Tierumpujen katsastus syksyllä

Tuoreet metsäojien perkaukset vaativat tierummuilta hyvää kuntoa lisääntyvien tulvahuippujen vuoksi. (Kuva: Matti Kärkkäinen)

Viime helmikuussa suljettiin Kiuruveden Remeskylässä tie 599 liikenteeltä. Vettä oli noussut tielle noin 250 metrin matkalle, ja enimmillään vettä, jäätä ja veden sekaista lumisohjoa oli tiellä 40 senttimetriä. Liikenne keskeytyi viikon ajaksi. Syyksi paljastui mittava suon ojitus yläjuoksulla. Tierummut olivat lisääntyviin vesimääriin alimitoitettuja, ja lisäksi ne osittain tukkeutuivat jäätymisen vuoksi.

Valtion maanteiden käytön estyminen tulvien vuoksi ei ole ainutlaatuista, joskin sinänsä harvinaiset tapaukset ovat keskittyneet kevääseen. Ilmaston muuttumisen vuoksi talviaikaiset ongelmat todennäköisesti lisääntyvät.

Sitä vastoin metsäteillä veden nouseminen tielle ei ole lainkaan harvinaista. Tiekunnat suhtautuvat asiaan hämmästyttävän välinpitämättömästi ikään kuin asialle ei voisi mitään.

Tierumpujen inventointi kannattaa tehdä syksyisin. Kun kolme asiaa selvitetään jokaisesta tien alittavasta rummusta, ollaan jo pitkällä, etenkin jos korjaaviin toimiin ryhdytään viivyttelemättä.

1) Onko rumpu tukkeutunut jäätyneestä vedestä enemmän kuin kerran kymmenessä vuodessa? Jos on, usein toistuvaa ongelmaa ei tule sietää. On selvitettävä, johtuuko rummun jäätyminen alimitoituksesta, rummun betonisten osien keskinäisestä liikkumisesta, liettymisestä tai kasvillisuudesta. Kahteen ensimmäiseen syyhyn auttaa uuden muovisen rumpuputken asentaminen entisen viereen. Vanhan rummun kapasiteetti kannattaa käyttää hyväksi. Siksi vanhan rummun purkaminen on turhaa.

Lietteen poistaminen rummusta on raskasta työtä, joka kannattaa tehdä juuri syksyllä runsaan vesimäärän virtauksen aikana. Kesän kuivuuden vallitessa liete on kuin betonia, jota ei saa irrotetuksi rautakankea vähäisemmällä työkalulla. Veden virratessa hyvä työkalu on monimetriseen varteen kiinnitetty kourukuokka, jolla kaavitaan liete irti alajuoksulta päin virtaavaan veteen. Se kyllä laskeutuu jonnekin vaarattomaan paikkaan ennen Suomenlahtea.

Vesikasvillisuuden saa poistetuksi kourukuokalla. Puumaisiin kasveihin auttaa vesuri, joskin haitan pitkäaikaista poistamista auttaa, jos onnistuu repimään pajut ja muut vastaavat kasvit juurineen. Syksyllä se voi onnistua, kun maa on märkää.

Kuten arvata sopii, rumpujen puhdistaja likaantuu perusteellisesti puuhassaan. Haalarit ja kurakengät kannattaa vaihtaa jo ulkona kodin sopuisan ilmapiirin turvaamiseksi.

2) Onko rumpuun johtavan ojan yläjuoksulla tehty metsäojien perkausta enemmän kuin 300 metriä? Jos perkauksia on tehty, pitää arvioida, riittääkö entisen rummun mitoitus vai pitääkö asentaa uusi rumpu auttamaan vanhaa.

Yleensä ojien perkaus ei lisää olennaisesti veden vuosittaista määrää, mutta kyllä tulva-aikaisia huippuja ja runsaiden sateiden jälkeen kulkevia vesimääriä.

3) Onko yläjuoksulla tehty yli kolmen hehtaarin päätehakkuita? Jos on, ojiin tuleva vesimäärä lisääntyy, koska talvella satava lumi ei jää puiden latvuksiin, josta se osittain haihtuu ilmaan. Lisäksi puiden varjostuksen puuttuminen nopeuttaa lumen sulamista keväällä.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat