Se seuraava sukupolvi

Teini-ikäisen innostaminen metsäasioihin on jo vaikeaa, metsä- ja luontosuhde syntyy lähes aina aiemmin.

Useimmat metsänomistajat toivovat, että seuraava sukupolvi jatkaisi perheen metsätaloutta. Yleensä se tarkoittaa omia lapsia tai lastenlapsia, mutta toki vaikkapa sisarustenlapsia.

Miten nuoret saa kiinnostumaan metsätaloudesta, metsähoitotöistä ja luonnosta? Teini-ikäisen innostaminen metsäasioihin on jo vaikeaa, metsä- ja luontosuhde syntyy lähes aina aiemmin. Jos kiinnostus on tullut, voi se teini-iässä ja nuorena aikuisena hiipua. Silloin on paljon muitakin kiinnostuksen kohteita ja hyvä niin.

Myönteinen metsä- ja luontosuhde alkaa kehittyä jo pienenä. Katsellaan ja tutustutaan luontoon: linnut, marjat, kalat, perhoset, muurahaiset, vaikka mitä kaikkea jännää. Lapsi on mukana, kun vanhemmat vaikkapa istuttavat uutta metsää. Metsätyöstä tulee tuttua, mutta pitää muistaa huolehtia, että lapsi viihtyy metsässä.

Hieman isompana voi vaikkapa istuttaa yhdessä taimia, pienelle lyhytvartinen kennokuokka ja itsellekin kennokuokka. Tavoitteena ei ole maksimoida istutusmäärää vaan oppia. Samalla katsellaan myös perhosia ja lintuja.

Teini-ikäisenä tehdään töitä jo yhdessä, mutta muistetaan pitää työmäärät kohtuullisina. Jos metsä alkaa muistuttaa orjatyöleiriä, saa nuoren varmasti vieroitettua pysyvästi pois. Miten se vältetään? Aamulla ei tarvitse herätä luonnottoman aikaisin, aamiainen on hyvä ja se syödään rauhassa. Kun nuori vielä nukkuu, voit huoltaa vaikkapa raivaussahat, viedä tuhkat takasta ja kantaa vedet sekä polttopuut saunalle. Älä hätäile, kevätpäivä on riittävän pitkä.

Asumme Helsingin keskustassa, mutta siitä huolimatta lapsemme saivat rippilahjaksi oman raivaussahan.

Maastovaatteet ja hieman isompana myös työvaatteet, työvarusteet ja työkalut pitää olla huippuluokkaa. Meillä on kaikilla nimikoidut (brodeeratut) omat metsävaatteet, omat nimikoidut kypärät ja turvasaappaat. Nuorimmalla ja vähiten kokeneella on aina parhaimmat työkalut, esimerkiksi kevein ja uusin raivaussaha. Minulle jää se vanhin. Jos se harmittaa, voin ostaa uuden, jonka jälkeen uusin taas päätyy nuorimmalle ja minulle vanhin. Päätöstä uuden sahan ostamisesta nuori ei olisi voinut tehdä.

Poikkeus toki vahvistaa säännön. Asumme Helsingin keskustassa, mutta siitä huolimatta lapsemme saivat rippilahjaksi oman raivaussahan. Nuorin tytär ei malttanut odottaa rippi-ikää, vaan vaati 13-vuotiaana oman sahan – jos isä ei osta, isoisä ostaa. Jouduin ostamaan tyttärelle oman sahan.

Metsänhoitoa, puukauppaa ja työkalujen huoltoa opetellaan vähitellen, ei tuputtamalla. Yritämme olla mahdollisimman tasa-arvoisia. Perheemme nuoret naiset tekevät esimerkiksi sahan päivittäiset huollot, terä viilataan ja haritetaan, ilmanpuhdistaja pestään, tarkistetaan kulmavaihteen vaseliinin määrä.

Ruoka ja juoma ovat metsätyössä äärimmäisen tärkeitä. Nuorten kanssa metsään lähdettäessä laitetaan kylmälaukkuun erilaisia herkkuja: pienittyjä vihanneksia ja hedelmiä, marjoja, jäädykkeitä, leikkeitä ym. Tauot ovat riittävän pitkiä ja taukopaikalla on pöytä ja retkituolit, mikäli se on mitenkään mahdollista.

Kun nyt on ollut pientä taukoa kaikkien yhteisistä metsätöistä, vietämme istutusviikonvaihdetta alkukesästä lapsien ja heidän puolisoiden kanssa. Toki on istutettavaa, mutta käydään myös yhdessä katsomassa, mitä vuosikerran 2006 tai 2009 kuusille kuuluu. Onhan sitä tietoa siirrettävä ja siirrettävänä. Eikä leppoisaa seurustelua yhdessä voita mikään.

Ei liene yllätys, että kaikki lapsemme ovat kertoneet, että haluavat jatkaa metsätalousyrittäjinä. Se seuraava sukupolvi.

Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Artikkelit

Keskustelut