Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä voisiko alv-asiaa miettiä jotenkin näin.
Stora ostaa minulta kuitupuuta ja hinnoittelee sen 40 euroa kuutio tehtaalla. Stora ”laskuttaa” minulta bruttona 20 euroa kuutio kannolta tehtaalle erittelemättä. Lisäksi minua laskuttaa, sanotaan näin, yksityistien tiehoitokunta 1 euroa kuutiolta myöskin erittelemättä. Saan bruttotuloa 19 euroa kuutio + tietysti tämän alvit.
Nyt ainakin tuosta yksityistien maksusta jää monelta (minulta ainakin) alv-osuus vähentämättä, koska sitä ei helposti saa eriteltynä. Eli se jopa lähes 20 prosenttia tiemaksun bruttosummasta voisi olla suoraan vähennettävissä eikä 30%/34%:n kautta.
Erot eivät ole mahdottomia, mutta jotain kuitenkin.
Minun näkemys asiasta on, että markkinat eivät hinnoittele kaikkia toimitusketjun kannolta tehtaalle alveja pois! Eli osittain alvien suhteen puunmyyjä jää loppukäyttäjän asemaan.
Kun kuitupuuun kantohinta on 20 euroa, niin saman verran mennee hakkuuseen ja kaukokuljetukseen. Nyt kun juuri kukaan ei tee toimituskauppaa, niin todellisista kustannuksista ei ole kilpailullista tietoa ainakaan myyjillä. On vain konsensushinnat. Tietysti volyymitkin ovat niin pienet, että tämä ei kannata.
Tällöin korjuuketjun ja kaukokuljetuksen alvejakin on mahdollista vyöryttää laskemaan kantohintoja.
Voisiko miettiä ajatuksellisena pelinä, että meillä olisi niin suuri metsänomistaja, joka tekisi vaikka Äänekosken kanssa sopimuksen toimittaakseen kaiken tehtaan käyttämän puun. Tietysti ajatus on täysin teoreettinen, mutta tämä voisi avata joitakin kantohinnoittelun pullonkauloja.
Tai vielä parempi: oma sellutehdas! No, Korkein hallinto-oikeus ei tietystikään hyväksyisi ympäristölupaa mistään hinnasta!
Ongelma ei kaiketikaan ole puun korjuussa. Siellä hinnat ovat kohtalaisen tiukat. Alv tietysti ”häviää” nykysysteemillä.
”Ongelma” on sellutehtaan portista eteenpäin. Pörssiyhtiöiden tekemä voitto ostettua puukuutiota kohden voi olla parhaimmillaan luokassa 50 euroa. Siis yrityksen ilmoittama voitto on 50 euroa/ostettu puukuutio.
Viron markkinahan on jonkunlainen kuumemittari kuitupuun tarpeelle. Markkina on kohtuullisen avoin ja hinnat reagoivat Suomen ja Ruotsin vajaatarjontaan. Parhaimmillaan kuidun kantohinnat ovat olleet 60 euroa/kuutio. Huonoimmillaankin ainakin noin Suomen hinnat.
Muutes: Virossa näyttäisi kuidun hinta nousevan nyt syksyllä !
A.J., ehkä lähimpänä markkinahintaa Suomessa on Nokian osake Helsingin pörssissä. Juurikaan hintavirheitä ei voi syntyä, koska markkina korjaa ne. Ostoa ja myyntiä riittää.
On paljon syitä, miksi en pidä esim Metsälehdessä tilastoituja hintoja markkinahintoina, mutta joitain.
1. Suomessa on paljon puunmyyjiä, jotka tekevät elämässään 1-3 kauppaa. Pienellä jututuksella ammattiostaja (satoja kauppoja vuodessa) pystynee ostamaan ”toleranssin” alaraunaan tällaisessa tilanteessa.
2. Leimikot ovat erilaisia ja amatöörimyyjä ei tiedä hinnanmuodostusta.
3. Puukaupassa tehdään kauppaa myös niistä ”lippiksistä” eli on paljon tilastoissa näkymätöntä.
4. Ostaja ilmoittaa ostohintansa haluamallaan tavalla tilastointiin. Mikähän on ollut keskimäärin esim. hakkuun toteuma suhteessa kauppakirjan arvioituihin puumääriin.
Metsätilakaupasta on tullut (jälkikäteen) läpinäkyvää, kun Hannu Liljeroos alkoi julkaista tilakohtaisia kauppatietoja. Jotain tällaista pitäisi saada puukauppaankin (hankalaa): runkotilavuus, metsäkuljetusmatka, rekkakuljetusmatka, kaupan suuruus,… Markkina ei korjaa näitä vääristymiä, kun ostajia on vähän yli yksi ja myyjä on hieman tietämätön.
Uskon hyvin, että Visakallo on saanut tilastoituja keskihintoja suurempaa hintaa kaupoistaan tuntien hyvin myytävän tuotteen, tuntien hinnanmuodostuksen, tuntien ostajan tarpeet,….
Vastaus Tolopaisen kysymykseen on se, että tilastoissa esitettävät hinnat eivät ole markkinahintoja.
Niin, ja alhaisemman kokonaistuoton saanut maksaa päivälliset.
Alkuperäinen tarjous siis A.J.:n esittämään salkkuun.
Ihan teknisesti: TTL OMXH25 indeksirahasto 19.7.2021-19.7.2026 kokonaistuotto, A.J. tässä ketjussa esitetty salkku 19.7.2021-19.7.2026 kokonaistuotto.
Pidän TTL-vaihtoehdon laskentaa aika selkeänä. No, kaikkeahan voi tapahtua… A.J.-vaihtoehdossa osingot, ulosostot yms saa sijoittaa edelleen haluamallaan tavalla.
Tarkasteluajan lyhetessä satunnaisuus tietysti lisääntyy.
Mutta korotan vastuuni kahteen päivälliseen juomineen. Tarkasteluaika 5 vuotta. A.J. yksi ja Puuki yksi?
A.J., hyvä ja lukumäärällisesti mielestäni riittävä hajautus. Itse en tällä hetkellä painottaisi vihreyttä noin paljon. Trendi on varmaankin se, mutta näkynee hinnoissa jo. Tosin yksittäisiä yhtiöitä ei millään pysty seuraamaan niin tarkasti.
Esittäisinkin pientä leikkimielistä vetoa vaikkapa päivällisestä juomineen: tarkasteluaika 5 vuotta (täsmäytys 19.7.21. klo 10.00), minä tulen mukaan Seligsonin OMXH25-indeksirahastolla. Tietysti ongelmana kuka pitää kirjaa ja miten osingot ja mahdolliset ulosostot sijoitetaan. ”Avoin vastuuni” on yksi päivällinen.
Aina on huono aika sijoittaa osakkeisiin, metsään yms.! Jos ei viikonloppuna ole muuta tekemistä, niin voi etsiä Arvopaperin kolumnin Hannes Kulvikilta. Suunnilleen otsikoituna: ”Koskaan ei ole oikea aika sijoittaa”. Kulvik taitaa toimia tällä hetkellä Sveitsissä. En tiedä miten päin saatavat ovat tällä hetkellä: Suomen valtio – Hannes Kulvik. Voi olla, että nollattu. Finanssimaailmassa käsittääkseni kuitenkin Wahlroosin tasoinen peluri.