Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Taas vielä kerran. Onko markkinoilla kunnon mäntytukkia, joka olisi kasvanut suuren hirvikannan aikaan? Tulevaisuudesta en toki sano mitään. Ainkin meidänm metsissä näyttää niitä kunnon tukien aihioita kasvavan.
Toinen asia. Esimerkiksi viime kesänä kävi niin, etten saanut eräältä suurelta sahalta edes tarjousta huippulaatuisista tukeista kelirikkoleimikosta tien vieressä. Olivatkohan ostaneet sitä sekundaa, ettei tullut edes tarjousta. En kyllä hirveästi usko, kun valitellaan pulaa kunnon tukeista.
Loistava idea. Älkää vain pilatko.
Ajatelkaa mikä piristysruiske kylille, kun tarvitaan jokaiselle oma metsätieteen tohtori asistentteineen ja sihteereineen. Jos sihteeriköiksi hankitaan söpöjä tyttöjä Kauko-Idästä, niin maajusseillekin löytyy morsiamia ihan omalta kylältä. Ei tarvitse telkkarista hakea.
Valtiokin saa lisää veotuloja, kun rekat suhailevat yötä päivää niitä puunyssyköitä keräilemässä ja dieseliä palaa.
Varmasti tarvitaan myös kaikki maataloustraktoritkin käyttöön. Eihän ne Ponsset ja kumppanit millään ennätä tuottaa uusia, kun koneet ovat alvariinsa lavetilla siirtymässä työmaalta toiselle. Voi todeta, että Lauri Vaara oli taas kerran ajastaan edellä, kun on ollut sitä mieltä, että maataloustraktori on se paras peli.
Joensuun Yliopistoon pitää lisätä Metsätieteen pikatohtorilinja. Ja taas porukka työllistyy.
Vähäinen ja hidas hämäläistaustainen mielikuvitukseni ei nyt keksi lisää, mutta ehkä joskus myöhemmin.
Tosiaan. Yksi on. Noin 0,5 ha:n metsäpaloalue, jonka tarkoituksella jätin hoitamatta nähdäkseni miten luonto hoitaa asiat.
Huonostihan se hoiti. Siihen kasvoi huonohkosti mäntyä ja kohtuullisesti lehtipuuta. (Osaan ei kyllä mitään). Hirvet siinä viihtyivät hyvin. Lopulta se perattiin ja täydennysistutettiin kuuselle, kun mäntyjä jäi hirvien jäljiltä liian vähän. (Olen lähettänyt kuvankin)
Näillä palstoilla käytyjen keskustelujen perusteella uli mieleen, että olisivatko metsäpaloalueen männyt normaalia paremmin maistuvia? Syynähän saattaisi olla esimerkiksi se, että metsäpalossa häviää typpi taivaalle, jolloin mänty kasvaa huonommin ja maistuu hirvelle paremmin. Aivan kuten aluskasvusmännyntaimet verrattuna viereisen aukon vastaaviin. Sellaisen havainnon oli tehnyt joku muukin minun lisäksi näille palstoiile kirjoittanut.
Ainakin alueelliset vaihtelut ovat suuria. Velipojan porukan maille jäi 0,5 hirveä/1000 ha. Meidän porukan mailta on kahtena viime vuonna kaadettu 5 hirveä/1000 ha/v. Ja hyvin kasvavia mäntytaimikoita löytyy.
Kuulepa Gla. Sinulla oli huono vertaus. Eivät kaikki Suomen tiet ole aina aurattuja ja hiekoitettuja.
Niinkuin taivaalta tulee lunta, niin meillekin hirviä sekä omasta takaa että rajan takaa. Ja kantaa hoidetaan kivääreillä. Nyt on siis suuret alueet jo siinä tilanteessa, että hirvet ovat todella hakusessa.
Taas kerran. Hirvituhot ovat hirvien aiheuttamia. Eivät ihmisten. Sen verran voin antaa periksi, että Suomen hirvikannan ”isä” on ”Isä-Aurinkoinen”, siis Stalin. Hänen aikaansaamat operaatiot Suomen itäosissa saivat aikaan tavattoman otolliset kasvuolot hirville. Siellä ei ollut myöskään metsästäjiä kantaa hillitsemässä, toisin kuin nyky-Suomessa. Sieltä se ylitiheä kanta alkoi purkaantua tänne Suomeen. Mikä olisikaan kanta, jos hirviä ei niin innolla metsästettäisi? Kysyn vaan.
Jatkan vielä. Harmittaa kun niistä vanhoista jk-sekametsistä löytyy aina lenkoja oksattomia tyvitukkejakin, jotka sitten joutuvat kuitupinoon. Ainoa oikea tapa saada kunnon mäntyä on jasvattaa se tiheässä.
Pihkaniskan kasvatukset loppuvat sitten siihen kuusikkovaiheeseen, jolloin männyt, mikäli yleensä pääsevät kasvuun; kasvavat honteloiksi ja lopulta kaatuvat toukkien ruoaksi.
Katsoppas Leevi kuka kasvattaa huippulaatuista mäntyä ja paljon. Olen myös lähettänyt jonkun otoksen lukijan kuviin.
Etkös arvoisa tamperelainen väittänyt. että nyt männyt ovat mutkaisia ja koroisia? Et puhunut siitä, että kyse olisi joistakin taimista. Olen tuonne lukijan kuviin lähettänyt muutaman otoksen hirvitihentymäalueen männyntaimikoista. Niissä ei juuri vikoja havaitse. Toki aina joitakin löytyy, muttei sillä ole esim tukkisaantoon merkittävää vaikutusta. Aivan eri luokkaa on kasvatustavan vaikutus puunlaatuun.
En osaa ottaa ottaa kantaa naapurimaan tukkeihin kuin siinä suhteessa, etten usko propakandaan. Voivat olla oikeass tai väärässä. En tiedä. Edelleenkin. Meidänkin metsistä löytyy tyvimutkaisia mäntyjä. Syynä on paljasjuuritaimien huolimaton istutus.
Eivät taida ainakaan suomalaisten mäntytukkien laatuviat johtua hirvistä. Jos tukkipuun ikä on vaikka 80 vuotta, niin viimeistään 60 vuotta sitten olisi hirven pitänyt turmella se. Paljonko oli hirvuä vuonna 1953???
Mäntytukkien suurin laatuongelma on harsintahakkuu eli jatkuva kasvatus. Sehän tuottaa väistämättä lenkoja ja oksaisia puita.
En tietenkään puhu niistä väärille maapohjille istutetuista männyistä, joissa viat johtuivat yleensä istutuksen työvirheistä. Ei hirvistä.