Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset

#”Olettamukseni on, että suuret taimikon keräävät suuren määrän hirviä aloittajan kuvaamin seurauksin.”#

Groupilla harrastetaan suuria kuvioita . Vahinkoja esiintyy nykyisen taimikonhoitopolitiikan ansiosta hyvin vähän .

Keskustelin keväällä hirvivahinhgoista hoitovastaavan kanssa , jolla on vastuullaan useiden tuhansien hehtaarien metsäpinta-alat useassa eri pitäjässä .
Ainoastaan yhden talvehtimisalueen liepeillä on esiintynyt havaittavia taimikkotuhoja . Laitoin siitä ihmeestä kuvankin kevään korvalla lukijoiden kuviin .
(Lausunnon antaja ei harrasta metsästystä.)

Tässä on keskusteltu taimikon suojaamisesta nauhojen avulla , samoin teiden varsien nauhahidasteista . Olen nähnyt hirven hyppäävän pysähtymisen jälkeen vasoineen kymän viileästi aidan läpi taimikkoon ruokailemaan. Aidan sisäpuolella olikin oikea herkkupöytä kaikilla ruokalajeilla . Nauha saattaisi auttaa , jos taimikko on perattu asianmukaisesti ja nauha ripusteltu selvästi näkyviin avoimelle paikalle . Nauhan hajustaminen saattaisi lisätä sen tehoa . Risukkoon piilotettu nauha ei toimi.

Tien reunaan näkyvästi ripustettu nauha tekee tehtävänsä hidastamalla sekä hirven , että hirvivaroitusmerkeistä piittaamattomien autoilijoiden vauhtia . Tilanteessa , jossa koira tai peto on hirven kintereillä nauhat tuskin auttavat . Normaali autoilijan nauha tässäkin tapauksessa voi pelastaa , jos hän on ymmärtänyt vähentää nopeutta nauhan havaittuaan.

PS.iloisia uutisia hirvienvihaajille ! Pohjanmaalla pyyntilupiin on tulossa roima korotus . Muun Suomen tilanne on vielä auki .Meillä vähennystä 30% . Tilanteisiin on vastattava niiden vaatimalla
tavalla . Jossakin se tarkoittaa jahdin tehostamista , jossakin puolestaan rajoituksia metsästyksen voimakkuuteen. Aaltoliike tuntuu jatkuvan.

Kopteritunnin hinta kaksi- kolme ”tonttua”. Kukahan mahtaa maksaa viulut ?

Yksi este pienentää lupamääriä on liian pienet yksittäisten seurueiden pinta-alat . Jos / kun seurueiden välistä yhteistyötä ei
ole , on esim 1000 ha:n minimipinta-alataan olevan seuran pidettävä alueensa hirvimäärä vähintään neljän yksilön kokoisena saadakseen pyyntiluvan joka vuosi . Jos hirvikanta alennetaan joka paikassa esim 2/ 1 000 asteelle talvehtivana kantana , seurueiden vähimmäispinta-alat on nostettava 3-4 000:n , mikäli halutaan mesästyksen jatkuvan jokavuotisena tapahtumana .

Jos perinne katkeaa , loppuu harrastus suuren osan kohdalla kokonaan . Jo nyt on havaittavissa nuoremman polven kiinnostuksen hiipumista , kun hirveä ei nää elävänä vuosikausiin kaatotilanteista puhumattakaan . Niin alas hirvikantaa ei saada , etteikö se metsästysinnon hiipuessa kasvaisi jälleen varsin nopeasti sietämättömiin mittoihin . Elinolosuhteet ovat edelleen hirvien kannalta loistavat ja ne käyttävät tilaisuuden taatusti hyväkseen , kun metsästyspaine laskee . Onkin melkoista taiteilua pitää hirvien määrä tasolla , jolloin aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoja ja metsästys säilyttää kiinnostavuutensa . Metsästäjät ovat kuitenkin ainoa ryhmä , jotka pystyvät edes jotenkin hillitsemään hirvikannan kasvua . Näppäimistöä rummuttamalla ja suuta pieksämällä se homma ei hoidu . On pidettävä huolta eri keinoin siitä , että riittävä määrä metsästäjiä on valmiina tosi toimiin.

Puun taakse huikkaisin , että nuo esittämäsi teesit olivat vahvasti esillä jo 80-luvulla . Viranomaisvoimin , puhumattakaan helikoptereista ja muista härpäkkeistä , laajoilla metsäalueilla tehtävä metsästys/teurastus tulee yhteiskunnalle aivan liian
kalliiksi . Vapaaehtoiset ovat jo nyt seuruetoiminnan piirissä . ”Halukkaat” puolestaan ovat kenties seuroista yhteistyökyvyttömyyden takia pois potkittuja henkilöitä , joiden sisällä asuu pieni tai iso narsisti.
Väitän myös , että esittämäsi kaltaisen toiminnan tehokkuus ja edullisuus on vahvasti yliarvioitua . Eihän koptereita ole varaa käyttää joka tilanteessa edes ihmishenkiä pelastamaan. Myös hyvää paikallistuntemusta vaaditaan . Peitteinen metsä ei vastaa olosuhteita marketissa . Saalis ei ole noin vain napattavissa kuten hernekeittopurkki kaupan hyllyltä . Aikaa kuluu ja vaivaa on
nähtävä . Tällä hetkellä metsästäjät tekevät saman homman ilmaiseksi . Maksavat omat kulunsa ja myös hirvien aiheuttamat vahingot , mitä ei tapahdu missään muualla maailmassa . Vauraassa Ruotsissakin on tilanne hirvien suhteen haastavampi , vaikka resursseja kannan alentamiseksi kaiken järjen mukaan luulisi olevan enemmän.

Todellinen uhka tulevalle biotaloudelle on metsänomistajien saamattomuus metsien hoidossa , ei niinkään hirvet . Eivät ole olleet merkittävä ongelma muutamaa poikkeusta lukuunottamatta enää moniin vuosiin.

Nykyiset uudistuneet metsästyssuositukset antavat jo nyt riittävän hyvät raamit toimille , joilla hirvikanta pidetään kurissa . Lopullinen päätösvalta on kentällä .Talouden taantuma ja autioituva maaseutu voivat kuitenkin muuttaa tilannetta päinvastaiseen suuntaan .

Ensimmäinen varsinainen mittauspiste on 1,3 metriä puun tyvestä . Siihen asti tyvipölkyn tilavuuden määrittäminen perustuu jonkinasteiseen arvioon ja tiettyihin keskiarvoihin . Absoluuttinen tarkkuus ei siis ole mahdollista konemittauksen kohdalla näiltä osin .
Laskentakertoimia ollaan muuttamassa suuremman kokonaisuuden antaman seurantatiedon perusteella .
Mäntytukki on muutenkin ongelmallinen . Tyven paksu kaarna verrattuna muun rungon ohuempaan kaarnan osuuteen vaikuttaa mittatarkkuuteen jo samallakin rungolla . Kuusen ja koivun kohdalla tätä ongelmaa ei juuri ole . Kaarnan vahvuus on lähes sama koko rungon mitalla.
Miksi ja miten kaarnan paksuus vaikuttaa ?
Jos esim. mäntyä käsitellään kuuselle viritetyillä arvoilla , voi tarkistusmittauksen tuloksena olla nähtävissä , että kaikkien muiden rungon osien paitsi tyven osalta tarkastusmittaus antaa samansuuntaisen tuloksen , kun kuusen kohdalla .
Männyn tyven kone mittaa kuitenkin useita prosentteja pienemmäksi tarkastusmittaukseen verrattuna . Tämä johtuu siitä , että mittaava karsintaterä painaa kaarnaa kokoon , mutta mittaajan sakset eivät painu puuhun samalla tavoin . Ero on yleensä niin suuri , että konetta viritetään mittaamaan hieman enemmän kasvattamalla läpimittojen kalibrointiarvoja. Rungon toisella pölkyllä (vähemmän kaarnaa ) kone mittaakin jo pölkyn tilavuuden hieman liian suureksi virityksen jälkeen.Sama tilanne on , kun kone mittaa tyven kanssa samaa läpimittaluokkaa olevan ohuempikaarnaisen välitukin. Muun muassa näistä seikoista johtuvat mittauksen oikeellisuuden ongelmat männyn kohdalla . Jos läpimitan mittaus tapahtuu vetorullilta , on ongelma vielä suurempi säätilan vaihtelujen lisätessä haastetta tämän edellä kerrotun ohella .

Mikähän se oikea tapa voisi olla ? Hirvillä on jalat ja ne liikkuvat pitkiä matkoja. Asuvat talvet useinmiten eri paikassa , kun kesällä .
Koko pitäjän hirvikatras voi olla sulloutunena pienialaiselle talvehtimisalueelle . Kymmeniä elukoita tuhannella hehtaarilla ja muualla ei mitään . (ennen jopa satoja)
Olen seuraillut viime vuosina yksi toisensa jälkeen tyhjeneviä talvehtimisalueita . Mittakaavana on vähän suurempi pläntti , kun
Harjavalta konsanaan . Useampia pitäjiä , joista pieninkin on reilusti tuplat Harjavaltaan verrattuna.

On todettava , että metsästäjien määrä romahtaa lähivuosina .
Ampumaradoilla ei käy enää monikaan harjoittelemassa jahtia varten .
Kiinnostus hiipuu , kun jahdattavaa on niukasti. Myös ikä alkaa painaa monien kohdalla . Mukavampiakin tapoja viettää aikaa on olemassa .Ja mikä ettei muutakin voi harrastaa . Metsästys on vain yksi harrastus muiden joukossa – harrastus , ei velvollisuus.