Etusivu › Keskustelut › TTL › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 213)
1 2 3 … 19 20 21 22
  • TTL 15.1.2014, 21:27

    Tärkeä asia, mutta vesittyy pieniin epätäsmällisyyksiin.

    Suomen metsissä ei kasva esim puita, joista saa 503 cm pitkän tukin, latva 18,0 cm ja tyvi 20,0 cm!

    TTL 12.1.2014, 16:02

    Juuri Salonpojan vastauksen mukaisia selkeitä tarjoustietoja ajoinkin takaa. Tilastoilla on taipumus häivyttää asioita etenkin, kun tieto tulee ei-neutraalilta osapuolelta.

    1972/1973 ei ollut pelkästään pelkkä piikki vaan hinnat asettuivat tälle selvästi aikaisempaa korkeammalle tasolle. Näin väittää ainakin Metlan Metsätilastollinen vuosikirja. Ainakin vuoden 1996 mallissa tilastot ulottuvat aina 1950-luvun alkuun.

    2007 nousu lähinnä tukkipuun hinnassa sotkeutui ilmeisesti osittain maailmantalouden ehkä laajimpaan taantumaan.

    TTL 9.1.2014, 09:39

    Indeksissä pääpainot ovat ilmeisesti metalleissa ja energiassa, mutta käsittääkseni myös ruuan ”raaka-aineilla” ja esim. puulla on omat painonsa.
    Minun johtoajatukseni lukiessani juttua oli jotakuinkin tällainen: Kun rakennusmateriaaleista esim teräs ja energiasta esim öljy ovat nousseet todella paljon kymmenen vuoden aikana, niin eiköhän nyt ole puun vuoro. Jossain vaiheessa puu vaan tulee edullisemmaksi kuin kilpailevat materiaalit ja markkinat hoitavat tasapainotuksen.

    Merkittävätkään hinnannousut eivät ole mahdottomia. Esimerkiksi 1970-luvun puolivälissä, vanhoja tilastoja selatessani, pisti silmään tukkipuun 100%:n ja kuitupuun lähes 200%:n hinnannousu vuodessa.
    Joku asioita jo silloin omakohtaisesti seurannut voisi kertoa syitä ja selityksiä tälle.

    TTL 10.11.2013, 11:00

    Viron sahahintoja voi vilkaista esimerkiksi http://www.laesti.ee

    Kuusitukin kovimmat hinnat ovat 78 euroa/kuutio ja männyn 76.

    Huomiota kiinnittää myös männyn pikkutukin (pituus 3,0 m ja latva 13 cm) kova hinta: 57 euroa/kuutio.

    TTL 12.10.2013, 09:42

    Kahlasin vähän läpi tutkimuksia mitä Suomen olosuhteisiin on tehty ja, jos puhutaan 100-150 vuotiaasta metsästä hyvä keskiarvo kasvulle (tilavuuskasvulle) voisi olla 2 %/vuosi.
    Jos tarvitset tukkimetsäomaisuudessa kiinni olevan rahan käyttöön tai sijoitettavaksi toiseen kohteeseen esimerkiksi kymmenen vuoden päästä, niin juuri missään tapauksessa tukkimetsää ei kannata realisoida heti ja sijoittaa rahoja uudestaan täksi kymmeneksi vuodeksi vaan antaa puuston arvon kasvaa ja realisoida se vasta tämän uuden sijoituksen ollessa ajankohtainen.

    Metsän eräs parhaista puolista muutenkin sijoituksena on koko pääoman kasvattamismahdollisuus pitkään ilman, että vuosittain tarvitsee maksaa tuloista veroa.

    TTL 6.10.2013, 07:46

    Esitän asian hieman toisin.
    Valmiin tukkimetsän hoidossa esimerkiksi kymmenen vuoden aikaperiodi ei ole mitään. Puu kasvaa Etelä-Suomessa aina 200-vuotiaaksi. Tietysti, jos haluaa optimoinnin suorittaa tuhansien vuosien jaksoissa tilannetta voi tarkastella hieman eri tavalla.

    Mutta:1) Realisoit 100-vuotiaan metsän ja saat 100 rahayksikköä. Verojen jälkeen on 70. Jos sijoitat nämä 70 yksikköä kymmeneksi vuodeksi esim 5,0 %:lle (3,5 % netto), niin sinulla on 98,7 rahaa.
    2) Annat metsän kasvaa ja arvokasvu on 2,0% vuosi sekä puunhinta nousee 3,0% vuosi. Tällöin kymmenen vuoden kuluttua potti on 162,9 rahaa. Tästä verot pois niin jää 114,0 rahaa (tämä siis nettona, mutta kasvu jatkuu….).

    Perusajatukseni oli, että varallisuuserien turha siirtely aiheuttaa tuottavan pääoman vuodon veroina.

    Tietysti, jos puusto jostakin syystä lahoaa tai on muita tuhoja, niin realisointi on syytä tehdä heti.

    TTL 31.8.2013, 11:32

    Metsämaalla on monenlaisia mahdollisuuksia saada tuottoa.

    Innostuin vajaa kymmenen vuotta sitten ostamaan Virosta osittain hakattuja metsiä. Hakatut alueet oli ns uudistettu jättämällä koivu siemenpuut 1980- ja 1990-luvun hakkuista. Alueilla kasvoi siis 70% leppää ja 30% koivua sekä jokunen kuusi siellä täällä.
    Maan tuottokyky on siellä hieman parempi kuin meillä, joten tällä hetkellä parhailla alueilla on lähes 250 kuutiota/ha leppää ja koivua. Sikäläisen metsälain mukaan leppäenemmistöisen puuston saa hakata 30 v iässä ja energiapuumarkkinoilla hinta on noin 10 euroa/m3 pystyyn. Jostain parhaasta leppärungosta ja ehkä koivustakin saa tukkia, mutta kuitenkin miniminä se 2500 euroa/ha ilman investointia. Maan hinta on varmasti noussut inflaation mukana ja hakkuun jälkeen taas muutamalla siemenpuulla siitä myydessä saisi vähintään 500 euroa/ha.

    On tietysti selvää, että kaikki metsähehtaarimme eivät voi tuottaa leppää ja haapaa, mutta investoinnin tuotto nopealla kiertoajalla on huikea.

    TTL 11.8.2013, 11:37

    Eräs reilu vertailukohta kuitupuulle on raakakahvi.
    Kun 1990-1993 raakakahvin tuottajahinta oli vuosikeskiarvoina suhteellisen vakio 50 dollarisenttiä/pauna eli karkeasti 1 US dollari/kg, niin 2010-luvun alkuvuosina hinta nousi jopa viiteen dollariin kilo. Alkuvuodesta 2013 hinta on painunut takaisin noin 2,6 dollariin kilolta (brazil).
    Kuitupuun tuottajahinta on ollut tosiaan aika vakio 18 euroa/kuutio eli noin 0,026 dollaria/kilo (nykykurssilla).

    Samalla, kun kahvin hinta on noin viisinkertaistunut, on raakapuun hinta pysynyt vakiona. Tämä kertoo vähintäänkin jonkinlaisista arvostuspainotuksien muuttumisesta kahdessa vuosikymmenessä. Palautuuko ne takaisin? Eli verrokkina kahvia käyttäen niin maksetaanko kuitupuusta kohdakkoin 90 euroa/kuutio?

    TTL 7.6.2013, 18:01

    Puun hinta on noussut sadan vuoden aikana noin 11 % vuodessa. Nykyisellä korkotasolla ja kasvun ollessa positiivista mitään syytä ilmeisesti puukauppaan ei ole.

    TTL 7.4.2013, 10:51

    Tukkimitat yleensäkin on suuri mysteeri. Tällaista metsäsektorin ulkopuolista toimijaa ihmetyttää, miten se kuusen hinta voi yhtäkkisesti laskea 60 eurosta kuutio 25 euroon kuutio, jos mitat Suomessa muuttuvat 4,1 m:stä ja 16 cm:stä esim 4,1 m:iin ja 15 cm:iin.
    Kaivelin taasen vertailuaineistoa ”vapaan markkinatalouden” maista ja kuinka ollakkaan listalta sattui ensimmäisenä silmään Viro. Jos haluatte virolaisen vertailukohdan tukin hinnoitteluun, niin vilkaiskaapa vaikka http://www.actively.ee ja täältä ostame . Sekä kuusi- että mäntytukki otetaan 3,7 metrisenä ja 13 senttiin hinnan juurikaan laskematta (muutama euro kuutiolta) ja vielä lyhyempikin tukki 11 senttiin ylittää sellupuun kuutiohinnan selvästi.

    Onko äärimmäisen suuri hintaporras Suomessa kilpailun puutetta vai mistä se voi johtua?
    Tietysti kuusikymppiä pienestä mäntytukista on liikaa, mutta samoin hyvästä tyvitukista 50% liian vähän. Kun kauppa käy, niin ilmeisti ostajat ostavat ja myyjät myyvät tällä ”binäärihinnoittelulla”.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 213)
1 2 3 … 19 20 21 22