Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Talvikorjuu.
suomessa on joitakin yhdistyksiä jotka metsänomistajat ovat perustaneet, toimivat siten kuin hyväksi näkevät yhdistyslain puitteissa. Vapaana metsänhoitoyhdistyksen rasitteista.
Näit varmaan tulisi lisää, en usko mihinkään hyvään jos antaa avoimen kortin jollekkin metsää jalostavalle organisaatiolle. Tilanne on aivan eri omistatko alle sata alle tuhat vai yli tuhat hehtaaria…. eräs, nykyään metsäasiantuntija, kertoi kun oli tehnyt sopuimuksia niin oli kutsuttu sivu ovesta johonkin kopperoon tekemään allekirjoittamaan sopimuksen….
rasite eikä ilo nämä yhteiskunnan tuet metsänomistajalle. Tietääkö kukaan miten lie euroopan mittakaavassa, vissiin lisääntymässä tuki metsänomistajille?
Oon Tolopaisen kanssa täysin samaa mieltä. Ammattimies on ammattimies. Täällä on näitä kirjoittajia joita voisi tosiaan sanoa lillukkavartisiksi, kirjoittajia jotka saavat palkkaa kirjoittamastaan.Harmittaa etten aikaisemmin ole tutustunut netissä Metsälehteen, kuten tällainen juttu jonka löysin uuten tuttavuuteen tutustuessani , siis metsälehteen: ”Meille kaupitellaan nyt jotakin sellaista tapaa kasvattaa metsää, jonka tuottoluvut pohjautuvat vain laskennallisiin mallinnuksiin, eivät käytännön kenttäkokeisiin. Minun on kovin vaikea niitä hyväksyä, kun kuljen 28-vuotiaassa istutuskuusikossani, jonka mitattu kuutiomäärä huitelee yli 350 kuution – ja kertaalleen sitä jo tuli harvennettuakin.”
Suoraan sanottuna nyt puutun lillukanvarsiin, en epäile ollenkaan ettei noin ole, se vissiin on sitä lillukanvarsiin sotkeutumista kun sanon, se anteeksi suotakoonn, miksi tätä onnistumista hyvää tulosta miksi meni näin hyvin, voisi jakaa kaikelle janoiselle kansalle opiksi. Esimerkiksi hiihdossa jos suomalaiset keksii uuden luistovoiteen joka pn parempi kuin yksikään muu aikaisempi, siitä kerrotaan hyvissä ajoin, yleensä keväällä ja kaikki huippuhiihtäjät pääsevät siitä nauttimaan. Kyllä ihan innostuksestaolisin valmis vakuuttamaan sen että kävisin kyllä katsomassa sellaisia kuusikoita jotka alle kolmekymmenvuotiaina saavuttavat 350 kuution tilavuuden. jos osaisin niin laskisin onko se sitonut niin paljon hiiltä etteihän tosikaan, sehän hirvee määrä jota on maansisässä… ilimankos ne ojat tukkeutuu vissiin rinnemaa pittää olla….
Myönnän kyllä etten osaa eikä ole hajuakaan kuinka kannattavuutta lasketaan yms, sen takia pysyttelen täysin kuutioissa tai täysin, kunhan opin, Euroissa, keskenään ei piä näitä sotkea, sen ymmärrän kyllä, toinen asia jonka ymmärrän kyllä, pitää olla varovainen tuossa mies sanalla hekumoimisella, sehän on täysin rinnastettavissa n sanaan. Jos nostat kilon miehenä maasta ei se paino siitään muutu jos sen nostaisi esim vaikkapa muunsukupuolinen tai nainen,,, asiat asioina eurot euroina kuutiot kuutioina jne, lillukkakin laiduntamisen vähenemisen myötä harvinaistunut että pian ihmettlevät tuommoista sanontaa tulevat sukupolvet….
Tässä keskusteluketjussa kommentteihin on hankala vastata mutta se. ”
<h3 class=”news-teaser__heading entry-title”>Hannun hintaseuranta: Metsämaan keskihinta ylitti neljätuhatta euroa” on peräisin tosiaan metsälehdestä että metsämaan keskimääräinen hinta on noin neljä tuhatta euroa hehtaari .</h3>
Ja uudistamiskustannukset tuhannesta kahteen tuhanteen euroon hehtaariin ovat omia arvioita kun olen seurannut UPM:n ja Metsäliiton metsien hoitoa ja toimijoiden kanssa käymiäni keskusteluja yksityisten metsänomistajien juttujen lisäksi. Metsälehden juttuja olen myös seurannut. Voihan olla että polen täysin väärässä ja voihan olla että muutaman kymmenen vuoden kuluttua nykyiset metsänuudistamiskustannukset ovat olleet erittäin kannattavia ja naurettavan edullisia. Kumminkin tuntuu se varsinkin sellaisten kanssa kun keskustelee kuinka paljon maksaa todennäköisesti ja sanoo että ensiharvennuksessa puun arvo joka hakataan selluteollisuuden raaka-aineeksi ei välttämättä ole niin arvokas, siitä ei saa siihen suijoitettuja rahoja takaisin, Usein kysytty asia etteikö voisi olla halvempaa ja miksi niitä pitää istuttaa niin monta, eikö vähempi riittäisi. Aika usein näkee kuolleita taimia istutusaloilla. En oikein oerusta noista koroista ja korkojen kanssa kikkailusta niin ajattelen sen takia että uudistaminen maksaa ehkä sata kiintoa kuitupuuta tai taimikonhoito maksaa niin ja niin monta, kannattikohan tuo ensiharvennus kohde raivata ennen ensimmäistä hakkuuta kun se maksoi varmasti niin ja niin monta kiintokuutiota ensiharvennuspuuta.Näinhän se on, se 5 % oli metsäasiantuntijan palkan maksavasta organisaatiosta annettu toimintaohje. Olen kanssasi samaa A.Jalkanen, tekipä metsissä mitä tahansa ei jälkipolvet hauku. Jos haukkuvat ei haukku kuulu, oletan. Olen lukenut että trooppisissa metsissä kiertoaika viljelymetsissä on jopa alle kymmenen vuotta, kaksikymmentä vuotta …. voihan olla että se on ihan järkevääkin että suomen metsien kiertoaika viljellen on vaikka viisikymmentä vuotta. Mutta sitä ihmettelen että liian paljon laitetaan panoksia metsänkasvatukseen ja varmaan kustannuksia hillitsevää ei ole nämä kemera tuet yms… Myönnä kyllä etten tunne tuki systeemiä mutta oudolta se tuntuu että Suomessa tuetaan metsän uudistamista.
