Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Samaa mieltä. Ensiksi voitaiisiin lähteä vaikka siitä että maanomistajat kieltävät talvisen riistaruokinnan pahimmilla peura ja hirvialueilla. Toisekseen suurinosa noista seurojen aktiiveista ja sääntöjen luojista ovat maanomistajia eli näitä vellihousuja jotka hyödyntävät riistamääriä omassa toiminnassaan ja taloudessaan.
Edellinen kommentoija: ”Toisekseen suurinosa noista seurojen aktiiveista ja sääntöjen luojista ovat maanomistajia eli näitä vellihousuja jotka hyödyntävät riistamääriä omassa toiminnassaan ja taloudessaan.”
Suurin osa metsänomistajista ei sovi edellä olevaan kuvaukseen, mutta suurin osa riistaorganistaation johtopaikoilla olevista sopii. Heillä omistamisen tarkoitus saattaa olla jopa ainoastaan metsästysmahdollisuus ja riistanhoito, ei metsähoito ja puuntuotanto. Tällöin hirvivahingot eivät haittaa ja harmita. Yhdellä metsäomistaja riistaherralla näkyy oleva 5 ha metsää ja ruokintapaikka, sillä pääsee tilastoihin.
Täällä näkee toisinaan uudistuksen laiminlyönneen metsätilan myynti-ilmoituksissa vinkin ”mahdollisuus päästä metsästysseuran jäseneksi”.
Merkittävällä osalla metsästävistä metsänomistajista metsästyksen motiivi on pudottaa haittaa aiheuttavien eläinten kanta pienemmäksi, mielellään lain sallimaan minimiin. Kyse ei heillä ole harrastamisesta.
Esimerkiksi pitkään metsästystä harrastaneita on siirtynyt ”uusia fiiliksiä” saadakseen jousimetsästyksen pariin. Silloin kaikkein parhaat jahtaajat siirtyvät tehottomaan tapaan metsästää ja tätä perustellaan kuitenkin sillä, että metsästys tehostuu, kun harrastajamäärä lisääntyy. Käy juuri päinvastoin. Ei uusi harrastaja, aloittelija, lähde siitä päästä liikkeele, että yrittää ensimmäisenä kaataa jousella hirven.
Montakohan puuntuottaja-metsästäjää, joilla metsätalous on merkittävä tulonlähde kiipeilee puissa jousipyssyn kanssa? Eivät kiipeile he pudottavat tehokkaimmalla mahdollisella tavalla hirvikantaa alas.
Tällekin palstalle linkitetyssä sidosryhmäluulemisen pöytäkirjassa riistanhoitoyhdistyksen metsäomistajajäsen kertoo tuohtuneena liian suuren hirvikannan vaikutuksesta, samassa kokouksessa oli useita metsänomistaja-metsästäjiä, jotka eivät hyväksyneet tällaista hirvipolitiikkaa. Heidän motiivinsa metsästykselle on laskea kantaa.
Otteita pöytäkirjasta:
” rhy:n maanomistajajäsen: Totesi, että jos hirvikanta on liian suuri, se rassaa metsänomistajia. Ne HT-alueet, jotka ovat kovinpeltovaltaisia, niillä tiheys 2,5 on paljon”
”rhy:n metsänomistajajäsen:Totesi, että ollaan hakoteillä, kun hirvi määrää mille lajille metsä uudistetaan. Kuitenkin tämän vuoksi mäntymetsämaita laitetaan kuuselle ja menetetään tuloja tulevaisuudessa.”
”rhy:n maanomistajajäsen:Kertoi, että laskentapäivänä oli oitis tavattu 9 hirven porukka metsästä ja 5 hirven laumoina kulkijoita tavataan metsänhoitotöissä. Sudet siirtävät lisää hirviä talvehtimaan entisestään vahvalle hirvialueelle.Kun hirvikannan tiheys on kovin korkea, kannankehitys ei ole enää niin tasaista ja ennustettavaa”
Puuntuottaja-rivimetsästäjät haluavat hirvieläinkantaa alas, ongelma on, että he eivät ole intohimoisia metsästäjiä, jotka pyrkivät riistaorganisatiossa päättäviin tehtäviin. Ne tehtävät on miehitetty muilla kuin puuntuottaja-metsästäjillä.
Esimerkiksi Petäjistö-Matalan kyselyn tuloksesta näkee motiivit.
Kun metsien tavoite on puuntuotanto ja puunmyyntitulot, niin 51% vastaajista näkee hirvituhot merkittävä haittana. Kun Tavoitteena on metsästysmahdollisuus vain 18% näkee hirvituhot merkityksellisinä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Metsänomistus
Ompa harvinaisen kiihkottomasti ja asiallisesti tuotu esille hirviongelman lähtökohdat, ei metsästävän metsänomistajan näkökulmasta.
” Toivotaan Tiinalta mukavia ko. aiheeseen liittyvää juttua myös jatkossa t, vellihousu ”
Samaa mieltä. Ensiksi voitaiisiin lähteä vaikka siitä että maanomistajat kieltävät talvisen riistaruokinnan pahimmilla peura ja hirvialueilla. Toisekseen suurinosa noista seurojen aktiiveista ja sääntöjen luojista ovat maanomistajia eli näitä vellihousuja jotka hyödyntävät riistamääriä omassa toiminnassaan ja taloudessaan.
Edellinen kommentoija: ”Toisekseen suurinosa noista seurojen aktiiveista ja sääntöjen luojista ovat maanomistajia eli näitä vellihousuja jotka hyödyntävät riistamääriä omassa toiminnassaan ja taloudessaan.”
Suurin osa metsänomistajista ei sovi edellä olevaan kuvaukseen, mutta suurin osa riistaorganistaation johtopaikoilla olevista sopii. Heillä omistamisen tarkoitus saattaa olla jopa ainoastaan metsästysmahdollisuus ja riistanhoito, ei metsähoito ja puuntuotanto. Tällöin hirvivahingot eivät haittaa ja harmita. Yhdellä metsäomistaja riistaherralla näkyy oleva 5 ha metsää ja ruokintapaikka, sillä pääsee tilastoihin.
Täällä näkee toisinaan uudistuksen laiminlyönneen metsätilan myynti-ilmoituksissa vinkin ”mahdollisuus päästä metsästysseuran jäseneksi”.
Merkittävällä osalla metsästävistä metsänomistajista metsästyksen motiivi on pudottaa haittaa aiheuttavien eläinten kanta pienemmäksi, mielellään lain sallimaan minimiin. Kyse ei heillä ole harrastamisesta.
Esimerkiksi pitkään metsästystä harrastaneita on siirtynyt ”uusia fiiliksiä” saadakseen jousimetsästyksen pariin. Silloin kaikkein parhaat jahtaajat siirtyvät tehottomaan tapaan metsästää ja tätä perustellaan kuitenkin sillä, että metsästys tehostuu, kun harrastajamäärä lisääntyy. Käy juuri päinvastoin. Ei uusi harrastaja, aloittelija, lähde siitä päästä liikkeele, että yrittää ensimmäisenä kaataa jousella hirven.
Montakohan puuntuottaja-metsästäjää, joilla metsätalous on merkittävä tulonlähde kiipeilee puissa jousipyssyn kanssa? Eivät kiipeile he pudottavat tehokkaimmalla mahdollisella tavalla hirvikantaa alas.
Tällekin palstalle linkitetyssä sidosryhmäluulemisen pöytäkirjassa riistanhoitoyhdistyksen metsäomistajajäsen kertoo tuohtuneena liian suuren hirvikannan vaikutuksesta, samassa kokouksessa oli useita metsänomistaja-metsästäjiä, jotka eivät hyväksyneet tällaista hirvipolitiikkaa. Heidän motiivinsa metsästykselle on laskea kantaa.
Otteita pöytäkirjasta:
” rhy:n maanomistajajäsen: Totesi, että jos hirvikanta on liian suuri, se rassaa metsänomistajia. Ne HT-alueet, jotka ovat kovinpeltovaltaisia, niillä tiheys 2,5 on paljon”
”rhy:n metsänomistajajäsen:Totesi, että ollaan hakoteillä, kun hirvi määrää mille lajille metsä uudistetaan. Kuitenkin tämän vuoksi mäntymetsämaita laitetaan kuuselle ja menetetään tuloja tulevaisuudessa.”
”rhy:n maanomistajajäsen:Kertoi, että laskentapäivänä oli oitis tavattu 9 hirven porukka metsästä ja 5 hirven laumoina kulkijoita tavataan metsänhoitotöissä. Sudet siirtävät lisää hirviä talvehtimaan entisestään vahvalle hirvialueelle.Kun hirvikannan tiheys on kovin korkea, kannankehitys ei ole enää niin tasaista ja ennustettavaa”
Puuntuottaja-rivimetsästäjät haluavat hirvieläinkantaa alas, ongelma on, että he eivät ole intohimoisia metsästäjiä, jotka pyrkivät riistaorganisatiossa päättäviin tehtäviin. Ne tehtävät on miehitetty muilla kuin puuntuottaja-metsästäjillä.
Esimerkiksi Petäjistö-Matalan kyselyn tuloksesta näkee motiivit.
Kun metsien tavoite on puuntuotanto ja puunmyyntitulot, niin 51% vastaajista näkee hirvituhot merkittävä haittana. Kun Tavoitteena on metsästysmahdollisuus vain 18% näkee hirvituhot merkityksellisinä.