Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 226)
  • TTL

    Jos ajatellaan, että olet 1970-80-luvuilla omistanut keskikokokoisen 20 ha metsätilan ja puusto on tällöin ollut kauttaaltaan 20-30 vuotiasta, niin on hyvin vaikea mieltää, että tästä maksettu mahdollisesti hyvinkin korkea tulovero olisi kohdistunut mihinkään muuhun kuin tilalla olevaan puustoon.
    Metsä on voinut olla tasaikäistä ja järjelliset hakkuumahdollisuudet olemattomat.
    Olisi erittäin oikeudenmukaista, jos nyt päätehakkuuikään ehtinyt metsikkö voitaisiin realisoida ilman veroseuraamuksia.
    Tuloverotus oli vielä 70-80-luvuilla ehkä nykyistäkin korkeampaa ja laskennallinen tuotto laskettiin tuloverotukseen mukaan esimerkiksi palkkatulojen lisäksi. Näin ääritapauksissa hehtaarivero on voinut olla marginaalisesti vuodessa jopa 100 euroa. Siis silloista rahaa! Ja yhdessä vuodessa.
    Jos kumulatiivisesti ajatellen koko nykyisestä puustosta saatava tulo menee veroihin, monet jättävät tämän tulonkin mieluummin ottamatta.

    TTL

    Tukkien kaksinkertainen verotus on myös muissakin tapauksissa. Pahimmillaan se on siinä puustopääomassa, mistä on pinta-alaverotuksen aikana maksettu laskennallisen tuoton mukaan vero. Vero on voinut olla nimellisesti jopa lähellä 100 euroa/ha vuodessa. Inflaatio huomioituna jossakin maksimissaan 150-1000 euroa/ha vuodessa.
    Tämän veron hyvittäminen nykyisessä verotuksessa edes osittain olisi eräs puukauppaa stimuloiva segmentti.

    Voitte mielessänne laskea esim 60-luvulla ostetun taimikon verot ihan kassavirtalaskelmana. Huima summa ilman korkoakin!

    TTL

    Jos katsotaan hieman pitemmällä perspektiivillä, niin onhan jopa kuusikuidun hinta noin kymmenkertaistunut viisikymmentäluvun alusta, mihin nykyinen tilastointi yltää. Tämä tekee noin neljän prosentin vuosittaista hinnannousua.
    Tietysti vaikkapa vuodesta 2007 on kuusikuidun hinta pudonnut n 30 %.

    TTL

    Oregonin havupuiden sahahintoja: red cedar 1140$, douglas fir 725 $ ja spruce 525 $.
    Mittayksikkönä amerikkalaiset käyttävät tuhatta board feettia, mikä metrimitoiksi muutettuna on noin 2,36 kuutiota.
    Jos euron dollarikurssina käytetään 1,22, niin em hinnat olisivat eurooppamitoilla: 395 €, 250 € ja 180 € (siis ”suomalaisella” kuutiolla).

    Oregonissa puu tulee ilmeisesti luvallisista hakkuista, lahjonta lienee hyvin eurooppalaista ja ei käsittääkseni henkensä kaupalla ainakaan tarvitse työskennellä.

    Edelleen palaisin otsikon sanomaan, että miksei suomalaisella hyvin ”brändätyllä” männyllä voitaisi päästä samaan.

    TTL

    Katselin vertailuksi afrikkalaisten tukkien hintoja. Joku varmasti palstalla voi selventää puulajeja ja niiden käyttöä, mutta vertailuksi sahatukkien kuutiohintoja: Belli 335 €, Iroko 330 € ja Sipo/Utile 380 €.

    Uskon, että ei suomalaisen männynkään rajahinta ole 60 tms €, vaan erikoisempaan käyttötarkoitukseen hinta voi laatupuulla olla jopa moninkertainen.

    TTL

    Kustannuksista. Mielestäni avohakkuussa kuutiokustannukset ovat Suomessa luokassa 7 euroa motti. Sisältää siis hakkuun ja metsäkuljetuksen. Viidellä eurolla motti Suomessa kuutiota puuta kuljetta rekalla noin sata kilometriä; tietysti muiden 50 kuution mukana. Eli kyllä 12 eurolla kuutio kasvavan puun saa sahalle.

    Sahan perustaminen olisi ehkä järkevämpi toimenpide kuin etsiä raakapuun myyntikanavia ulkomaille. Metsänomistajien yhteenliittymänä (osakeyhtiönä), jos sanotaan sahatavaramäärä 200000 kuutiota vuodessa vastaa 400000 kuutiota tukkia ja edelleen 600000 kuutiota pystypuuta vuodessa, niin 4%:n kasvulla se vastaisi bruttopuumääränä jatkuvuustilassa 15 miljoonaa kuutiota ja edelleen metsänä noin 150000 hehtaaria. 1500 suurehkoa metsänomistajaa pyörittää kohtuullisen kokoista sahaa puunkasvullaan. Kannattavuusraja voi olla alempikin sahauksessa kuin tuo 200000 kuutiota lautaa vuodessa teollisessa toiminnassa.

    Meillä on ”ulkomaanmetsistämme” kohtuullinen osuus Virossa Saarenmaalla. Siellä metsää myydään tällä hetkellä 20-25 euroa pystykuutio (siis maa+puut tähän hintaan). Sahatavaran vienti Keski-Eurooppaan sieltä on kustannuksiltaan melkoisesti edullisempaa kuin Suomesta; etäisyydet, työvoima, yhteiskunnan joustavuus jne. Mieleen on tullut ”sahakimpan” junailu semminkin, kun alueella on käytännössä yksi saha mikä määrää tukin hinnan.
    Tietysti raaka-aineen saatavuus ei ole rajaton ja se tukin hinta on kuitenkin tällä hetkellä kohtalaisen korkea.

    TTL

    Ruotsissa Holmenin kannattaa hintalistojen mukaan maksaa tienvarsihintana tälläkin hetkellä mäntytukista jopa 93 euroa/fub ja kuusesta 76 euroa/fub. Jos kuoren vaikutus poistetaan , niin Suomihinnoiksikin tulee noin 85 euroa ja noin 70 euroa.
    Lisäksi parru näyttää olevan 12 senttiin asti noin 45 euroa!

    TTL

    Mikä muuttuu, jos myydään vähän tai paljon?
    Ostajalla on henkilö ostamassa ja merkitsemässä leimikoita sekä organisoimassa hakkuita. Hän maksaa yhtiölle 50000 euroa ja ostaa keskimäärin 60000 kuutiota vuodessa.
    Jos lasketaan, että olisi tarjota 60000 kuution avohakkuu ja 300 kuutiota hehtaarilla, niin arvioisin, että tämä olisi viikon homma ostomiehelle. Eli kuutiohintaan tulisi ostomiehen palkasta lisää noin 80 senttiä keskihintaan verrattuna.
    Toinen tekijä on moton ja ajokoneen siirrot. Nämä maksavat ilmeisesti keskimäärin kokonaisuudessaan noin 500 euroa/leimikko. Siis 500 kuution leimikolla euron motti.
    Jos tarjolla olisi vain 200 kuution leimikoita ostokustannus lienee noin 200 euroa ja konesiirrot 500 euroa.
    Eli mielestäni, jos puun keskikuutiohinta on 40 euroa 200 motin leimikolla, pitäisi se olla 500 motilla n 42 euroa ja 60000 motin leimikolla 43,5 euroa.

    TTL

    Tarkoittaako jees h-valta, että näistä Suomessa mahdollisesti purettavista taloista viedään laudat New Orleansiin USA:n uudisrakennuksille?

    TTL

    Jos katselee Virossa huutokaupoissa (tämä on hyvin erilainen toimintamalli kuin Suomessa) myynnissä olevia ja myytyjä leimikoita, niin hinnat ovat havupuuleimikoilla lähellä 50 euroa/m3. Tämä on siis keskikuutiohinta sisältäen koko arvioidun puutilavuuden.
    Tosin tämäkin hinta sisältää jo ”kusetusta”. Uskon todellisten hakkuukustannusten olevan alempia kuin Suomessa ja esimerkiksi kaukokuljetus on keskimäärin lyhyempää.

    Tietysti täysin toinen asia on, kun pienet hakkuufirmat ostavat yksityisiltä tietämättömiltä leimikoita. Tällöin hinnat voivat olla sitten ihan mitä vaan. Tällaisilla firmoilla ei ole esimerkiksi maine millään tavalla varjeltavana.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 226)