Metsänlannoitus on elpynyt Suomessa

Valmiiden ajourien ansiosta harvennetut männiköt sopivat hyvin lannoitteiden maalevitykseen.

Sopivien kohteiden metsänlannoitus antaa sijoitukselle jopa 15–20 prosentin vuotuisen koron, joka kestää 6–8 vuotta. Sopiva kohde on esimerkiksi harvennettu kangasmaan männikkö, jonka puusto on valtaosaltaan vielä kuitupuuta, mutta pääsemässä tukkipuukokoon. Myös päätehakkuuta odotteleva hyvälaatuinen männikkö tai kuusikko on sopiva kohde.

Rahahuolista vapaille puuntuottajille lannoitus on niin edullinen investointi, ettei sen veroisia metsätaloudesta juuri löydy. Rahattomuuskaan ei ole este, koska lainaa saa lannoituksiin muutaman prosentin korolla. Jos lannoituslainasta maksaa pari kolme prosenttia korkoa ja lannoitus tuottaa 15–20 prosenttia, täytyyhän sen olla kannattavaa. Pelivaraa odotuksia huonompaan kannattavuuteen on riittävästi.

Tiedetään myös, että onnistunut lannoitus on ilmastoteko, koska lisääntynyt puuston kasvu merkitsee hiilidioksidin poistamista ilmakehästä kasvavaan puustoon. Keski-ikäisen puuston lannoitus on erityisen hyvä puuntuottajan kannanotto ilmastokeskusteluun, koska lannoitus alkaa poistaa ilmakehästä ilmastonmuutosta kiihdyttävää hiilidioksidia heti ensimmäisestä kasvukaudesta alkaen, mutta hiili säilyy puustossa vielä pitkään ennen päätehakkuuta. Ja senkin jälkeen suuri osa hiilestä on sidottu pitkäikäisiin tuotteisiin, joita tehdään järeistä puista.

Voisi kuvitella lannoituksen olevan suosiossa. Ja jossakin määrin näin myös on. Vähäisimmillään Suomessa lannoitettiin metsiä 1993, jolloin pinta-ala oli runsas 4 000 hehtaaria koko valtakunnassa kaikki omistajaryhmät mukaan lukien. Nykyisin pinta-ala on 60 000 hehtaarin luokkaa, josta neljäsosa on terveyslannoituksia.

Ero ennätysvuosiin on kuitenkin suuri. Vielä 1970-luvulla vuotuinen lannoitusala oli suuruusluokaltaan 200 000 hehtaaria. Ennätysvuonna 1975 lannoitettiin 244 000 hehtaaria.

Ruotsissa kehitys on ollut samansuuntaista. Ruotsin ennätysvuosi taisi olla 1980, jolloin lannoitettu metsäala oli 170 000 hehtaaria. Siitä on pudottu nykyiselle 25 000 hehtaarin tasolle.

Kiintoisaa. Suomessa lannoitetaan metsiä selvästi enemmän kuin Ruotsissa, jossa metsää on sentään runsaammin.

Lannoituksen romahtaminen huippuvuosista selittyy Suomessa paljolti lannoituksiin annetun tuen pienenemisellä. Edullisimmillaan puuntuottajan omaksi panostukseksi jäi vain hieman liioitellen antaa lupa innokkaiden organisaatioiden tekemiin lannoituksiin. Mutta se on mysteeri, miksi lannoitusmäärissä vajottiin niin alas kuin vajottiin. Mitään talouteen, ekologiaan tai vesiensuojeluun liittyvää syytä ei ole keksitty. Ainoaksi selitykseksi, tosin ontuvaksi, jää ajan henki.

Nyt voi veikata ajan hengen muuttuneen. Taloudesta kiinnostuneet arvostavat lannoituksen hyvää tuottoa. Maailman pelastamisesta kiinnostuneet arvostavat hiilen tehostunutta sitomista puustoon.

Organisaatiot ovat huomanneet nousun alkaneen. Lannoituspalveluja tarjoavat metsänhoitoyhdistykset, suurimmat metsäteollisuusyritykset ja lukuisat yksityiset toimijat. Levitystä tehdään koneellisesti maasta tai helikopterilla ilmasta.

Hyvästä tarjonnasta on hyvä valita.

Kommentit (1)

  1. Kyllä siinäkin mielessä että itsekin tein 55v männikkööni lannoitussopimuksen helikopterilla Metsäsalpietaria. Pinta-ala n 14ha ojitettu 150m3/h kuivahko mäntykangas runkoja 906kpl/ha 19cm läpimittaa näyttää. Jos lihoisi päätehakkuuseen tai ainakin sitten toiseen harvennukseen nopeammin järeytyessään. Mitähän lisäkasvua tuohon saadaan sitä en tiedä ennenkuin kokeillaan

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut