Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kaiketi voi todeta, että Suomen luontainen hirvikanta oli alunperin 0 yksilöä. Nimittäin jääkauden aikaan. Aivan kuin ihmisiäkin.
Käsite ylisuuri on tietysti paikkansapitämätön. Nyt ovat olosuhteet sellaiset, että vaikkapa 300000 hirveä voisi elää.
Nykyiseen hirvikantaan on suurelta osin vaikuttanut Toveri Stalin, joka aloitti sodan ja jääräpäiset suomalaiset, jotka eivät antaneet periksi. Tämän seurauksena Karjalan kannas muuttui hirvien paratiisiksi valtavine pusikkoineen.
Tietysti nykyinen metsienkäsittelytyyli mahdollisti sen, että hirvikantamme voi olla tosi suuri. Sehän on selvää. Toisaalta, kuten Metsälehdessä todettiin, niin sotien jälkeen metsänkasvu oli jotain 40 miljoonaam3, nyt yli 100 miljoonaa. Siis ne hirvet eivät ole kyllä kovin hirveästi vaikuttaneet. Ihan aidosti voi todeta myös, että ne suorittavat paikoin hyvin tehokasta vesakonperkausta. Voisiko olla jopa niin, että metsien kasvu voisi olla nyt pienempi ilman hirviä. Ainakin meikäläisen paimentamissa metsissä voi erittäin selvästi havaita hirvien positiivisen vaikutuksen. Toki tietysti niitä tuhojakin löytyy jossain määrin.
Kaiketi voi todeta, että Suomen luontainen hirvikanta oli alunperin 0 yksilöä. Nimittäin jääkauden aikaan. Aivan kuin ihmisiäkin.
Käsite ylisuuri on tietysti paikkansapitämätön. Nyt ovat olosuhteet sellaiset, että vaikkapa 300000 hirveä voisi elää.
Nykyiseen hirvikantaan on suurelta osin vaikuttanut Toveri Stalin, joka aloitti sodan ja jääräpäiset suomalaiset, jotka eivät antaneet periksi. Tämän seurauksena Karjalan kannas muuttui hirvien paratiisiksi valtavine pusikkoineen.
Tietysti nykyinen metsienkäsittelytyyli mahdollisti sen, että hirvikantamme voi olla tosi suuri. Sehän on selvää. Toisaalta, kuten Metsälehdessä todettiin, niin sotien jälkeen metsänkasvu oli jotain 40 miljoonaam3, nyt yli 100 miljoonaa. Siis ne hirvet eivät ole kyllä kovin hirveästi vaikuttaneet. Ihan aidosti voi todeta myös, että ne suorittavat paikoin hyvin tehokasta vesakonperkausta. Voisiko olla jopa niin, että metsien kasvu voisi olla nyt pienempi ilman hirviä. Ainakin meikäläisen paimentamissa metsissä voi erittäin selvästi havaita hirvien positiivisen vaikutuksen. Toki tietysti niitä tuhojakin löytyy jossain määrin.
GLA tuolla edellä otti kantaa maaomistuksiini. Sellaisiakin on, toki perikunnan välityksellä. Rehellisyyden vuoksi voin todeta, ettei nillä ole hirvistä mitää riesaa. Ne ovat nimittäin kuusivaltaisia kesälaitumia asutuksen tuntumassa. Niillä hoitaa hirvipolitiikkaa mm. kaksi veljeäni.
Pitkäparta tuolla edellä ehdotteli, että perustettaisiin riistapeltoja ja ammuttaisiin hirvet niiltä. Olen seuraillut hirvien elämää riistakameran avulla niin nuolukivillä kuin pelloillakin. Hämmästyttävää on kuinka pimeässä ne hirvet liikkuvat. Tarvittaisiin tosi mahtavat yökiikarit, jotta jotain näkisi. Ja kuten tuolla edellä todettiin, niin kuka siellä pimeässä todennäköisesti ilman koiraa löytäisi hyvänlin laukauksen jälkeen pari kolmesataa metriä juosseen hirven. Eikä se löytyisi kyllä aamullakaan.
Kyllä minun mielestäni Suomen hirvien luontainen kanta on sellainen, jota emme ole istuttamalla lisänneet. Siis se kanta ei ole syntynyt kirjoituspöydällä vaan hirvien toimesta. Ilman metsästäjien panosta se todellinen luontainen kanta voisi olla nykyään vaikka 300000 hirveä tai vielä enemmän.
Metsästäjät ovat näilläkin palstoilla kertoneet aika monta kertaa, miksi hirvien pyyntiluvista ei voi luopua. Nykyisin metsästys on säänneltyä ja tapahtuu porukan sisäisen kontrollin valvonnassa. Jos luvista luovuttaisiin, niin esim:
1. Kyllä tuolla luonnossa liikkuminen vaarantuisi melkoisesti
2. Tietysti sitten eläinsuojelulliset tavoitteet. Eihän se pikkupläntin omistaja voisi mennä luvallisesti seuraamaan haavakkoa naapurin puolelle. Tuollaisessa villissä puuhassa olisi mukana aina sellaisia, joille mitkään hyvän metsästystavan säännöt eivät tule mieleen. Siksi ammutaan miten sattuu ja jos ei kaadu, niin annetaan jäädä kitumaan.
3. Ei tietenkään olisi haavakkoja jälestäviä koiriakaan, sillä kuka olisi valmis huolehtimaan koirasta läpi vuoden ja uhraamaan omaa aikaansa sen kouluttamiseen, sillä eihän koiraa voi käyttää sirpaleisilla alueilla.Velipoika metsästää Jyväskylän lähellä. Ensimmäisenä jahtipäivänä näkivät yhden hirven. Toisena vähän vähemmän.
Me nähtiin kyllä vähän enemmän. Tusina metsästäjiä ja kaksi koiraa sai ensimmäisenä viikonloppuna saaliiksi yhden pyyn (törmäsi autoon) ja kuolleen vasan (oli pudonnut itsekseen kalliolta ja haisi)
Se hirvipolittiikka ei tiettävästi vähennä tai lisää hirviä. Hirvet hoitavat itsestään lisääntymisen ja metsästäjät harventamisen. On tosi hellyttävää lukea noita eimetsästäjien kannanottoja asioista, joihin he eivät millään tavalla halua tuolla luonnossa ottaa osaa. Siis metsästykseen ja järjestötoimintaan mukaan ja siellä päättämään.
Meikäläisellä on kyllä aika paljon omakohtaista havaintotietoa vanhoista, siis 100-120-vuotiaista metsistä. Niissä ei ole kuin kaksi ongelmaa: elävät puut kasvavat vähän ja kuolema korjaa niistäkin osan. Siis vanhan metsän pystyssäpitäminen ei ole periaatteessa kannattavaa, kun muistetaan, että samalla estetään uuden kasvavan metsän synty.
Meillä on vähän eri tilanne, koska tilan metsienkäytön historiasta johtuu, että on runsaasti vanhan ikäluokan metsiä (tosin niissä saattaa olla puuta aika vähän.) ja sitten tuollaisia alle 60-vuotiaita metsiä. Ne vanhat metsät on siksi tavoitteena uudistaa pitemmällä aikaa.
Jesselle. Pitäisikö sinun hankkia uudet silmälasit ja perehtyä vähän myös metsänkasvuun.
1.Siis olen tarkoittanut sitä, että uudistushakkuissa rungon keskihintaero kuusen eduksi on yleensä yli 20 euroa/m3.
2. Toki koivu kasvaa aluksi nopeammin. Senhän me kaikki tiedämme. Mutta siellä kuusikossa kasvaa puuta enemmän ja kasvu kestää pitempään Olen nähnyt useita kuusileimikoita, joista päätehakkuussa saadaan liki 400 m3/ha. Paljonkohan sinun koivuleimikoistasi?
3. Ei niille laatuvioille mitään mahda. Tai ehkä saa suoria koivuja. jos pitää koivikon erittäin harvana. Silloin tietysti taas oksaisuus kasvaa.Tämä elämä on Jesse-hyvä sellaista, ettei metsät kasva meidän toiveiden mukaan. Siihen on vain sopeuduttava.
Jesselle sanoisin, että ainakin meillä ovat 10 vuotta sitten istutetut kuusikot luokkaa neljä metriä.
Kuten olen useasti aiemminkin kirjoittanut, että koivikon kasvatus metsämailla on huonosti kannattavaa vaikka unohdettaisiin hirvet. Ongelmana on etenkin laatuviat, siis mutkaisuus ja oksat, jotka pudottavat tukkiprosentit hyvin alhaisiksi. Tietysti nykyään myös halpa tukin hinta. Hinthan voi tietty parantua, mutta ne laatuongelmat säilyvät.Asiata sitten. Kyllä minullakin on naapuristossa pari aloittajan tyylistä esimerkkiä firmojen mailta. Toinen kuvio hakattiin aukoksi 2009 kauheaan kivikkoon. Vielä ei ole tehty mitään uudista. Toisaalta lakiakaan ei vielä ole rikottu. Toinen on hakattu n. 10 vuotta sitten. Mäntyalueelle on kasvanut erittäin harva taimikko. Saattaa hyvällä tahdolla löytää sen 1200 tainta hehtaarilta, jos tarkkaan lukee mukaan 10-senttisetkin. Metsää siitä ei tule koskaan. Hirvet pitävät kyllä aikanaan huolen.
Tehokkaassa metsätaloudessa on monenlaista aktiviteettia. Muokkausta, istutusta, perkausta, harvennusta. Joskus saattaa iskeä myrsky ja nekin puut pitäisi saada kunnollisina korjuuseen. Siksi kyllä tuonkokoisen (20 ha) metsäalueen järkevä hoito edellyttää ympärivuotista toimivaa tieyhteyttä. Puuhastelemallakin syntyy kuluja, mutta ei koskaan pysyvää hyötyä. Siksi neuvoni. Teetä kunnon tie suon yli.
