Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Jokainen voi tahollaan miettiä , kuka haluaa tehdä työtä , jonka aiheuttamista kustannuksista korvataan vain kolmannes . Näin on asia tutkimusten mukaan kantokäsittelyn kohdalla . Kovin vähän keskustellaan siitäkin , että pieniläpimittaisissa metsissä yli 90% käsittelyaineesta ohjautuu muualle , kun käsiteltävään kantoon .
Joukkokäsittelyssä ohivirtaus on suurimmillaan .Lisää päänvaivaa ja kustannuksia on luvassa vuoden päästä. .
Yrittäjät joutuvat itse hankkimaan ja kustantamaan kantokäsittelyyn tarvittavat aineet .
Lisäksi hakkuukoneenkuljettajien on suoritettava erillinen tutkinto .
Ilman lisenssiä ei ureaa jatkossa levitellä .Riistahallinto toteuttaa suosituksissaan yhteisesti sovittuja periaatteita hirvien suhteen . Gla väittää 2000 luvun alun hirviräjhdyksen olleen riistahallinnon syytä . Tämä ei pidä lähestulkoonkaan paikkaansa .
Et tainnut tietää , että jostakin syystä riistahallinto ei saanut metsästäjiltä riittävästi tietoja hirvikannan kehityksestä 1990-luvun puolivälin jälkeen . On epäilys siitä ,että tiedonkulkuongelmat olisvat johtuneet metsästäjien ja riistahallinnon välisestä epäluottamuksesta .
Kun todellinen tilanne sevisi riistahallinnolle , alkoi ennen näkemätön hirvivaino , jonka tuloksena hirvikanta saatiin laskuun . Joidenkin seurojen ja alueiden epäluottamus riistahallintoon jatkui ja niiden kohdalla hirvikanna leikkaaminen sujui verkkaisempaa tahtia.Riistahallinto ei tavoittele kasvavaa hirvikantaa . Sen tekevät ne
alueet ja seurueet , joilla hirvitiheys on laskenut alle 2 yksilöön / 1000ha.
Esimerkiksi omassa pitäjässäni oli kaksi vaihtoehtoa . Joko metsästetään entiseen malliin ja pidetään välivuosi tulevan syksyn jälkeen tai vähennetään kaatomääriä heti 30% ja metsästetään toivon mukaan seuraavanakin syksynä ilman katkoja. Valitsimme jälkimmäisen .Vielä alkuperäiseen aiheeseen sen verran , että hirvikannan kasvu seurasi suorassa suhteessa käyrää , josta käy ilmi taimikonhoitorästien lisääntyminen . Kannattaa tutustua VMI:en tuloksiin ja tarkastella hirvikannan kehitystä rinnakkain eri aikoihin tehtyjen inventointien kanssa . Ravinnon määrän lisääntyminen kasvattaa siitä riippuvaista eläinkantaa . Hirvi ei ole poikkeus .
Kerran jouduin todistamaan vähältäpiti-tilannatta.
Katselin tuvan ikkunasta naapurin pakettipellolla ruokailevaa valkohäntäkaurista . Vilkaisin sattumalta ulos toisesta ikkunasta , josta näkyi 200 metriä pelotietä . Tiellä kökötti outo hahmo muutaman metrin etäisyydellä pitkäoksaisesta kuusesta .Ainoa kiikari taloudessa siihen aikaan sattui olemaan pienoiskiväärin piipun päällä . Sillä siiten sihtailin , mikä outo möykky mahtoi olla . En saanut heti selvyyttä asiaan , joten ujutin panoksen piippuun ja ammuin hallitun ohilaukauksen kököttäjän ohi . Samassa selvisi , mikä eläin oli kyseessä . Ilves nousi jaloilleen ja lähti hyvin vastahakoisesti lompsimaan poispäin . Syy verkkaiseen lähtöön selvisi pian , kun kuusen juurelta säntäsi myyriin erikoistunut kotikissamme hillittömään laukkaan kotia kohti . Kissan ehdittyä pihalle avasin oven . Sivulleen vilkaisematta katti pinkaisi suoraan leivinuunin pankolle eikä suostunut tulemaan alas moneen tuntiin . Pälyili vain silmät lautasenkokisiksi laajentuneina ovelle päin .
Taisi kokea kiitollisudenvelkaa , kun tilanteen rauhoituttua pyydysti joka päivä koko kesän ajan hiiren tai myyrän ja nautti saaliinsa ulko-oven edessä . Vain suolet olivat merkkinä ovimatolla : )
#”Kanta kasvaa suorastaan rakettimaisesti jonka jo monet täällä ja Pohjois-Satakunnassa ovat huomioineet.”#
No totta helkutissa se kasvaa , kun yhtä susilaumaa kohden pitää jättää vielä 100 ylimääräistä hirveä tuottamaan takkuturkeille ravintoa .
Koiriakaan ei jahtiapulaisina voida käyttää susivaaran takia .
Vahinkoriski liikenteessä kasvaa , kun sudet körmyyttävät hirviä sinne tänne 24/365 vuodessa. : )…ja paikallisesti haapa vetää hirviä puoleensa ,kuin hunaja mehiläisiä .Kannattaa myöskin ottaa huomioon se seikka , että kertaalleen koiransa sudelle menettänyt ei uutta koiraa välttämättä hanki . Jos porukka on yhden koiran varassa , homma hiipuu siihen. Ei siis ihme , jos hirvet lisääntyvät.
Paluulla 6 000 vuoden takaiseen oli tarkoituksena havainnollistaa elinolosuhteiden vaikutusta hirvikannan kehitykseen . Tuolloin hirvi oli suorastaan hyötyeläin . Voipi olla , että emme saisi ihmetellä Jessen ja Antoninkaan kommentointeja omasta olemisestamme puhumattakaan ilman tuonaikaista hirvikannan kasvua ja siitä seurannutta väestön kehityksen positiivista virettä. : )
Tutkimuksissa on todettu , että hirvikanta alkoi kasvaa sotien jälkeen sotakorvauksien maksun takia lisääntyneen metsien käytön
tuloksena . Laajat uudistetut avohakkuualat lisäsivät hirville kelpaavan ravinnon määrää reippaasti . Hirvikannan kehitystä rajoitti aluksi mittava ”kotitarvekäyttö”(= salametsästys) , jonka avulla suuret ikäluokat osin ruokittiin . 60-luvun maalta muutto asutuskeskuksiin puolestaan vähensi metsästysharrastajien määrää intoa metsästykseen , jonka seurauksena hirvikanta alkoi kasvaa ennen kokemattomiin mittoihn.Kovasti on kaipailtu tilannetta , jossa vain maanomistajilla olisi oikeus metsästää . Maataomistamattomat haluttaisiin pitää poissa metsissä luuhaamasta . On alueita , joilla näin on menetelty . Siellä kuitenkin kärsitään eniten hirvivahingoista , kun pienellä ja jo ikääntyvällä porukalla riittävän metsästyspaineen aikaansaaminen ei enää onnistu .
Kevyelläkin sahalla prjää , kun terä on kunnossa ja taimikko raivataan ajoissa . Ennakkoraivattavaa jää onnistuneen varhaishoidon ansiosta hyvin vähän ja senkin työvaiheen voi tehdä nykyistä vuosia aikaisemmin . Raivattavan tavaran ei tarvitse olla kivitalon korkuista .
Uskon , että naiset ymmärtävät tämän asian miehiä paremmin : )Tiet olisi todellakin rakennettava teiksi eikä kinttupoluiksi.
Rumaa jälkeä syntyy lähes aina , kun huonon tien varrelta tai päästä korjataan puuta . Jos kulkemiseen tarvitaan nelivetoa suurimman osan vuodesta , on tie tarkoitukseensa kelvoton . Jo koneen tuonti savotalle aiheuttaa ongelmia tien kunnolle . Myös ralli palstalle kantokäsittelyainekontti (1000litraa) peräkärryssä + täysi polttoainesäiliö lavalla saa heikon tien pettämään .
Huoltokärryn pysäköiminen ajoradan sivuun aiheuttaa monesti syvät painumat tien reunaan . Kunnon huoltolittymiä tarvittaisiin nykyistä enemmän tien molemmin puolin .…mutta mutta aiheeseen palatakseni… Riski nelivetoinen avolava
on omassa työssäni välttämättömyys. Lähes tuhat kiloa tavaraa lavalla ja reilu toinen momoma peräkärryssä ei tahdo nykyolosuhteissa kovin laihoilla eväillä palstalle päätyä . Raivaussaha kulkee kevyemmilläkin vehkeillä .Siltaongelmaa ei varmasti ole otettu riittävästi huomioon , kun päätettiin ajoneuvojen painojen korotuksesta . Alan ammattilaiset tosin näkivät ongelmat , mutta kaupan kassalta tempaistu liikenneministeri välttämättä ei .Ei silti , onhan meillä ollut liikenneministerinä henkilö , jolla ei ole edes ajokorttia . Varsinaisten ammattilaisten käytännön tietous ohitettiin sumeilematta .
Että miksi sitten on hankittu niitä isompia kuljetusvälineitä ? Kuljetuksista kilpaillaan ja urakanantaja laatii ehdot , joilla kilpailuun pääsee mukaan . Yhtenä ehtona on ollut kuljetuskapasiteetin kasvattaminen lain sallimalle tasolle . On siis ollut pakko investoida isompaan kalustoon , jos mielii osallistua urakkakilpailuun . Näin jodenkin mielestä arveluttavatkin hankkeet saadaan vetämään – puoliksi pakolla . Riskin homman onnistumisesta kantaa kuitenkin yrittäjä.
Mielenkiintoinen yksityiskohta tässä silta-asiassa on , että vasta tiedossa olevat painavammat ajoneuvot saivat siltatarkastuksiin vauhtia . Painorajoitettuja siltoja löytyi yllättävän paljon lyhyessä ajassa . Tuskin niitä olisi tarkastettu vuosikausiin ilman tulossa olevaa muutosta.
Omalle kohdalle sattui kerran tapaus , jonka yhteydessä sillan yli kuljetettiin raskaat korjuukoneet ja ajettiin tuhansia motteja puuta.
Välittömästi tämän jälkeen silta joutui rutiinitarkastuksen kohteeksi. Tarkastajan ehdoton vaatimus oli 3-tonnin painorajoitus viipymättä kyseiselle sillalle . Jos silta olisi sattunut särkymään sitä ylitettäessä olisi materiaalisten vahinkojen ohella tullut myös vakavia henkilövahinkoja. Onni oli matkassa tällä kertaa.Soratiet on oma lukunsa . Niitä on paranneltu kohtalaisen ahkerasti viime vuosina .
Moni vielä muutama vuosi sitten syksyn / kevään painorajoitusten alainen tie on kunnostettu tilaan , jossa painorajoituksista on voitu luopua . Yksityisten teiden kohdalla kuitenkin joissakin tapausissa
eletään vielä vanhaa aikaa . Painorajoitus lätkäistään tien päähän jopa keskellä talvea , kun lumipolanne suojan seurauksena pettää . Toisaalla taas painorajoituslappu roikkuu tien päässä pitkälle kesään , vaikka tarvetta moiselle ei olisi ollut enää viikkokausiin .Viimeksi mainittu tuli mieleeni , kun ajelin pöllyävää , paksusti murskeella päällystettyä kylätietä , jonka alkupäässa törötti sitkeäst 6-tonnin kyltti (oli itse asiassa useitakin teitä ) . Lukijoiden kuviin lähettämäni ”pottupeltotien” päästäkin on ajettu puuta jo pari
viikkoa . Sinne sentään kahlattiin korjuutöihin akseleita myöten ravassa . Nyt raiteista ei ole näkyvissä merkkiäkään . Teitä särkemään en toki ketään kehota , mutta moni painorajoitus muistuttaa jo hätävarjelun liioittelulta. Kun tie kantaa ,”lappu pois luukulta ”. : )
