Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset
-
Edelleen kysyn, miksi puunhinta putoaa niin voimakkaasti, kun halkaisija putoaa 15 cm tai 16 cm alle.
Aikaisemmin esitin pikkutukin sahahintoja Virossa ja d = 8 cm ”tukki” maksaa sahalla n 60 euroa/kuutio eli keskimääräisenä pystyhintana 40 euroa/kuutio.
Katsoin 2016 puunkäytön tilastoja. Kotimaista tukkia käytettiin noin 25 miljoonaa kuutiota ja kotimaista kuitupuuta n 35 miljoonaa kuutiota (Metsäteho). Siis tukkia noin 42 % ja kuitua noin 58%. Puusta tulee päätehakkuista 58 %, kasvatushakkuista 33 % ja 9% ensiharvennuksesta.
Jos arvioidaan kakkosharvennuksen tukkiprosentiksi varovainen 40 %, niin siitä saadaan tukista noin 8 miljoonaa kuutiota ja päätehakkuille jäisi 17 miljoonaa. Kokonaisuudessaan päätehakataan tämän tilaston mukaan noin 35 miljoonaa kuutiota. Tällöin päätehakkuiden tukkiprosentiksi saadaan keskimäärin 49 %. Näin arvioiden pystykauppojen tukkiprosentti jää keskimäärin järisyttävän alhaiseksi.
Parhailla Etelä-Suomen havumetsillä tukkiprosentti tulee väkisin yli 90 % ja kohtuullisillakin 70 %:n tienoille. Tai ainakin pitäisi tulla.
Eli isossa mittakaavassa ”omalla motolla omasta puusta omalle sahalle”-ketju uskoakseni nostaisi merkittävästi tuota 49 %.
Kyllä minäkin olen ehdottomasti sitä mieltä, että kuitu-tukki -hintasuhde on täysin vääristynyt. Selluteollisuuden voitot eivät juurikaan pienenisi kuidun kantohinnalla 30-35 euroa/kuutio.
Mitä sitten on tehtävissä?
Trio jarruttaa parhaansa mukaan esimerkiksi kuidun energiakäyttöä ja hallitsee mediaa suvereenisesti. Viimeksi UPM otti esille oman”puupulansa” silmälläpitäen uusia selluinvestointeja ja MG valoitti Kemin tehtaansa pysyvyyttä ja laajentamista. Näin yritetään pelata mahdollisia kilpailijoita paitsioon. Tosin realiteetti on, että kyllä Suomessa puuta riittää. Kun katsoo lentokoneesta 80% maa-alasta on metsän peitossa.
Täytyy ihmetellä miten erittäin pienen puun sahaaminen kannattaa sitten Virossa. Sahauksessa ylivoimaisesti suurin kustannuserä on kuitenkin tukki.
Katsokaapa http://www.nordwood.ee pikkutukin hintoja toimituskauppana. Sekä mänty että kuusi otetaan aina 8 cm asti ja minimipituus 3,4 m. Näille pikkutukeille sahahinta on 60 euroa kuutio ja laatuvaatimukset kohtuullisen väljät. Jos palsta on edes kohtuullisella paikalla, niin tuo sahahinta tarkoittaa yli 40 euron kantohintaa ja sahan vieressä avohakkuulla yli 50 euroa kuutio kannolla.
Jos historiasta alkaa kaivaa merkkejä suhdanteista, niin ollaan mielestäni hyvin lähellä kevättalvea 2007.
Puutuotteiden markkinatilanne on äärettömän hyvä, noususuhdanne tuntuu vain jatkuvan yleismaailmallisesti ja pienetkin odottamattomat seisokit saavat aikaan melkoisia markkinahäiriötä.
Lisäksi Balttian puunhinnat ovat etenkin kuitupuun osalta nousseet alkuvuonna kohti taivasta ollen kannolta jopa reilusti tupla Suomeen. Kysymys ennemmin on kuinka pitkään tämä hinnantasauspuu Baltiassa riittää ja kenen hermo pettää ensimmäisenä. Balttian hintoja pidän lähinnä kuumemittarina ja kesä jo varmasti näyttää miten ”pahaksi tauti pääsee” päämarkkina-alueilla (puunhankinta) Suomessa ja Ruotsissa.
Riski on tietysti tärkeä huomioida.
Kun tarkasteluajat ovat pitkiä, niin voisi tietysti alkaa miettiä mitä voi tapahtua. On kai äärimmäisen todennäköistä, että alarajana on sijoitetun pääoman ja korkojen häviäminen kokonaisuudessaan.
Keskituotto metsäsijoitukselle on kaiketi se 5%/vuosi, mutta tämäkään ei ota huomioon puun hinnan trendinomaista nousua ja kasvun lisääntymistä pohjoisessa. Ehkä kuitenkin odotusarvo tuotolle.
Mutta sitten se ”vinouma”. Teoreettinen tuoton yläraja ei olekaan niin helppo arvioida kuin alaraja. Eräs skenaario voisi olla maksukykyisten kiinalaisten ja intialaisten piirissä syntyvä ”ideologia” vuonna 2028 muuttaa sankoin joukoin pohjoisen puhtaaseen luontoon vaalien suomalaisia perinteitä. Jo yhden miljoonan ihmisen investointi hehtaarin maapalstaan muuttaisi hinnoittelun täysin. Tällainen saattaisi vielä olla laillisuusmielessä hallittua. Sadan miljoonan ”kuumuutta ja saasteita pakoon” kansainvaellus aiheuttaisi taasen omaisuuden väkivaltaisen uusjaon.
Henkilökohtaisesti uskon, että suomalaisella metsämaalla on sanotaan 50 vuodessa 5%:n mahdollisuus hinnaltaan 1000-kertaistua. Siis sama maa nyt ja 2067, ei siis esim puustonkasvua mukana. Tosin tuokin antaa vasta 14,8%:n vuotuisen tuoton.
Esimerkiksi näin: 2017 100000 euron sijoitus metsään (ehkä osto..)
Tarkastelu 2067:
tuotto negatiivinen todennäköisyys 5 %
tuotto 0-5%/vuosi todennäköisyys 25%
tuotto 5-9%/vuosi todennäköisyys 40%
tuotto 9-13%/vuosi todennäköisyys 15%
tuotto 13-16%/vuosi todennäköisyys 10%
tuotto yli 16%/vuosi todennäköisyys 5 %
Tämä on vaan tuumailua, mutta itse uskon johonkin tuollaiseen.