Käyttäjän wanhajätkä kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,231 - 1,240 (kaikkiaan 1,268)
  • wanhajätkä

    Kaikkihan me ollaan jollain tapaa oikeassa. Olsuhteet vaihtelee vyöhykettäin ja mikroilmaston vaikutus eri palstoilla on todella suuri maapohjan ohella. Ei ole yhtä oikeaa ratkasua. Myös tilakohtaiset resurssit ja in to vaihtelee niin paljon.
    Mutta yksi on meille kaikille sama. Euro se ratkaisee.
    Mulla on palstojen väli pahimmillaan 750 kilometriä. Pikkusen on eri murheet eri palstoilla. Oon kyllä oppinut paljon. Sovellan ja siirrän kokemaani suomen päästä toiseen ja kokeilen. Monta asiaa voi tehdä erillä lailla kuin mitä vallitseva tapa paikkakunnalla. Pääeriaatteet on kuitenkin samat.
    Jatkuvaan kasvatukseen en ala ku poikkeustapauksissa. Uudistaminen, muokkaus, istutus niin jalostetulla taimiaineksella ku ikinä vaan on saatavilla. Varhaisperkaus parimetrisenä. Seuraavana aikainen ensiharvennus. Siksi että otan kaikki onkivapaa vahvemmat enerkiaksi. Vaimo menee raivaussahan kans eellä ja minä tuun motolla perässä. Ajourat tulee sopivasti ja levitän tuhkan vielä sinne samana talvena samoilta urilta.
    En oottele keppien lahoamista vaan lentotuhka toimii välittömästi ja kasvu on välillä jopa uskomaton.

    Mutta avainsana on mahdollisimman pitkälle jalostettu taimi. Näinkin syntyy laatumetsää ja uskon että eurojakin.

    wanhajätkä

    Alvin kassavirta on sen verran pieni että mulla se hukkuu muuhun liikevaihtoon….en ees ajattele noin

    wanhajätkä

    Kemijärven tehdasta pidän aika varmana. Sijoittajia ei ole julkaistu mutta keitele groupin johto puhu hyvin positiivisesti….oisivakkohan mukana hankkeessa. sahan kylkeenhän se tulisi ja sahan sivutuotteet menisi putkella suoraa sellutehtaaseen.
    mene ja tiijä.
    Kemiin en vielä usko, kuopiosta en tiedä mitään.

    wanhajätkä

    Siinä mielestä turha haaveilla hintojen noususta. Parempi ajatella ”optimistisesti”:
    ”viime vuonna oli paremmat hinnat kuin tänä vuonna ja tänä vuonna paremmat kuin ensivuonna”

    Hyvät havainnot timpalta. Voishan sitä olla pessimisti. Pessimistihän ei koskaan pety….

    Ollaan me optimisteja. Ei kai tässä auta ku tehostaa menetelmiä ja metsänhoitoa että ollaan kilpailukykysiä markkinoilla. On tosissaan siirryttävä suoniityltä siipivikatteella jänkäheinän suovaamisesta eteenpäin. Suo, kuokka ja jussi. Samahan se kävi jo ennen maanviöljelyssä. nyt on siirryttävä ”peltoviljelyyn”.
    Enää ei sielläkään voi odottaa tulosta ilman tehokasta hoitoa ja lannoitusta.
    Uskon että kyllä me vielä pyöritään ku paska rattaassa ku ei jäähä suremaan. Lisää höyryä!

    wanhajätkä

    pihkatappi, taitaa meidän läntit olla melko naapureina. jopa samalla kylälläki. tuuppa käymään

    wanhajätkä

    Tietenkin harvalla metsänomistajalla on oma koneketju. Teen tätä hommaa ainaki puoliksi ammattimaisesti. Toimitukset ostajalle on ajallaan ja leimikot varmasti keskimääräistä suurempia.
    En millään ymmärrä yhtiöiden politiikkaa. Miksi yhtiö teettää minun leimikot mieluummin naapurin Matilla….taatusti kalliimpaa. Onhan se hankintalisä niin pieni ettei sillä välirahalla voi mikään koneyrittäjä toimia.
    Kuitenkin hyvin usein hankintamiehen vastaus on, ehdoton kielto, en saa ostaa hankintapuuta!
    Syy on sylttytehtaalla ja koko konsernin valtakunnallisesta määräyksestä. Ei tätä ymmärrä se ostomieskään miksi näin on. Liukumia ei sallita. Isossa konsernissa mennään konsernin ohjeiden mukaan.
    Kyllä tuo otsikko on ihan oikein

    wanhajätkä

    Nollaraja ei ole maantieteellinen ja ilmastollinen kysymys.Ainoastaan toistaiseksi aivan pohjoisen lakimetsissä se menee.
    Tilanne johtuu metsäteollisuuden viisaudessaan tekemistä pöljyyksistä. Kemijärven sellutehdas esimerkkinä. Hyvää tulosta suht uusilla koneilla toimiva tehdas lopetettiin.
    Nyt sinne on suunnitteilla ja totutumassakin uusi tehdas samalle tontille Keitele groupin sahan kylkeen. Uskomme siihen hankkeeseen.
    Sensijaan kemiin kiinalaisten bio suunnittelema lienee utopiaa. Ainakin se on suuri riski.
    Logistiikasta sen verran että miksikähän sitä kuitua on kannattavaa viedä ruotsiin jopa itälapista. 76 tonnin rekkojen sijasta sinne ajetaan ruotsin säädösten mukaan paljon pienemmillä rekoilla.
    Tottakai lähellä tehdasta olevat puut on haluttuja. Hyvää saa halvalla.

    wanhajätkä

    Puukaupan nousu taittui
    Julkaistu 13.9.2016

    Puukauppa taittui viime viikolla laskuun. Luonnonvarakeskuksen mukaan ostomäärä jäi 723 000 kuutioon, mikä on noin 40 000 kuutiota vähemmän kuin edellisviikolla. Ostot nousivat heinäkuun lopulta joka viikko elokuun viimeiselle viikolle saakka.

    Myös hinnat olivat alamäessä. Koko maan keskikantohinnat heikkenivät mäntytukkia ja kuusipikkutukkia lukuun ottamatta. Keskihankintahinnatkin olivat pääosin laskussa.

    Metsänhoitoyhdistysten ylläpitämällä Puumarkkinat.fi-sivustolla oli tänään tiistaina aamupäivällä myynnissä noin 680 puukauppakohdetta, yhteensä 535 000 kuutiota.

    METSÄLEHTI

    Näimpä… tilanne on todella paha. jo nyt, mitä sitten tuleekaan. Jos ootte seuranneet metsälehden hintatilastoja niin lapin osallakin se on melkein valkeaa ollut jo pitkään. Ei kauppoja tilastoitavaksi asti.

    wanhajätkä

    Ei ihan liity otsikkoon, mutta voisiko wanhajätkän metsikköön jättää harvennuksessa muita puulajeja kuin mäntyä, jos siinä on parempilaatuista taimiainesta seassa? Tiheys on tasapainoilua laadun ja korjuun kannattavuuden eli kantohinnan välillä. Joidenkin mielestä päätöksenteko menee loppupuuston ehdoilla, mutta ensiharvennuskin olisi saatava kaupaksi. Omatoiminen voi paikata oksikkuuslaatua karsimalla. Ilmeisesti pituuskasvu ei hyydy hieman harvemmassa taimikossa kovin paljon. Aukealla kasvavat puut ovat sitten eri juttu.

    Eipä tuossa oikeen oo ku joku sattumakuusi ja hieskoivu. Ne kuuset on toki jättämisen arvoisia.
    Tuo alue on aika suuri, n.60 hehtaaria ja teiden laidoillahan se näyttää pelkastään ”harakkamänniköltä”. Kyllä sieltä syvemmältä taimikosta löytyy silti kohtalainen nuorimetsä ja toisen harvennuksen jälkeen varmasti ihan hyväkin.
    Nyt aattelin seurata kehitystä jonku aikaa ihan katseella. Pituuskasvu on kuitenkin yli puolimetriä joka on lappilaisittain ihan hyvä.Toki tänävuonna koko tällä alueella se on puolet siitä…allekkin. Semmosia tupsuja.

    wanhajätkä

    Lleimikkotekiöillä on tosiaan tärkeä osansa. Samoin on täydennysojitukset ja pengertiet, tuhkaus. Jos tuo kemera tosiaan pelais ees jotenkin kannustashan se niinkuin sen tarkoitus onkin, investoimaan edellämainittuihin.

    Laatupuun tuottaminenki on välillä aika kinkkistä. 90 luvulla ostamani palsta on siitä hyvä, eiku paha esimerkki. Taimikot on juuri kehittymässä kakkos kehitysluokkaan. Ylitiheänä. Raivauksen paikka….muttamutta, Ilmeisesti huono taimiaines ja ehkä väärä puulaji valinta aikanaan rehevään maaperään on tehnyt kyllä niin ruman ja oksaisen metsän (mänty).Pakko kai tuo on antaaylitiheänä vähän karsiutua koska kasvu on kuitenki erinomainen vieläkin.Tuiskin saisin jos harventaisin se 1800 hehtaarille nyt, edes pystykarsinnalla siitä laatumetsää.
    Pikkusen ohi aiheesta mutta onko muilla kokemusta vastaavasta tilanteesta.

Esillä 10 vastausta, 1,231 - 1,240 (kaikkiaan 1,268)