Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 226)
  • TTL

    Mikähän tämä tekninen syy on, että puukauppojen hintatilastoa ei ole saatu päivitettyä?

    Puukauppojen hintatieto pitäisi kaikin puolin saada läpinäkyvämmäksi. Nyt hinnat tulevat myöhässä, jos silloinkaan ja toisen markkinaosapuolen ilmoittamana. Puolentoista kuukauden viive tässä markkinatilanteessa vaikuttaa erittäin oudolta ja pyytäisin vähintään tutkivaa journalismia tekemään mehevää juttua tästä.

    Futuurikauppa poistaisi monia nykyisin hintatilastoinnin puutteita. Lisäksi sisäänrakennettuna olisi tulevaisuuden odotukset eri aikaperiodeille.

    Eräs ratkaisu olisi takautuva osto- ja myyntikurssi. Nyt ilmoitetaan ostajan näkemys ostohinnasta. Lisäksi voisi olla satunnaisotoksella tai muulla tavalla myyjän näkemys hänen tavallaan saman kaupan myyntihinnasta. Myyjän hintaan olisi jyvitetty bonuksen, sorakuormat, tienteot, taimet ja niiden istuttaminen ja jopa lippahattu. Objektiivisesti ajatellen tällä hetkellä myyjän myyntikurssi olisi  kuitupuulla jo lähellä tuota 25 euroa/kuutio. Ehkä ostajan ostokurssikin, kun tietoja vain olisi saatavilla.

     

    TTL

    Tarkennuksena vielä tuohon Kauppalehti-väitteeseeni, että Kauppalehti ei tarkoituksellisesti esitä vääriä puunhintoja vaan ”ymmärtämättömyydessään”.

    Ainakin heinäkuun alun hintagraafeissa oli käytetty olettamusta, että hinnat eivät olleet muuttuneet, kun fakta olisi ollut, että hintaa ei ole saatavilla.

     

    TTL

    Nykyinen puun hintatilastointi vaikuttaa  kohtalaisen epävarmalta, kuten tälläkin palstalla on monta kertaa esitetty.

    Ehdottaisin otantamenetelmää. Ainakin nykyisen metsäteollisuuden ilmoituksen rinnalle. Vähän samalla tavalla kuin työttömyystilastot: Toinen perustuu otantaan ja toinen työnhakijoiden lukumäärään. Molemmat ovat tietysti vähän väärässä.

    Äärimmäisen karkeasti Suomessa tehdään kuukausittain (keskimäärin) vajaa kymmenentuhatta puukauppaa. Näistä siis ”arvottaisiin” esim 100 tarkempaan tarkasteluun. Asia on kansantaloudellisestikin jo niin tärkeä, että kaupan osapuolet näissä arvotuissa velvoitettaisiin ”avaamaan” kauppa tilastoijalle. Tietysti luottamuksellisesti.

    Tuossa heitossa on varmasti kehitettävää, mutta nykyinenkin tapa tuntuu vääristävän hintoja melkoisesti.

    TTL

    Edelleen kysyn, miksi puunhinta putoaa niin voimakkaasti, kun halkaisija putoaa 15 cm tai 16 cm alle.

    Aikaisemmin esitin pikkutukin sahahintoja Virossa ja d = 8 cm ”tukki” maksaa sahalla n 60 euroa/kuutio eli keskimääräisenä pystyhintana 40 euroa/kuutio.

    Katsoin 2016 puunkäytön tilastoja. Kotimaista tukkia käytettiin noin 25 miljoonaa kuutiota ja kotimaista kuitupuuta n 35 miljoonaa kuutiota (Metsäteho). Siis tukkia noin 42 % ja kuitua noin 58%. Puusta tulee päätehakkuista 58 %, kasvatushakkuista 33 % ja 9% ensiharvennuksesta.

    Jos arvioidaan kakkosharvennuksen tukkiprosentiksi varovainen 40 %, niin siitä saadaan tukista noin 8 miljoonaa kuutiota ja päätehakkuille jäisi 17 miljoonaa. Kokonaisuudessaan päätehakataan tämän tilaston mukaan noin 35 miljoonaa kuutiota. Tällöin päätehakkuiden tukkiprosentiksi saadaan keskimäärin 49 %. Näin arvioiden pystykauppojen tukkiprosentti jää keskimäärin järisyttävän alhaiseksi.

    Parhailla Etelä-Suomen havumetsillä tukkiprosentti tulee väkisin yli 90 % ja kohtuullisillakin 70 %:n tienoille. Tai ainakin pitäisi tulla.

    Eli isossa mittakaavassa ”omalla motolla omasta puusta omalle sahalle”-ketju uskoakseni nostaisi merkittävästi tuota 49 %.

     

     

    TTL

    Kyllä minäkin olen ehdottomasti sitä mieltä, että kuitu-tukki -hintasuhde on täysin vääristynyt. Selluteollisuuden voitot eivät juurikaan pienenisi kuidun kantohinnalla 30-35 euroa/kuutio.

    Mitä sitten on tehtävissä?

    Trio jarruttaa parhaansa mukaan esimerkiksi kuidun energiakäyttöä ja hallitsee mediaa suvereenisesti. Viimeksi UPM otti esille oman”puupulansa” silmälläpitäen uusia selluinvestointeja ja MG valoitti Kemin tehtaansa pysyvyyttä ja laajentamista. Näin yritetään pelata mahdollisia kilpailijoita paitsioon. Tosin realiteetti on, että kyllä Suomessa puuta riittää. Kun katsoo lentokoneesta 80% maa-alasta on metsän peitossa.

     

    TTL

    Täytyy ihmetellä miten erittäin pienen puun sahaaminen kannattaa sitten Virossa. Sahauksessa ylivoimaisesti suurin kustannuserä on kuitenkin tukki.

    Katsokaapa http://www.nordwood.ee pikkutukin hintoja toimituskauppana. Sekä mänty että kuusi otetaan aina 8 cm asti ja minimipituus 3,4 m. Näille pikkutukeille sahahinta on 60 euroa kuutio ja laatuvaatimukset kohtuullisen väljät. Jos palsta on edes kohtuullisella paikalla, niin tuo sahahinta tarkoittaa yli 40 euron kantohintaa ja sahan vieressä avohakkuulla yli 50 euroa kuutio kannolla.

     

    TTL

    Tämän hetken markkinatilanteessa ostettua kuitupuukuutiota kohden SE  ja muut toimijat tekevät voittoa noin 50 euroa. Siis liikevoittoa!

    Normaalissa markkinataloudessa tuntuisi luonnolliselta, että tästä siirtyisi osa kuitupuun hintoihin.

    TTL

    Sahojen huoli tukin ja kuitupuun hintaeron kasvamisesta tuntuu osittain ymmärrettävältä.

    On todella erikoista, että Baltiassa kuitupuusta on 2018 maksettu varmasti parhailla paikoilla jo yli tuo 40 euroa kuutio pystyyn, kun taas Suomen keskihinnat ovat jossain selvästi alle 20 euroa. Selluinvestoinnit ovat tietysti isoja, mutta tuntuisi luonnolliselta, että metsänomistajat ottaisivat koko ketjun haltuunsa: metsästä paperimukiin. Suomessa metsänomistus on toisaalta niin hajallaan, että isoja toimijoita ei käytännössä ole ja pienien on vaikea päästä yhteisymmärrykseen.  Muutaman suurimman yhteismetsän yhteenliittymällä alkaisi kyllä olemaan riittävä puustopääoma sellutehtaan pyörittämiseen.

    Jotenkin tuntuu kuitenkin jatkuva 50 %:n alennusmyynti oudolta. Eikö lainsäädäntökin jo määrä lähtöhinnan esittämistä aina vähittäismyynnissä, jos alennettuun hintaan myydään? Ovatko puunmyyjät tässä rikkoneet lakia jopa, kun lähtöhinta ei ole näkyvissä.

    TTL

    Jos historiasta alkaa kaivaa merkkejä suhdanteista, niin ollaan mielestäni hyvin lähellä kevättalvea 2007.

    Puutuotteiden markkinatilanne on äärettömän hyvä, noususuhdanne tuntuu vain jatkuvan yleismaailmallisesti ja pienetkin odottamattomat seisokit saavat aikaan melkoisia markkinahäiriötä.

    Lisäksi Balttian puunhinnat ovat etenkin kuitupuun osalta nousseet alkuvuonna kohti taivasta ollen  kannolta jopa reilusti tupla Suomeen. Kysymys ennemmin on kuinka pitkään tämä hinnantasauspuu Baltiassa riittää ja kenen hermo pettää ensimmäisenä. Balttian hintoja pidän lähinnä kuumemittarina ja kesä jo varmasti näyttää miten ”pahaksi tauti pääsee” päämarkkina-alueilla (puunhankinta) Suomessa ja Ruotsissa.

    TTL

    Jos katsoo esimerkiksi Storan liikevoittoa, niin kuitupuun hinnanvaihtelut ovat vain kohinaa. Tänäkin vuonna liikevoitto todennäköisesti ylittää reilusti miljardin. On liikevoiton kannalta täysin sama onko kuitupuun kantohinta 15, 20 tai 40 euroa, kunhan toimitusvarmuus säilyy.

    Maksamalla Baltiassa karkeasti 40 euroa Stora saa hieman jarrutettua hinnannousua Suomessa ja Ruotsissa. Tämä on varmasti ostajan etu   lyhyellä  aikajänteellä. Pitemmässä tarkastelussa tämä voi kääntyä myös yhtiötä vastaan, kun kilpailu puusta tulee kiristymään.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 226)