Liikenneturvallisuutta ei suinkaan ole parannettu kaikkialla . Yleiset nopeudetkin ovat kasvaneet autokannan parantuessa . Putkinäkö alkaa vaivata kuljettajia vauhdin kasvaessa . Pari metriä leveämpi tiealueen raivaamien menettää merkityksensä helposti yllä mainituista syistä. Alempiasteisten teiden varret ja lähialueet puolestaan pusikoituvat kiihtyvällä tahdilla korjausmäärärahojen puutteessa ja kinnostuksen metsienhoitoon ollessa vähäinen.

Pensaikkoa kasvavat lähistön peltoheitot ja heikosti hoidetut uudistusalat vetävät hirviä puoleensa . Kun tähän lisätään tienvarsien raivaajan ulottumattomiin jäävä tiesuolan maustama pajukkko , onkin syntynyt varsin ”otollinen” tilanne auton ja hirvien yllättävälle kohtaamiselle. Nykyiset leveät vesakkoa ja katajia kasvavat sähkönsiiroverkon johtokäytävät ovat myös osltaan parantamassa hirvien viihtyvyyttä ja lisäämässä onnettomuusriskiä tien ja johtokäytävän ”risteysalueella”.

Metsästys pääteiden varsilla on haastavaa. Turvallisuussyistä jahtia teiden läheisyydessä vältetään . Tämän seurauksena hirviä voi jäädä enemmän teiden välittömään läheisyyteen. Kauempana puolestaan salot ammottavat tyhjyyttään.

Valtatie halkaisee pitäjämme jahtimaat . Hirvikantaa on tämän vuoksi verotettu alueella tehostetun voimakkaasti. Vaikka kaatolupia on viimeaikoina jäänyt käyttämättä kannan vähäisyyden takia , on vuoden sisällä sattunut pari hirvikolaria. Yhteisinä tapahtumiin vaikuttavina tekijöinä voidaan pitää tien molemmin puolin rehottavaa sankkaa laja-alaista pajukkoa ja lähistön vesakkoa kasvavia uudistusalueita. Toinen kolari tapahtui pimeällä syyssateessa ja toinen keskellä kirkasta päivää suoralla tieosuudella. Niillä paikoilla tuntuu rytisevän aina , vaikka ei olisi hirviäkään.

”tamperelaista” on kohdannut kaksi ongelmaa yhtäaikaa. Taimikko on ollut liian tiheä ja hirviä oli tuona ajankohtana mielettömän paljon.
Osa taimista on varmasti kärsinyt hirvien käsittelystä , mutta ainakin sama määrä vahinkoa syntyy , kun lumi taittelee ja katkoo hentoja taimia. Taimet kyllä kasvavat lähekkäin kiitettävästi pituutta , mutta ei riittävästi paksuutta.
Liian tiheässä kasvava puusto ei kestä lumikuormaa ja toisaalta tiheikkö tarjoaa hirvelle hyvän suojapaikan hyvän ravinnonlähteen ohella.
Saattaisi olla parempi , muokata maata maltillisesti (=ei ylim. vesakkoa) ja koettaa kasvatella taimikko aivan suositusten mukaisessa tiheydessä.

…ja kannattaa muistaa , että puiden juuretkin kilpailevat keskenään. Tiheässä juuret eivät kehity riittävästi . Tästä johtuu , että taimia ja runkoja kaatuilee tai kallistuu melkoisesti aivan omia aikojaan. Moneesti tämä tapahtuu kuitenkin vasta harvennuksen jälkeen ja tällöin ei ole enää mitään tehtävissä . Tiheiköstä onkin tullut vajaapuustoinen metsä .

Tamperelaiselle:
Aavistelusi osuu oikeaan . Lähitulevaisuudessa metsästäjien määrä tulee väistämättä vähenemään kahdestakin syystä. Metsästysseurojen ukkoontuminen on kiistämätön tosiasia ja nuoremmalla polvella tuntuu olevan parempaakin tekemistä , kun seisoskella viikonloput räntäsateessa odottelemaassa saalista , jota ei tule.
Itse olen harrastanut lajia 40 vuotta. Kun aloitin , metsästys oli maaseudun pojalle arvokas harrastus varsinkin , kun muita harrastuksia oli vähemmän tarjolla . Nykyisessä maailmassa metsästystä ei kovin laajasti arvosteta (arvostellaan kyllä siitäkin edestä) , mikä on osaltaan syynä siihen , että uutta verta ei saada touhuihin mukaan.
Tämä hirvikannan vähentämisoperaatio osui kyllä viimeiseen mahdolliseen saumaan . Metsästäjillä oli vielä riittävästi intoa ja kuntoa osllistua talkooseen. Alueilla , joilla ei vielä ole päästy hirvikannan harventamisessa tavoitellulle tasolle , saattaa metsästäjien vanheneva ikärakenne olla yhtenä syynä laihoihin tuloksiin. On kuitenkin todettava , että vastaavasti suuressa osassa maatamme on toimittu liiankin tehokkaasti .
Metsästysharrastuksen jatkuvuus on pyrittävä turvaamaan kaikin mahdollisin keinoin ja samalla holehdittava siitä , että haitallisiksi koettujen riistaeläinten eniinolosuhteita ei paranneta jättämällä metsäomaisuus huonolle hoidolle. Jos jommassa kummassa (tai molemmissa) epäonnistutaan ovat Anttonin teesit karua todellisuutta . Nyt niissä on vielä fiktiivinen leima.

mehänpoika :”Nyt selvästi närästää, kun entistä useampi metsänomistaja jättää metsänsä vuokraamatta hirviseurueelle. Ei pitäisi närästää, koska vuokraaminen on kokonaan vapaaehtoista ja kaiken järjen mukaan metsänomistajille järkevin teko omaa metsäänsä ajatellen. Saahan sieltä huseeramasta pois metsänomistajia etuja loukkaavat harrastelijat hirvilaskentoineen, joilla tuloksilla voi yhtähyvin pyyhkiä takapuolta. ”

Yllä oleva kommentti tuo selkeästi ilmi , että monelle hirvivahingot ovat ”yks hailee” , mutta se , että metsissä harrastetaan metsästystä saa tunteet pintaan .

Tänä päivänä hirviluvat jaetaan hirvien esiintymistiheyden perusteella. Nämä tiheystiedot ovat peräisin dokumenteista , jotka ”mehänpoika” olisi käyttämässä intiimiin hygieniaan . Metsästysseurojen ei tarvitse tavoitella suuria pinta-aloja metsästyalueiksi , kunhan 1000 ha:n minimitavoite täyttyy. Mehänpoika voi täten ketään häiritsemättä jättää vuokrasopimuksen allekirjoittamisen väliin . Vastuullisen metsästysseuran alueella on aina rauhoitusalueita ja tätä kiintiötä täyttämään maasi varmasti sopivat erinomaisesti ja hirvetkin voivat paremmin.