Allakka | Tuontikuusten salat

Koska en ole havainnut Metsälehti Makasiinissa monikansallisten sekatavara- ja puutarhakauppaketjujen mainoksia, rohkenen kirjoittaa seuraavaa. Nimittäin yleisiin päivälehtiin on turha tyrkyttää tällaista kirjoitusta – se ei menisi läpi. Ovat sen verran isoja ilmoittajia nuo jätit, että toimittajan suu kyllä menee tukkoon. Kenenkä leipää syöt, sen lauluja laulat.

Omin silminkin voi havaita, että kauppaliikkeiden pihoihin ilmestyy jo marraskuussa ulkomailta tuotuja joulukuusipalletteja eli täyteen ahdettuja trukkilavakehikoita. Tullitilastosta selviää, että ensimmäiset kuuset saapuvat jo lokakuun lopulla.

Puut ovat peräisin pääosin Tanskasta, Puolasta ja Baltian maista. Matka on kestänyt jonkin aikaa, samoin sitä edeltävä kokoamis- ja pakkausvaihe. Ehkä pari päivää menee varastossa rekkaa odotellessa. Sitä ennen on tietysti ollut puiden kaato. Eikä siellä suurilla kuusimailla, vaikka tehokasta toiminta onkin, puita päivässä kaadeta.

Liekö niiden päälle ripoteltu Itämeren vettä, kun homesienet ovat saaneet nokkiinsa.

Meillä loppusyksy ja alkutalvi ovat nykyään kovasti lauhoja. Vielä lauhempaa on tuolla kuusten lähtömaassa. Niinpä aikaisempina vuosina tiukkaan pakatut kuusipalletit, lojuttuaan ulkona sateessa päivä- tai viikkokausia, rupesivat jopa käymään ja homehtumaan. Vaan eivätpä homehdu enää. Liekö niiden päälle ripoteltu Itämeren vettä, kun homesienet ovat saaneet nokkiinsa.

Nuo puut ovat enimmäkseen kaukaasianpihtoja (Abies nordmanniana), joita ei luontaisesti kasva juuttien mailla. Siemenet tuodaan kaukaa Tanskaan, ja siellä taimitarhat tuottavat niistä joulukuusten taimia. Ilmasto on meikäläistä otollisempi tuhohyönteisille, ja tuontisiemenien mukana on tullut vielä uusikin kirvalaji. Niinpä puita ruiskutetaan koko 7–9 vuotta kestävän kasvatusajan, vähintään kerran vuodessa.

Suomalaisissa puissa näkyy leikkausarpia, kun tarkoin katsoo. Meillähän kuusten liikakasvua rajoitetaan leikkaamalla. Tuontipuissa arpia on harvemmin. Etelämpänä puu kasvaa nopeammin kuin meillä, maapohja on rehevää ja lannoitetta levitetään runsaasti. Kasvua ohjataan hormoneilla. Kun latvakasvain on pehmeän kasvun vaiheessa, sen päältä rullataan kahden maalitelan näköisellä laitteella. Tai päästellään traktoriruiskulla. Tietysti puiden juurilla rehottava ruohokasvillisuus myös pidetään kurissa.

Mikään edellä kerrotusta ei ole salatiedettä. Joka vuosi elokuussa Tanskassa Fyn-saarella Langesössä pidetään maailman suurimmat joulupuu- ja leikkohavumessut, ja kaikki mahdolliset laitteet, aineet ja laskelmat ovat siellä esillä. Myös muutamat suuret, maailmanvalloitusta havittelevat kasvattajat tai yhteenliittymät kaupittelevat siellä valtavia kuusimääriään.

Tehokasta pitää olla ja tuottavaa, ja kaikki keinot ovat käytössä. Kaksi kertaa olen paikalla käynyt ja tuntenut itseni kovin, kovin pieneksi.

Saatan arvata, että kutakuinkin jokaisella Makasiinin lukijalla könöttää kohta tuvassaan aito, perinteinen, kotimainen joulukuusi. Muutamat asiat tuovat arkeemme joulun – kuusi tuttuine tuoksuineen on yksi niistä.

Hämmästelkäämme porukalla, mitä järkeä on raahata tänne vihreä kullan maahan, miljoonien metsäkuusien kotikonnuille meren takaa vieraannäköisiä, vieraslajisia joulupuita. Kauhistella sopii sitä, että joidenkin mielestä muu maa on mansikka, ja he ostavat tällaisen tuontipuun.

Rauhallista joulua

  • metsäkuusen äärellä
  • kotimaisuudesta ylpeillen
  • levollisin mielin

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut

Kuvat