Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Ei noista tutkimuksista voi juurikaan mielestäni voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, kuten tutkijakin totesi. Eikä näyttäisi olevan hakkuista haittaa pohjaveden käytettävyydellekään.
Vähän tähän asiaan liittyvä kysymys on sitten se, että lisääkö avohakkuu pohjaveden määrää. Yhteismetsän maalla on kahden mäen välissä pieni ”umpilampi”, johon ei tule puroja eikä siitä myöskään lähde. Sen oli tapana kuivaa normaaleina kesinä. Kun toiseen mäkeen tehtiin n, 30 vuotta sitten suuri avohakkuuaukko, ei lampi enää kuivunutkaan. Kun nyt se aukko on metsettynyt, niin lampi on alkanut kuivaa kesäisin (toki tämä kesä on poikkeus).
Itse arvelisin, että puuston haihduttava vaikutus johtaa siihen, että lampi normaalivuosina ei saa riittävästi vettä vaan kuivuu. Paljonko sitten kyse on pinta-/pohjavedestä on tietystikin epäselvää.
Jossain tapauksessa se muodostuvan pohjaveden määrä saattaa olla merkittäväkin tekijä, jos käytössä olevat kaivot tai lähteet ovat kuivumisuhan alaisia. Silloin myös metsänkäsittelyllä saattaa olla todellista vaikutusta veden saatavuuteen.
Tuntuu, että meillä päin Keski-Suomessa hirvikärpäsiä on tavallista vähemmän. Eräs selitys saattaa olla, että jostain syystä talvehtivat hirvet olivat pääosin naapuriporukan mailla. (siis meillä hyvin peratut taimikot) Toinen selitys saattaa tietysti olla, että kuluva kesä on ollut epäedullinen kärpästen kuoriintumiselle.
Kun aamupäivän perkaa, niin ehkä yksi kärpänen saattaa niskasta löytyä. Tosin autoon oli kerran päätynyt parikymmentä kärpästä, jotka kaiketi halusivat matkailla. Vaimo ne sitten listi.
Ensinnäkin virolaisista. Teetettiin viime vuonna kattoremontti, jossa virolaiset olivat suomalaisen firman alaurakoitsijoita. Olivat tosi ahkeria ja taitavia. Eivät muuten olleet mitään orjia. Asuivat laskettelukeskuksen lomamökissä ja kävivät syömässä ABC:llä.
Suomalainen työpäällillö kertoi, ettei löytäisi mistään riittävästi suomalaisia töihin.
Useilla tuttavillani on myös ollut erittäin myöteisiä kokemuksia virolaisista. Tietysti porukasta löytyy vilunkiyrittäjiäkin, mutta esim meillä työskenneet olivat olleet vuosikausia saman suomalaisyrityksen aliurakoitsijana ja sellainen ei vilunkiveikoilta onnistuisi. Jos Viron pojat alkavat kilpaila metsänhoiyotöissä, niin kyllä suomalaisille metsureille koittaa vaikeat ajat..Toinen asia on, kuten edellä todettiin, se, että entistä enemmän metsänomistajien pitäisi pyrkiä omatoimisuuteen. Säästyyhän siinä rahaakin. Ehkä kuitenkin oleellisempi asia on se, että metsät tulevat tutuiksi. Voi myös paremmin arvioida suoritettujen töiden järkevyyttä ja tehdä tarvittaessa korjausliikkeitä. Tietysti kuten olen joskus kirjoittanut, säästyy myös kuntosali- ja golfkenttämaksuja. Itse (eläkeläinen) perkailen noin 10 hehtaaria vuodessa talkootyönä yhteismetsän taimikoita
Sitä kyllä ihmettelen, että mennäänkö ojasta allikkoon, kun lähdetään siitä, että puolimetrinen taimikko olisi jotenkin vakiintunut. Pahimmassa tapauksessa tarvitaan varhaisperkauksen lisäksi joskus kaksi, jopa kolmekin, käsittelyä ennen kuin voi todeta, että seuraava hoitotoimenpide on harvennus. Toki aika usein meillä on taimikkoja, joissa se ensimmäinen perkaus on riittävä. Jos aikoo saada joukkoon mäntyjäkin, niin silloin kyllä pitää odotella aika kauan ennen viimeistä perkausta, jotta. männyt kasvavat yli hirvien syöntikorkeuden.
Ei se ojitusmätästys jätä tietystikään seisovaa vettä lähelle maanpintaa. Kyse taitaa kuitenkin olla siitä, että se koivu saattaisi upottaa juurensa myös syvempään ja siellä se vesi tulee vastaan.
Mietiskelin sitä, mistä on ne parhaat koivut löytyneet. Kyllä ne erilaisista rinteistä on tullut vastaan. Siksi kyllä veikkaisin, että SJ on lähempänä oikeaa tietoa. Toinen kysymys on sitten se miten kuvittelee sen metsän myöhemmin käyttäytyvän. Onko kuitenkin helpompi hoitaa kuvio vain yhtä puulajia käyttämäll’ä?
Tietysti pitää olla sitten ostopakkokin kunnon hintaan. Alkukesästä eräs ison sahan puunostaja ilmoitti, että nyt hän on ostanut niin paljon, ettei voi antaa tarjousta.
Ymmärrän tietysti huolen siitä, että pitäisi saada puutavaraa joustavasti, muttiei haluta sitoa rahoja sen hankkimiseen. Elävässä elämässä eivät kaikki toiveet voi toteutua samanaikaisesti.
Ihmetytti myös taannoin erän sahan asikalehdessä kirjoitus, jossa toisesa s kohdassa valitettiin kovaa kilpailua sahatavaramarkkinoilla ja toisessa puupulaa.
Jotenkin tuo alituinen valittaminen vie uskottavuuden. Sitten kun olisi todellinen hätä, ei kukaan enää uskokaan.
En oikein ymmärrä tuota Jessen valitusta.
Oleelisin asia metsäsuunnitelmassa on mielestäni oikeat puusto- ja kasvutiedot. Eipä niitä voi miksikään muuttaa vaikka omistaja kuinka haluaisi.Kyllähän jokainen metsänsä tunteva osaa sitten arvioida mitä hakkaa ja koska hakkaa. Kun suunnitelmassa on hyvät tiedot, niin ne voi sitten meilata ostajille ja odotella hyviä tarjouksia.
Miten sitten aukkonsa käsittelee on jo hienosääröä, jossa parhaiten onnistuu katselemalla sitä mitä on tapahtunut vastaavanlaisilla kuvioilla. Ei se suunnittelija voi olla niin hyvin perillä. Ohjeet ovat vain standartitavaraa, joka joskus toimii ja joskus ei.
Mittailin vähän kahdessa aukossa satunnaisotannalla tilanteita muokkaamaton/laikutettu (ne olivat niin kivisiä, ettei mätästää voinut). Molemmat aukot oli hakattu ja laikutettu vuonna 2009, istutettu keväällä 2011 1-vuotisilla pottitaimilla. Maapohja on karuhkoa MT:ä.
Laikutus onnstui aika rajoitetusti. Laikkuun osui otannassani 40 % taimista ja siis muokkaamattomaan 60 %. Osin oli syynä isot kivet, osin paljastui laikusta istutuskelvoton kivikko. Tulos vastasi sitä, mitä tuolla edellä kirjoitin. Kuolleita taimia en havainnut.
Aukko 1. pituudet; keskipituus; kasvut; keskikasvu
laikussa:34-61 cm; 46,2 cm; 7-32 cm; 17,9 cm
muokkaamaton; 37-58 cm; 48,8 cm; 10-34 cm; 17,3 cmAukko 2.
laikussa: 31-59 cm; 48,1 cm; 10-30 cm; 21,4
muokkaamaton: 26-55 cm; 42,5 cm; 10-27 cm; 17,6 cm.Merkittäviä eroja ei todellakaan huomannut. Mainittakoon, että Metlan laikku-/kääntömätästystutkimuksessa olivat 2-vuotiaiden taimien istuksesta seuraavan vuoden kasvut eri kohteissa 10,4; 10,6; 11.2 ja 14,7 cm. Kuluva kesä oli tietenkin poikkeuksellisen edullinen.
Siis karuhkoilla moreenimailla istutus muokkaamattomaan onnistuu kyllä. Näyttäisi yksi välivuosi riittävän.
Raivatessa tulin kuviolle, josta olin kolme vuotta sitten perannut hieskoivuja. Jätän yleesä reilun kannon 20-40 cm, koska kivisessä maassa muuten kolhii turhan tiuhaan terää. Olivat ne kannot sekä itse vesoneet että niiden viereen oli kasvanut maasta uusia vesoja. Ainakaan tuon esimerkin pohjalta en kyllä uskaltaisi väittää,.että pitkät kannot vähentävät vesomista.
Sama kokemus kuusesta. Kyllä joskus on sitkeä kasvaja vaikka on miltei maahan asti listitty.