Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Taas kerran. Yhteismetsä sopii erittäin monillre, joilla ei ole kykyä tai mahdollisuuksia hoitaa esim etäällä olevia metsiään. Samoin sen perustaminen estää maanomistuksen pirstoontumista. Esimerkiksi suuren tilan jakaminen toisi sekä suuret kustannukset että hankaluudet puunkorjuussa.
Hyvin hoidettu yhteismetsä tarjoaa paljon helpomman ja kannattavamman tavan omistaa metsää. Se, joka liittää metsänsä UPM:n perustamaan yhteismetsään, tietää luonnollisestikin mitä tekee ja mihin sitoutuu.
Tiedän tasan tarkkaan, että esimerkiksi yhteismetsän, jossa puuhailen, metsät ovat paljon paremmin hoidettuja siihen verrattuna, jos ne olisi jaettu osakkaille, jotka sitten tekisivät jotain tai sitten ei. Valitettavasti kaikissa järjestelmissä löytyy sitten mätämuniakin kuten Timo Heikin esimerkki kertoo.
Lieneekö tehty joskus todellista tieteellistä tutkimusta tuollaisen loukkupyynnin todellisesta vaikutuksesta. Selvähän se on, että huippukannan aikaan loukkuihin menee myyriä. Ne ovat peräisin joko pyydysalueelta tai vaeltavat sinne syntyvään heikomman kannan alueeseen jostain läheltä.
Kysymys kuuluukin, että kuolisivatko ne kuitenkin samaan aikaan tauteihin. Tai jopa peräti niin, että tautivaihe iskisi aiemmin, jos kanta olisi tiheämpi. Vaihtohto voisi olla tietenkin myös niin, että taudit lisääntyvät nopeammin, jos myyrien liikkeet tapahtuvat taimikkoalueelle kauempaa.
Sinänsä mielenkiintoista on, että tuhot eivät koskaan ole joka aukossa samanlaisia. Lähekkäinkin saattaa esiintyä täysin eriasteisia tuhoja. Yhteismetsällä on maita noin 75 km välein. Toisella alueella esiintyy myyräkannan huippuvuosina vaihtelevasti tuhoja. Toisella ei ainakaan pariinkymmeneen vuoteen ole esiintynyt havaittavia tuhoja. Sillä tuhovapaalla tienoolla on pienpetojen metsästys tehokasta. Vastaavasti myyrätuhoalueella olematonta.
Kyllä luonto on arvaamaton. Tarvittaisiin kyllä tosi perusteellista tutkimusta, jotta voitaisiin ainakin jollakin tarkkuudella ennustaa myyräkantojen kehitystä ja löytää keinoja rajoittaa kantoja. Olen kyllä samaa mieltä, ettei pedoista juuri ole hyötyä. Meilläkin oli paha tuho 2-vuotiaassa taimikossa supin pesän vieressä aukossa. Saman aukon kauemmassa päässä ei taas ollut tuhoa.
Joopa joo.
Istuin syksyllä teerenkuvilla 2008 tehdyssä aukossa, jossa jättöpuina oli muutama kelo (sainkin niistä yhden teeren).Katselin, kun pöllö (aika suuri, en tunnistanut) lensi viereiseen n. 10-vuotiaaseen kuusen-/männyntaimikkoon ja jäi sinne istumaan. En sitten kyllä huomannut saiko se saalista vai ei. Ei se siis ainakaan kovin korkealta tarkkaillut vaan jostain 3-4 metristä.
Yhteismetsä huolehtii osakkaiden omaisuudesta ja toimii näiden valtuuttamana. Siksi hoitokunnalla ei ole valtuuksia päättää enemmästä kuin vahvistetussa toimintasuunnitelmassa on sovittu. Tämä on ymmärtääkseni yhteismetsälain tarkoitus ja oleellisin sisältö. Tässä tapauksessa oli varattu joku summa yllättäviin menoihin. Sen tietenkin voi käyttää maanostoon varatun summan lisäksi, jos tulee houkutteleva ostotilanne. Mutta ei tietenkään sekä Viron matkaan että metsänostoon.
Siis mielestäni hoitokunta on ylittänyt törkeästi valtuutensa ja ottanut samalla henkilökohtaisen riskin korvausvastuusta. Jos se kauppa olisi ollut edullinen, niin olisi luonnollisestikin pitänyt kutsua koolle ylimääräinen osakaskunnan kokous päättämään asiasta. Jos kauppa olisi mennyt sivu suun, niin ei sille olisi mitään voinut. Yhteistä omaisuutta on hoidettava yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan.
Tietysti asia on vielä pahempi, jos myyjätaholla ja hoitokunnalla on joitakin kytköksiä. Olen nähnyt maailmalla sellaisiakin tapauksia maakaupoissa, että (luullakseni) osa kauppahinnasta on palautettu ostajatahon päätöksentekijöille. Muuten en ole voinut ymmärtää tehtyjä kauppoja. Vaikeaa olisi kuitenkin uskoa, että moista saattaisi esiintyä yhteismetsän hallinnossa, jossa päättäjiä on kuitenkin useita.
Mehänpojalle vastaisin, että siinä VMI:ssä varmastikin näkyvät taimistotuhot. Tuskin siinä kuitenkaan on selvitetty hirvien suorittamaa varhaisperkausta ja sen hyötyjä kuusikon kasvulle.
Aikalailla suurempi ongelma on se. että meillä syntyy hakkuusäästöä, koska puulla ei ole tarpeeksi kysyntää. Siitäkin seuraa, että metsänkasvu taantuu. Juuri äsken oli näillä palstoilla eräs vastaus, joka kertoi, ettei 5 ha:n männyn ensiharvennustalvileimikosta tullut yhtään ostotarjousta. Miettikääkä sitä ruikuttajat.
Siteerasin aiemmin Metsälehden juttua, jossa Syrjästen pariskunta torjui hirviä hajusteilla. Pariskunta totesi myös, että hirvistä on yös etua, koska ne perkaavat pusikkoja ym.
Oma kokemus on täysin sama. Hirvet syövät aika usein vatun latvoja. Tästä on merkittävää etua kuusentaimien kasvulle. Sama tilanne on ainakin meillä usein myös koivun ja haavanvesojen kannssa. Ne menevät hirvien suihin. Useilla kuvioilla ei näiden syiden vuoksi tarvitse tehdä varhaisperkausta lainkaan. Ja tietysti kuuset kasvavat tosi nopeasti.
Mielekiintoista olisi, jos joku vaivautuisi tutkimaan hirvien myönteiset vaikutukset metsätaloudelle noiden jatkuvien ruikutusten vastapainoksi. Toki tietysti on se ongelma, että hyödyt ja haitat todennäköisesti useimmiten kohdistuvat eri tiloille.
Kyllähän se ”välikäsi” tekee muutakin kuin rahastaa. Ei ne puut ilman rekkoja sinne tahtaalle ui.
Jostain leimikosta on meiltä lähtenyt liki 10 eri paikkaan puuta. En kyllä haluaisi olla sellaista organisoimassa tehdastoimituksiin. Eivät tietysti enempää rekat kuin tehtaatkaan. Tuntuu kyllä, että nykyinen logistinen ketju on täysin ylivoimainen kustannustehokkuudessa.
Se mikä nykymallissa on myös miellyttävää, että vastuu puusta siirtyy ostajalle niitä kaadettaessa. Ei tarvitse enää surra sitä, mitä puille tapahtuu jatkossa tai onko laatu juuri sopimusten mukainen.Ottaahan moni autoonsa Kasko-vakuutuksen vaikka periaatteessa ei koskaan tarvitsisi, jos ajaa varovaisesti. Ne Kaskon vakuutusmaksuthat ovat lisäksi aivan eri hintaluokassa kuin metsävakuutuksen.
Meillä meni monta vuotta, kun korvaukset olivat suuremmat kuin maksetut maksut. Oli myrskytuhoa, lumituhoa ja myyrätuhoa. Metsävakuutus on siitä miellyttävä, että ainakin minun kokemukseni mukaan siitä saa sopimuksen mukaisen korvauksen pelkällä hakemuksella. Esimerkiksi palovahingoissa tuntuu olevan tilanne usein se, että korvaukset eivät läheskään vastaa vahinkoja jka joutuu käymään kovia taisteluja vakuutusyhtiön kanssa.
Laatukoivutyveä oli ainakin vuonna 2008 kahta eri laatuluokkaa. Ainakin meillä niin, että se halvempi maksoi tuplasti tukin perushinnan ja huippulaatu nelinkertaisesti. Siitä sai noin 180 euroa/m3. Sittemmin on taidettu luopua niistä huippuhinnoista. Homma silloin 2008 oli tarkkaa. Kaveri tuli etukäteen erikseen tutkimaan joka laatupuun ja merkkasi tukkien katkaisupituudet. Taisi olla vielä niin, että metsuri kävi ne kaatamassa. Nyt homma on jäänyt motokuskin vastuulle. Siksi sitä laatutyveä ei paljon kerry.
Sahoista ainakin Versowood ostaa pylväitä. Joskus kelpaa jopa 13 cm:n latvamittaan asti. Siitä tietysti on etua sopivissa leimikoissa.
Vähän viisastellen. Tottakai niitä kuusensiemeniä saa sinne metsään kylvää. Eihän sitä kukaan kiellä. Mikä sitten on lopputulema onkin eri asia-
Kokemusta on joskus paljasjuuritaimiaikaan, meille tyypilliseen karuhkoon, kivikkoiseen paikkaan tehdystä kuusen kylvöstä. Siis kivien välissä oli niin vähän maata, ettei istutus olisi onnistunut ainakaan kunnolla. Kyllä siihenkin metsä tuli ja paikoin ihan kunnollista kuusikkoa. Tosin hitaanlaisesti. Paikoin luultavasti heinä esti kuusen taimettumisen. Niille paikoin syntyi sekalainen harva tai tiheä koivu-/mäntytaimikko.
Kuusi taimettuu luontaisestikin erittäin hyvin sopivissa varjostus- ja kosteusoloissa. Toisissa paikoin ei juuri luontaista kuusentainta näe. Heinä ym estävät taimien kehittymisen. Samat periaatteet koskevat siis myös kylvösiementä. Joten kylvön onnistuminen vaatii hyvää ammattitaitoa ja ehkä onneakin. Kaikin paikoin kuusen kylvö ei varmaankaan onnistu lainkaan.
Itse en kyllä missään olosuhteissa alkaisi leikkiä kuusen kylvöllä. Rehevillä mailla uudistamisen perusperiaate on saada taimet mahdollisimman nopeasti ylös pintakasvillisuudesta. Kuusen kylvöllä tämä ei onnistu. Jatkossa olisi edessä monenlaisia vaikeuksia ja tosi paljon ylimääräistä työtä. Nykyiset jalostetut pottitaimet ovat kyllä ylivertaisia kuusenkasvatuksessa.
