Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset
-
Jännittävää!
Virossa, jota pidän Itämeren alueen markkinaindikaattorina, on mäntytukin hinta taas syyskuun notkahduksen jälkeen kääntynyt lokakuussa nousuun. Tilastoihin voi perehtyä pientä maksua vastaan: http://www.maaleht.ee
Suomalaisittainhan hinnat ovat aivan häijyt. Mänty 18-26 cm latva oli lokakuussa keskimäärin sahalla 111,66 euroa kuutio ja 14-18 cm latva 101,09 euroa. Näistä sitten alkaen 10 euroa kuutio pois niin ollaan kantohinnoissa. Luulisin, että keskimäärin -20 euroa kuutio.
Suomessahan tällä hetkellä tukin hinta liikkuu 30 % alempana. Täällä sahat käyvät täydellä kapasiteetilla ja tarjontaa riittää nykyiseenkin hintaan. Sahauskapasiteetti on kyllä nousemassa merkittävästi tulevina vuosina.
En tiedä voisiko alv-asiaa miettiä jotenkin näin.
Stora ostaa minulta kuitupuuta ja hinnoittelee sen 40 euroa kuutio tehtaalla. Stora ”laskuttaa” minulta bruttona 20 euroa kuutio kannolta tehtaalle erittelemättä. Lisäksi minua laskuttaa, sanotaan näin, yksityistien tiehoitokunta 1 euroa kuutiolta myöskin erittelemättä. Saan bruttotuloa 19 euroa kuutio + tietysti tämän alvit.
Nyt ainakin tuosta yksityistien maksusta jää monelta (minulta ainakin) alv-osuus vähentämättä, koska sitä ei helposti saa eriteltynä. Eli se jopa lähes 20 prosenttia tiemaksun bruttosummasta voisi olla suoraan vähennettävissä eikä 30%/34%:n kautta.
Erot eivät ole mahdottomia, mutta jotain kuitenkin.
Minun näkemys asiasta on, että markkinat eivät hinnoittele kaikkia toimitusketjun kannolta tehtaalle alveja pois! Eli osittain alvien suhteen puunmyyjä jää loppukäyttäjän asemaan.
Kun kuitupuuun kantohinta on 20 euroa, niin saman verran mennee hakkuuseen ja kaukokuljetukseen. Nyt kun juuri kukaan ei tee toimituskauppaa, niin todellisista kustannuksista ei ole kilpailullista tietoa ainakaan myyjillä. On vain konsensushinnat. Tietysti volyymitkin ovat niin pienet, että tämä ei kannata.
Tällöin korjuuketjun ja kaukokuljetuksen alvejakin on mahdollista vyöryttää laskemaan kantohintoja.
Voisiko miettiä ajatuksellisena pelinä, että meillä olisi niin suuri metsänomistaja, joka tekisi vaikka Äänekosken kanssa sopimuksen toimittaakseen kaiken tehtaan käyttämän puun. Tietysti ajatus on täysin teoreettinen, mutta tämä voisi avata joitakin kantohinnoittelun pullonkauloja.
Tai vielä parempi: oma sellutehdas! No, Korkein hallinto-oikeus ei tietystikään hyväksyisi ympäristölupaa mistään hinnasta!
Ongelma ei kaiketikaan ole puun korjuussa. Siellä hinnat ovat kohtalaisen tiukat. Alv tietysti ”häviää” nykysysteemillä.
”Ongelma” on sellutehtaan portista eteenpäin. Pörssiyhtiöiden tekemä voitto ostettua puukuutiota kohden voi olla parhaimmillaan luokassa 50 euroa. Siis yrityksen ilmoittama voitto on 50 euroa/ostettu puukuutio.
Viron markkinahan on jonkunlainen kuumemittari kuitupuun tarpeelle. Markkina on kohtuullisen avoin ja hinnat reagoivat Suomen ja Ruotsin vajaatarjontaan. Parhaimmillaan kuidun kantohinnat ovat olleet 60 euroa/kuutio. Huonoimmillaankin ainakin noin Suomen hinnat.
Muutes: Virossa näyttäisi kuidun hinta nousevan nyt syksyllä !
A.J., ehkä lähimpänä markkinahintaa Suomessa on Nokian osake Helsingin pörssissä. Juurikaan hintavirheitä ei voi syntyä, koska markkina korjaa ne. Ostoa ja myyntiä riittää.
On paljon syitä, miksi en pidä esim Metsälehdessä tilastoituja hintoja markkinahintoina, mutta joitain.
1. Suomessa on paljon puunmyyjiä, jotka tekevät elämässään 1-3 kauppaa. Pienellä jututuksella ammattiostaja (satoja kauppoja vuodessa) pystynee ostamaan ”toleranssin” alaraunaan tällaisessa tilanteessa.
2. Leimikot ovat erilaisia ja amatöörimyyjä ei tiedä hinnanmuodostusta.
3. Puukaupassa tehdään kauppaa myös niistä ”lippiksistä” eli on paljon tilastoissa näkymätöntä.
4. Ostaja ilmoittaa ostohintansa haluamallaan tavalla tilastointiin. Mikähän on ollut keskimäärin esim. hakkuun toteuma suhteessa kauppakirjan arvioituihin puumääriin.
Metsätilakaupasta on tullut (jälkikäteen) läpinäkyvää, kun Hannu Liljeroos alkoi julkaista tilakohtaisia kauppatietoja. Jotain tällaista pitäisi saada puukauppaankin (hankalaa): runkotilavuus, metsäkuljetusmatka, rekkakuljetusmatka, kaupan suuruus,… Markkina ei korjaa näitä vääristymiä, kun ostajia on vähän yli yksi ja myyjä on hieman tietämätön.
Uskon hyvin, että Visakallo on saanut tilastoituja keskihintoja suurempaa hintaa kaupoistaan tuntien hyvin myytävän tuotteen, tuntien hinnanmuodostuksen, tuntien ostajan tarpeet,….
Vastaus Tolopaisen kysymykseen on se, että tilastoissa esitettävät hinnat eivät ole markkinahintoja.
Niin, ja alhaisemman kokonaistuoton saanut maksaa päivälliset.
Alkuperäinen tarjous siis A.J.:n esittämään salkkuun.
Ihan teknisesti: TTL OMXH25 indeksirahasto 19.7.2021-19.7.2026 kokonaistuotto, A.J. tässä ketjussa esitetty salkku 19.7.2021-19.7.2026 kokonaistuotto.
Pidän TTL-vaihtoehdon laskentaa aika selkeänä. No, kaikkeahan voi tapahtua… A.J.-vaihtoehdossa osingot, ulosostot yms saa sijoittaa edelleen haluamallaan tavalla.
Tarkasteluajan lyhetessä satunnaisuus tietysti lisääntyy.
Mutta korotan vastuuni kahteen päivälliseen juomineen. Tarkasteluaika 5 vuotta. A.J. yksi ja Puuki yksi?