Metsäareenasta tutkimustietoa päivänpolttaviin kysymyksiin

Luken ensimmäisessä Metsäareenassa käytiin läpi kevään ja syksyn kuumia puheenaiheita: jatkuvaa kasvatusta, suomaiden metsätaloutta, ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä metsille sekä genetiikan mahdollisuuksia tehostaa metsien kasvua ja sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Lisäksi tilaisuudessa julkistettiin 12:nnen valtakunnan metsien inventoinnin tulokset.

VMI-tulosjulkistuksen mukaan metsissämme on nyt 2,5 miljardia kuutiometriä puuta. Hakkuumahdollisuudet ovat ennätykselliset 84 miljoonaa kuutiometriä, ja jatkossa ne nousevat edelleen. Tähän saakka puuston kasvu on kiihtynyt osin myös hiilidioksidilannoituksen ja lämpimämpien kasvukausien vuoksi. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että kasvun taso olisi vakiintumassa eikä Suomen puuston kasvu lisäänny enää miljoonan kuutiometrin vuosivauhdilla. Lisäksi kasvuarviota korjattiin hieman alaspäin: jatkossa kasvu perustuu VMI:n pysyviltä koealoilta mitattuun kasvuun. Samanlainen kasvun hidastumisen trendi on havaittu useissa EU-maissa.

Riskit näyttävät kasvavan yhä edelleen.

Hakkuutapoihin liittyvä keskustelu jatkuu edelleen vilkkaana, ja avohakkuukiellosta puhutaan edelleen. Käsitykseni on, ettei kumpikaan metsänkasvatusmenetelmä johda automaattisesti parempaan tai huonompaan tulokseen, puhuttiinpa sitten puuston kasvusta, hiilen sidonnasta tai metsänomistajan taloudesta. Suurin kokonaisbiomassan kasvu saavutetaan, kun puusto on kiertoajan aikana mahdollisimman lähellä sellaista tilaa, että se kykenee hyödyntämään metsikön kasvutekijät mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Monet tuntemani metsäammattilaiset ovat kokeilleet yläharvennuksia metsissään ja olleet sekä hakkuukertymään että jäljelle jääneeseen puustoon tyytyväisiä. Jatkuvan kasvatuksen puolestapuhujat taas ovat todenneet, että mikäli uudistuminen ei lähde onnistumaan parin yläharvennuksen jälkeen, voidaan metsä uudistaa perinteisillä tasaikäisen metsän hakkuu- ja uudistamismenetelmillä. Myös taimikon hoitotoimet nähdään usein tarpeellisena vaiheena eri-ikäiskasvatuksessa.

Riskit näyttävät kasvavan yhä edelleen. Luke julkisti metsätuhokartan ja olen varma, että jatkoa seuraa. Ainakin lumituhojen riskiä kyetään jo nyt ennustamaan varsin hyvin, ja uskon, että useat bioottiset tuhot, kuten hirvien, kaarnakuoriaisten ja juurikäävän aiheuttamat tuhoriskitkin, löytävät tiensä karttamuotoon muutaman vuoden kuluessa. Myös vesitalouden ja vesistövaikutusten näkökulmasta haastavat kohteet voidaan viedä tulevaisuudessa paikkatietojärjestelmiin. Näin metsänomistajat, puunkorjaajat, luonnonsuojelijat ja vakuutusyhtiöt voivat tehdä metsiä koskevia päätöksiä ottaen huomioon riskit. Tätä tietoa voidaan hyödyntää vaikkapa metsäomaisuutta hankittaessa tai mietittäessä, millä puulajilla ja millaisella geneettisellä alkuperällä metsää lähdetään käsittelemään tai uudistamaan.

Kaikki Luken Metsäareenan esitykset ovat katsottavissa youtubessa osoitteessa www.youtube.com/watch?v=R45cZwligzE. Antoisia katseluhetkiä!

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut