Käyttäjän wanhajätkä kirjoittamat vastaukset

Viewing 10 replies - 1,221 through 1,230 (of 1,268 total)
  • wanhajätkä

    Naapurilla on vaimo parturi. Keräävät leikatut hiukset talteen. syystarkastuksen yhteydessä Ismo huiskii säkillisen hiuksia taimen latvoihin. En uskonut ollenkaan se juttuihin mutta pakko oli muutaman talven jälkeentodeta ettei naapurin palstalla ollu ees jälkiä ja mulla siinä piolen kilometrin päässä vahinkoja.
    No nyt minun oma parturi säkittää karvoja naureskellen minun taikauskoa…..mutta kokeilenhan minä.
    Kyselin ismolta minkävärinen karva tehoaa parhaiten, tumma vai blondi, kikkara vai suora. Vastas että se tutkimus on vielä vaiheessa mutta alustavasti näyttäs että punanen.

    Kyllähän se varmaaqn löytyy ennenpitkää haju jota hirvi hyvänokkasena inhoaa.

    wanhajätkä

    Tämä oli nyt toinen tapaturma metsätöissä. ensimmäinen oli kuuskytluvulla ku löin kirveellä jalkaanmutta vain haavan. ammattimetsuriaikana ei sattunu mitään. Karjatilallisena elukkojen kans kyllä sattu. Sitten turistiyrittäjänä ajoporojen ja kelkkojen kans useita murtumia. Muutaman kerran oon pudonnu ja kaatunu.
    On kyllä ollu muutama vuosi ilman haavereitakin…harvoin.

    Nii ei se jalka taho nousta. Mulla on nuo kaikki isot nivelet kulunu sököksi. Polvet pahimmat. Rustot kulunu polvinivelten sisäreunoilta niin ettei minusta oo ennää sikopaimeneksi. Jalkojen takia oon ollu muutaman vuoden sairaseläkkeellä. Eivät ala vaihtaan tekoniveliin muiden vaivojen takia. Pitäs muistaa että on jo kömyrä muttaku mielessä ois vielä reipas meno.
    Onneksi ku saha pörisee ni malttiki pysyy

    wanhajätkä

    No eihän se oo aatteen mukaista että omaa rahaa käytettäs. Sehän on mitä tuomittavinta kapitalismia.
    Pelkällä anarkialla ja suunsoitolla on riittävä vaikutus sosialisoida omaisuutta ja olla vihreä.
    Piilolailla suojeltiin lapista tuhansia hehtaareja talousmetsää ihan noin vaan ja kaikki oli hiljaa.
    Mullakin on ojittamattomien, luonnonmukaisten soiden keskellä n. puolen hehtaarin kumpareita…heti useita. Metsäsuunnitelmassa puolen hehtaarin kuvioita. Ei mennyt metsänkäsittelyilmoitukset läpi .Ei saa koskea.
    Lisäksi samalla alueella on useamman hehtaarin kuvioita ja yritin tehdä sinne pengertien….et mene….se on vastoin metsälakia.

    Mutta kun rakennuslaki menee eelle metsälaista ja tuli just tarve tehdä laavu ja venepaikka sen viimesen kumpareen laitaan lammen rantaan.. Tietysti jouduin kierteleen sen tien pitkin kumpareiden laitoja. Nyt sinne on pengertie.
    On tää pertseestä koko touhu

    wanhajätkä

    Juurikin niin. Kuitenki minusta Pikkukallella on näytön paikka ja halu. Muutoin on tappion ilmapiiri ja pysyy. Ikihallituspuolue oppositiossa jne

    wanhajätkä

    Vielä tuosta minun systeemistä mitä teen ohutturpeisilla moreenimailla. Kun on ohut turvekerros ja se poistetaan hetkeksi penkan alta ja pannaan samantien sen kanto/kivikaivannon päälle ojaan….onhan se luja runko!
    Siitä on helppo jatkaa vaikka minkälaisiin pintakerroksiin tarpeen mukaan. Oon sitä tehnytki. Yleensä sorastan joitain pätkiä traktorilla omasta montusta. Sepeli riittä pintakerroksista ja tuosta naapurin murskalta saan sitä reilu 200 kasettikuorma. ihan karkeaa sepeliä paan enkä mursketta. sepeli ku sekottuu siihen moreeniin ni sehän on ku asfalttia.
    Runkohan mulla kestääki jo valmiiksi

    wanhajätkä

    Pidän tuota syvällekaivua hyvänä ideana. ojissa ei ole vettä ku lumen sulamisen aikoihin koska pohjalle kätketyt kannot kivet ja rompaali toimii salaojana. Noin metriä syvä näky oja pysyy hyvin koossa ja veden pinta on todellisuudessa yli metrin penkan pinnasta.
    Paitsi että pääsee paljon kapeammalla uralla lähes samaan tulokseen ku kahdella ojalla. Suuri etu on että toiselle puolen tietä on helppo mennä koneella ku ei oo oja esteenä

    wanhajätkä

    Todelliset toteutuneet kustannukset v. 2015.
    Pengertie 1495m.
    Maapenkan leveys 5m. 1,6 e alv 574,08. yht. 2966,0
    tuntityöt:
    kääntöpaikanteko 2 h. 68 h. alv 48,96 yht 252,96
    tiehaaran teko 2kpl 2h 68.h alv 32,64 yht 168,64
    Rummut 3kpl 30 e kpl 21,60 yht 111,60

    Hinnat ei sisäälä rumpuputkia. Tusiaan oja vain ylärinteen puolelle ja kaivettiin paikoin jopa kahteen metriin että saatiin penkkaan tarpeeksi moreenia.

    Samalla reissulla ojitusmätästys, laskeutumisaltaat, saman 68 e tunti.

    Nuo yhteishinnat on näköjään alvillisia….tuostakun vähentää alvit ni on toteutuneet kustannukset. Melkeen kaikkihan me ollaan alvillisia

    wanhajätkä

    Unohda kemera. Tulee kalliiksi. Kas siinä on normituksensa ja tie täytyy tehdä raskaammin ja kallimmin ku kylätie. Suunittelukustannukset nielaisevat kemerat ja kustannusarvio on huima. Täytyy olla todella tarve käyttää tietä ympäri vuoden kelirikkoaikanakin.
    Täytyyhän niitäkin tehdä runkoteiksi mutta silloi useamman tilan hankkeina, tiekuntana ja ne mökkiläisetki maksajiksi.

    Noista runkoteistä olen tehnyt eritasoisia pistoja pengerteinä. Osa niistä on myös rekkakelpoisia kesälläkin.Ei kuitenkaan kelirikkoaikana. Osa talviteitä.
    Tärkeintä tuossa pengertiessä on penkan riittävä, ihan reilu leveys.
    Ensimmäisistä penkereistä tuli kapeita. Oli vaikeuksia lingota niitä rekkakelpoisiksi. Penkka painu sianseläksi ja eikä sen selässä tahtonu pysyä ei linkotraktori eikä rekka. Oli pakko tehdä toinenki oja ja leventää penkkaa ettei tartte ajaa samaa raidetta koko ajan ja painaa runkoa pilalle.

    Maa-aines on halvinta siinä kohalla. Kaivatan ojan vaikka kaks metriä syväksi. Kivet ja kannot seulotaan takasin kaivannon pohjalle ja pintamaista ja laidoista tasataan oja taas kauniiksi. Toimii, On nautinto kattoo ja kuunnella sitä kivien rominaa ku ammattimies pyörittää konetta. Tuommonen n. 15 tonnin kone riittää….ei pienempi.
    Jos moreenia ei löydy metriin ni sitä korkeempi ja leveempi penkka.
    en käytä siellä suolla mitään kankaitakaan. Penkka jäätyy lingottuna hyvin ja talvileimikko on hellpo tehdä. En mee sinne kesällä. Jokapaikkaan kuitenkin pääsen kuitenkin hoitohommiin paitsi ihan märimpään aikaan hiluksilla, mulle se riittää.
    Liitymien leveydet on tärkeitä nyky rekoille….vanhat oon joutunu käymään loiventamassa.
    Ei tuu monta euroa metri riittävän hyvää tietä. Olen osakkaana monessa tiekunnassa ja nuita eritasoisia omia oon tehny….piitkästi

    wanhajätkä

    Kertokaapa viisaammat miten metsäkeskusten budjetti muodostuu. Toimiiko esimerkiksi kemera siten että että käsittely organisaatio keskuksissa on jakamassa kemerapottia vai onko tolla viranomaistoiminnalla oma kassansa.
    Molempi pahempi. Jos se virkamies systeemi syö kemerapottia ni montako jyvästä potista riittää metsään.
    Jos on taas toisinpäin ni ompa kallis systeemi. Kulutt tuplaa kustannukset.
    Ei sovi talonpojan päähän kumpikaan vaihtoehto.

    Soppii kyllä eppäillä että EU vaatii juuri nuin moninkertaisen työn kun tukien valvonta voi olla paljon yksinkertaisempikin?

    wanhajätkä

    joo, puhuin asian vierestä enkä muistanut aloittajan tekstiä. Luin muuten topiikin läpi ja samallalailla ränsyilin.
    Aiheeseen. Mulla on juurikin noita eikelpaa alueita. Rästejä on niin paljon että en nyt ihan kuvioittain käsittele vaan kerralla isompi alue. Kertymä onki 0-70 mottia hehtaarilta. käsittelen koko alueen kerralla ja välille sattuu juuri nuita ylimenneitä ja sitten melko jänkää. Läpi kaikki tuhkaluukut auki. Kyllä niistä jotakin tulee.Alottajan idea ei oo yhtään hullumpi. Olosuhteet ja resurssit vaihtelee.
    Meinasinkin alottaa uuden topiikinlaatutaimesta/siemenestä. Sitte joskus. Saimpa tuon ajatuksen nyt tukittua tähän.
    Oon niin hössölläänku eka kertaa satsasin kunnon taimiainekseen ja kuinka vähällä työllä sitä kautta selvisin nopeasti hyvään nuoreenmetsään

Viewing 10 replies - 1,221 through 1,230 (of 1,268 total)