raivaussahoineen se ei tule korvaamaan koskaan .
PS . …siinä lehdessä (Metsälehti n:o 12) oli muuten annettu varsin hyvät neuvot siihen , kuinka pusikon kasvun taimikossa voi tyrehdyttää jo alkuunsa ja varsin edullisesti. Kun ne ohjeet toteuttaa , ei tarvita motokouran kupeeseen mitään ”lisähärpäkkeitä”.
”harrastelijalle”
…meinasi tulla ”purkista ” monistuskone… nyt vika lienee korjattu..käsien vapinalla tai alkoholilla ei osuutta tapahtumiin :))
Tekotaksoista ja kohteista:
Metsänomistajilla ja konemiehillä on hiukan poikkeavat odotukset ja käsitykset energiapuukohteista. MO haluaisi teettää koneella nekin räipät , jotka olisi edullisinta hoitaa raivaussahalla. Tuhannet pieniläpimittaiset riu`ut ovat konemiehelle painajainen. Pienemmän puun käsittely vie lähes saman ajan , kuin isommankin . Tiheiköissä työskentely on puolestaan erittäin hidasta .Tuki ei todellakaan kanavoidu työn tekemiseen . Se ei sellaisenaan edes riittäisi korvaamaan työkustannusten kohoamista , kun kohteen puusto on liian pientä. Jokainen voi tahollaan miettiä , mitä rk 4-5 cm läpimittaisten puiden(kemera-raja) tilavuus on ja paljonko niitä on kerättävä kuutioon . (vastaus: tilavuus 4-5l ja runkoja 200-250). Jos palstalla on tuhansia edellä mainitun kaltaisia pieniä runkoja , saattaa todellinen korjuukustannus olla jopa 50-80 € /m3 !!! Onko metsänomistaja valmis maksamaan työstä niin paljon? Käsiteltävien puiden tulisi olla keskitilavuudeltaan yli 50- , mieluummin 60 -litraisia , jotta työkustannus olisi kohtuullinen .
Kohdevalinnan tärkeyttä on korostettu , eikä turhaan. Homma oli karkaamassa pahasti lapasesta , kun energiakohteiksi oltiin tarjoamassa aivan liian pieniläpimittaisia pusikoita. Käytännössä palstalla ei saisi olla yhtään alle 40- litraista runkoa , kun puun korjuussa käytetään konetta tai vierasta työvoimaa.
Harjavallassa voi joutua odottelemaan jonkin aikaa , että motoraivaus toteutuu. Ilmeisesti viittaat tekstissäsi lisälaitteeseen , jolla raivaus voitaisiin tehdä. Parempiakin keksintöjä on joutunut romukoppaan. Se ,että kyseisen laitteen valmistaja on sponsoroinut metsänomistajien tilaisuuteen kahvit , ei takaa , että tuote päätyisi edes sarjatuotantoon.
On enemmän , kuin outoa , että tukea pumpataan osaksi kantohintaa. Todelliseen tarpeeseen , huimasti kasvaneiden työkustannusten korvaamiseen , ei rahaa tunnu liikenevän.
Homma ei tule koskaan pyörimään omillaan , ellei korjuutaksoihin tule vähintään 30% :n korotus tai ellei siirrytä selkeästi järeämmille leimikoille. Niin….ja tämä 30%:n taksatarkistus tarkoittaa varmuudella kantohinnan laskua. Keppimetsät jäävät myös kirkkaasti 0-rajan huonommalle puolelle.
Harjavallassa on jo oltu 0-rajan tuntumassa . Energiapalstan korjuuajankohtaa on siirretty vuosia eteenpäin , jolloin puut mahdollisesti ovat riittävän kookkaita korjattaviksi. Tähän on syytä muidenkin energiavaihtoehdon valinneiden varautua. Ilmaista raivausta motolla ei tulevaisuudessa enää tehdä . Nuori metsä saataa kuitenkin mennä varsin heikkoon kuntoon sopivaa korjuuhetkeä odoteltaessa.
”Jessen” teksteistä voi selkeästi päätellä , että hänen maillaan esiintyy boorinpuutetta. Riveiltä ja rivien välistä on luettavissa , että havupuiden kehitys on heikkoa . Tämä saattaa olla seurausta boorinpuutteesta , jonka vaikutuksia havupuutaimiin liiallinen lehtipuuaines vain pahentaa.
On täysin mahdollista , että osa ”haapa-jessen” tiluksista on entisiä peltoja , joiden ravinteet on ryöstetty viljelyn yhteydessä ja tarvittava ravinnelisäys on jäänyt antamatta . Tämä on ”selvää pässinlihaa” ammatikseen maata viljeleville , mutta useille metsätalouden harrastelijoille täysin outo juttu .
Jos boorinpuutostila on riittävän paha , edes lehtipuut eivät kehity kelvollisiksi. Mutkia , haaroja ja muita kasvuhäiriöitä on suurimmassa osassa puustoa. Energiapuukin on korjattava kokopuuna , kun mutkaisia runkoja ei voida käsitellä joukkokäsittelynä puiden hakkuuprosessin aikaisen pirstoutumisen takia. Mutkaiset rungon osat päätyisivät säleinä levälleen pitkin palstaa. Kokopuukorjuu puolestaan vie merkittävän osan ravinteista pois alueelta lehtien ja neulasten mukana. Eräänlaista ryöstöviljelyä tämäkin….energiapuun kasvatus.
On aivan sama annetaanko boori rakeina tai nesteenä . Pääasia , että sitä annetaan tarvittaessa. Hyöty on suuri ja vaikutukset monitahoiset , joten asian eteen kannattaa nähdä vähän vaivaakin. Puuston laatu paranee huimasti ja määrääkin tulee siinä sivussa.
