Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Myönnän kyllä että tuo ois pitänyt olla omansa keskustelunavaus. Molemmat maat Venäjä ja Kanada ovat maanomistusolosuhteiltaan erilaisia maita kuin Suomi. Natinoita ei kuulunut kun Suomalaiset yritykset saivat vapaat kädet toimia sopimusten puitteissa Neuvostoliitossa ja Venäjällä, noudattivat ko maanmetsälaikia ja hakkuuukuviot ovat siellä suoria neliöitä eikä piiperöimistä tunneta. Kanadassa toimivat metsätyöntekijät ja urakoitsijat eivät ole valittaneet Suomeen olosuhteistaan. Suomessa kaikki itkee kaikki. Metsänhoitoyhdistykset laajenevat syömällä toisiaan ja varmaan se toiminta ei lopu ennenkuin suomesssa on jäljellä vain yksi MHY. En ymmärrä mikä kirjoituksessani oli Putlerismia tai kaahailua punaisessa haavekuvassa? Siinä ei ollut mitään omaa mielipidettä vaan pelkkää faktaa. Tosin tunsin yhden yrittäjän joka neuvostoliiton jälkeisessä tilanteessa joutu kusetetuksi mutta sopijapuolena olikin pikkuinen venäläinen oligarkki eikä Putiini ollut vielä vallankahvassa.
Kyllä se toimi hyvin Neuvostoliitossa ja varsinkin Venäjällä viime vuosiin saakka, mikäli uskomme Suomalaisia puutavara yhtiöitä ja niiden urakoitsijoita ja miksemme uskoisi, leimikot olivat riittävän suuria ja suomalaiset rakensivat (oliko tosiaan näin) ja ratkaisivat logistiset ongelmat rakentamalla metsäautoteitä Kanadan mallin mukaisesti ja jopa toteuttivat metsänuudistamistöitä. Alkoivatko myös soitten ojitukset siitä minulla ei ole täyttä varmuutta. Viimeksi kun käytin Google mapsia niin hyvin näkyi nämä hakkuukuviot ilmakuvissa.
<p>Suomen metsätalouden, kuten tässäkin keskusteluketjussa ilmenee, suurin ongelma on metsätilojen liian pieni pinta-ala. Jos pinta-alaa on hyvin niin siroteltuna pitkin poikin maata. Miten toimisi Neuvostoliiton malli Suomen metsätaloudessa? Siellähän kuvion koko on kilometri vai onko se kymmenen kilometriä kanttiinsa, se voisi toimia hyvin Suomen metsätilojen keskikokona varsin hyvin.</p>
<p>Valikoivuus metsästyksessä toteutuu osittain tai heikosti. Teoriassa kyllä. Kuolleisuus on taatusti erilainen metsästyksessä kuin mitä se olisi luonnossa luonnonpopulaatiossa. Esimerkiksi vasaverotus on luonnon populaatioissa suurempi. Ei ihminen ehdi valikoida hirvistä niitä heikkoja yksilöitä. Lavametsästyksellä se onnistuu saksassa kun paikoitellen lähes nimeltä tuntevat eläimet ja eikä se sielläkään kaikkialla toimi. Montako prosenttia hirvikannasta on kymmenpiikkisiä? Montako prosenttia niissä on poistuma?</p>
Tai voihan se olla niinkin että ei kannata tehä taimikonhoitoa ennenkuin kun suap polttopuut ja isommat tuet yhellä kertoo..? Ihme että viherpiipertäjät ja muut tosikot ei kiinnitä huomiota siihen mihin valtion rahoja käytettään… tuetaan vihersiirtymää tukemalla polttopuu hakkuita. Ois vissiin isänmaallinen teko myyvvä metät vaikkapa uupeeämmälle niin yhteiskunnan ei tarviis maksaa tukiloita.
”taimikon hoito 200 e/ha
– tuki kun lisäksi kerätään pienpuuta 300 e/ha”Tarkoittaako tuo että kun tekee taimikonhoitotyön ja kelekkovvaa toiselta kuviolta vaikkapa taikka naapurin puolelta polttopuuta kuvion viereen niin suappiikin tukkee 300 sattoo euroo, eikös se porukka maastokelposista alkaen potkita pellolle metsäkeskuksesta, kuka niitä tekemisiä arssinoi…
Olen aina suhtautunut kriittisesti taloudellisiin päätöksiin jotka perustuvat tukeen. Mitäpä metsänomistajat häviäisivät jos tuet lopetettaisiin? Osaattekoa kaiken tiedon asintuntija Jalkanen sen kertoa? Enkä tarkoita yksittäistä metsänomistajaa. Mitä se meinovvaa kun Suomen edustajat kehuvat Suomen metsänhoidon tasoa ja joku ymmärtää kaikesta huolimatta yhteiskunnan panostukset. Eihän siinä ole mitään järkeä kansantalouden näkökulmasta. Muistan sen ajan kun vesureista ja kuokista tehtiin mainoksia joissa oli tummia työntekijöitä, mainos kuului että markka kehitysapuun tuo kaksi markkaa takasin kansantalouteen Suomessa… voi sitä höpöhöpön määrää jota suomen metsätalouteen liittykään ja jota on voinut ikääntyessään seurata…
Perinteisin ja miestä vaativaa hommaa oli aikoinaan se karhunpyynti. Miehet karhukeihäineen herättelemään ja tappamaan karhu, kyllähän niitä kivääreitä jo alko olla 17oo luvulla ja varsinkin kun Isäntä vaihtu Venäläiseksi sodan jälkeen 1800 luvulla mutta olivastpa mitä olivat mutta epävarmoja tämän päivän kivääreihin nähden puhumattakaan tulinopeudesta.Vähiin ne tapettiin sadassa vuodessa ja milteipä siinä meni taas sata vuotta ennenkuin hupshupsakkaa niitä olikin pilvin pimein… Tuskimpa laki antaisi tänäpäivänä myöten et otettas karhu keihäät käyttöön?
