Yläkerta | Osaaminen on metsäalan ratkaisu

Säästöpuiden jättäminen on yksi luonnonhoidon toimenpiteistä. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Suomalainen metsäsektori tekee hyvää työtä, mutta julkista keskustelua hallitsee metsätaloudelle kriittinen sävy. Metsät kasvavat ja toimivat hiilinieluina. Metsillä sekä puupohjaisilla tuotteilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsätalous on Suomen kansantalouden huoltovarma perusta ja tuottaa hyvinvointia myös maaseudulle. Metsillä ja metsien monipuolisella hyödyntämisellä on suuri merkitys meille suomalaisille. Mitä siis tulisi tehdä toisin, jotta metsäsektori saisi nauttia sille kuuluvaa arvostusta?

Metsäteho on laatinut yhdessä osakkaidensa kanssa puuhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnalle vision: Ratkaisu löytyy osaamisesta – Puuhuollon visio 2030. Tavoitteena on tuottaa tietoa ja osaamista puuhuollon ja ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän sekä vastuullisen metsätalouden kehittämiseen. Vision laatimisessa on kuultu asiantuntijoiden lisäksi sidosryhmiä sekä tulkittu globaaleja megatrendejä. Visio lanseerataan Valtakunnallisten Metsäpäivien yhteydessä lokakuun lopussa.

Metsäsektorin on viestittävä omasta toiminnastaan paremmin. Viestinnän tärkeys ymmärretään ja viestintää tehdään, mutta silti kriittiset kirjoitukset ja provosoivat valokuvat ovat valtavirtaa. Meidän on jaksettava tuoda esille metsäsektorin vahvoja ratkaisuja aikamme haastaviin kysymyksiin ja myös kuultava kansalaisten huolta. Meidän tulee osoittaa kehittyvien toimenpiteiden tuomat parannukset riittävän yksityiskohtaisesti. Talousmetsien metsän- ja luonnonhoidon toimenpiteitä on tehtävä, ja niistä on myös puhuttava, ettei keskustelu painotu pelkkään suojeluun.

Suomalainen metsätalous huomioi jo nyt hyvin metsän ja puuston vaihtelua. Silti tulevaisuudessa meidän on siirryttävä hehtaareista täsmämetsätalouteen. Metsän- ja luonnonhoidon toimenpiteitä on tehtävä kustannustehokkaasti siellä, missä vaikutus on suurin. Tämä edellyttää monimuotoista metsänkäsittelyä, puuston kasvuun, korjuun tuottavuuteen ja monimuotoisuuteen perustuvia harvennusmalleja, säästöpuiden optimaalista sijoittelua sekä tehokasta vesiensuojelua. Toiminnan suunnittelussa meitä auttaa avoin metsävaratieto sekä operaatioiden yhteydessä kertyvä paikkatieto esimerkiksi poistettujen puiden sijainneista.

Paraskin suunnitelma on arvoton, ellei sitä pysty toteuttamaan. Metsäkoneenkuljettajat ovat moniosaajia, jotka huomioivat samaan aikaan teollisuuden raaka-ainetarpeet, koneyrittäjän tuottavuustavoitteet sekä metsänomistajan tavoitteet metsänkäsittelyn laadulle. Täsmämetsätalous ei saa kasvattaa ammattitaitovaatimusta! Meidän tulee kehittää teknologiaa, joka automatisoi rutiininomaisia tehtäviä ja opastaa päätöksien tekemiseen. Näin voimme helpottaa alalle siirtymistä, vähentää työn aiheuttamaa stressiä ja tasoittaa kuljettajien välisiä tuottavuuseroja.

Metsäoperaatioiden laatu on pystyttävä myös todentamaan ja tekemään näkyväksi. Kun operaatioiden yhteydessä kerättävä paikkatieto yhdistetään muihin tietolähteisiin, pystytään osoittamaan, missä operaatioita on tehty ja mistä puita on hakattu, kuten myös, missä ei ole käyty eli mihin suojavyöhykkeet ja säästöpuut sijoittuvat.

Metsäsektorin arvostus saavutetaan vastuullisuudella. Vastuullisuus edellyttää avointa yhteistyötä toimijoiden välillä. Metsänomistajilla on päätäntäoikeus metsiinsä, ja puuhuollon tehtävänä on kehittää metsän- ja luonnonhoidon toimenpiteet sellaisiksi, että ne ovat metsänomistajien haluamia ja arvostamia ja ehkäisevät luontokatoa. Vain terve ja kasvava metsä sitoo hiiltä, turvaa metsäteollisuuden puunsaannin ja takaa metsänomistajan kantorahatulot!

Kirjoittaja on Metsätehon tutkimusjohtaja.

Kommentit (1)

  1. Mutta kuka on vastuussa? Joka paikkaan tehdä sama uudistussuunnitelma maastossa käymättä vaikkapa talvipakkasilla tammikuussa, pinta alat määritellään miten sattuu, maanmuokkaus toteutuu sen mukaan millainen muokkaaja satutaan saamaan, istuttajat ovat pitkän yrittäjä ketkun alinta luokkaa ja taksat sen mukaiset ja se näkyy, raivaajat ne vasta veikeitä ovatkin siis taimikonhoitajat, heille ei edes kerrota mitä pitäs tehdä ja kun ovat samanlaisen pitkän yrittäjä ketjun alinta luokkaa niin monenmoista jälkeä näkyy, sitten arssinoidaan keskiarvoja vaikkapa valtakunnan tasolla että hyvinpä meni mutta paljon hukataan euroja, vissiin kukaan muu ei liiku avoimin silmin metsissä kuin minä, voin näyttää useita kohteita joissa investoinnit ovat menneet lähes hukkaan tai totta tosiaan ei mitään järkeä. Tuukko kattomaan vai ooitko kiinnostunut mittaustuloksista?

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat