Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kyllä ne mutkat ovat syntyneet ihan muista syistä. Jos taimi on vinossa, se yrittää korjata kasvusuuntaansa myöhemmin ja oikenee.
Kun hirviin viittasit, lumessa johtaa jäljet syönnökselle aluskasvosvesakkoon. Siellä hirvistä on vain hyötyä.
Palstalla liikkuneena totean ,että tukkipuuaihioita on aivan riittävästi kasvamaan harvennuksen jälkeen. Kasvu hyvä ja selluksi päätyvää harvennuspuuta kertyy ihan mukavasti verrattuna esimerkiksi liian tiheinä kasvaneisiin nuoriin metsiin . Niissä kasvaa paljon runkoja ,mutta kuutioita kertyy vähän.
Ei siitä olekaan kysymys, etteikö tuosta tulisi loppukasvatusvaiheeseen aivan kelvollinen metsä, mutta jokainen laskutaitoinen osaa kyllä hahmottaa, kuinka paljon tuossa on myöhemmin menossa tulevia harvennustyviä tukista kuituun. Motonkuljettajan tiliin tästä ei tule miinusta, mutta metsänomistajan tiliin tulee.
Ei noista kaikista ole tarkoituskaan tehdä päätehakkuu kelpoisia
tyvitukkeja. Eh:ssa poistetaan huonoimmat niin eiköhän tukkikelpoista ole ihan riittävästi. Alan pikkuhiljaa ymmärtämään tämä valituksen kun tuolla tavalla asiaa ajatellaan.
Eihän vielä ensiharvennuksessa välttämättä mitään tappiota tulekaan, vaan 2.harvennuksessa, ja mahdollisesti vielä 3.harvennuksessakin, joissa tulee sitten niitä tukin paksuisia pöllejä sinne kuitupinoon, josta sitten aiheettomasti syytetään motomiestä, vaikka syyllinen on hirvi.
Osoittaa suppeaa ajattelua ,jos hirvi pitää sotkea kaikkien vikojen aiheuttajaksi . Aika rehevällä paikalla liikutaan. Kuvio oli aiemmin kuusivoittoinen. Avohakkuun jälkeen kulotus ja mäntyä tilalle. Peremmältä löytyy ihan huippulaatuinen nuori männikkö ,kun palsta muuttuu karummaksi. Voipa jopa boorin niukkuudella olla osuutta vikoihin runkomuodossa tällä kohtaa. Se ”väärällä”kasvupaikalla kasvanut räkämännikkö (kuva) sijaitsee sadan metrin päässä ”firman” puolella.
Visan energiapuun tuottamiseen tähtäävällä menetelmällä hirvituho on mieluummin sääntö ,kun poikkeus. Kuvan tapauksessa hirville ei ole tarjottu laajaa kattausta eikä vahinkoja tämän vuoksi ole päässyt syntymään.
Kuvassa näkyy hirvien vikuuttamia puita. Näkökanta koko asiaan on luonnollisesti erilainen, sillä toiset saavat elantonsa puunkorjuusta, toiset taas puunmyynnistä.
Valitettavasti monet näkevät vain , mitä toivovat näkevänsä. Minä olen seurannut puuston kehitystä ”sattuneesta syystä” varsin tiiviisti siitä kulotuksesta alkaen. Erittäin tasaisen ja täystiheän nuoren metsän puissa näkyvät tekniset puutteet johtuvat kaikessa yksinkertaisuudessaan samasta syystä ,mikä on aikanaan tuottanut ne perinteiset räkämänniköt. Niiden syntymiseen ei hirvillä ole ollut osaa eikä arpaa. Tässä reunassa on vain hieman rehevämpi kasvupaikka. Läheisellä kuviolla onkin valittu kasvatettavaksi kuusi kuvan tilanteesta tehtyjen johtopäätösten vuoksi. Vastaavaa on tehty muuallakin. Mänty vain ei valitettavasti tuota rehevämmällä paikalla parasta laatua jokaisen puuyksilön kohdalla. Päätehakkuuta ajatellen tässä näkyvältä kuviolta tulee löytymään varmasti riittävästi virheettömiä puita.
Jos aivan samanlaisen, ensiharvennusta odottavan männikön kuvan olisi joku muu kuin suorittava julkaissut, olisi kommentit keskittyneet lähes pelkästään puiden huonoa laatuun. – Näin se vain tahtoo mennä. Suorittavakin voisi jo ymmärtää, ettei se tappio tule metsänomistajalle vielä siinä ensiharvennuksessa, vaan niissä seuraavissa, kun niitä mutkaisia tyviä päätyy kuitupinoon ohikulkijoiden pällisteltäväksi, ja siinä sitten manataan syytöntä motomiestä, vaikka syyllinen on se nelijalkainen!
Onko räkämännikön syntyynkin syyllinen ainoastaan hirvi? Jos maapohja on jollakin kohtaa kuviota liian rehevää, syntyy helposti laatuongelmia. Tuossakin lähistöllä kasvavat ja kasvaneet männiköt voivat varsin hyvin. Hirvistä ei ole ollut merkittävää haittaa ,vaikka sijainti on talvehtimisalueen tuntumassa. Voidaan puhua varsin mäntyvaltaisesta alueesta , jossa metsä uudistetaan puhtaasti maaperän ehdoilla. Visa näkee hirven mörkönä joka paikassa. Täällä ei vastaavaa hysteriaa tunneta, kun ei ole aihetta.
Kuvan männikkö on tuottanut omistajalleen vain kuluja noin 20 vuoden ajan. Uudistaminen, muutama raivaus, ja näkyy olevan hieman pystykarsittukin. Voin esitellä suorittavalle aivan vastaavia kohteita, mutta myös samanikäisiä, missä onkin tehty pari vuotta sitten energiapuuharvennus, eli on saatu jo tulojakin. Olen melko varma, että suorittava tulee vielä hämmästymään näkemästään.
Näyttäs olevan melko puolukkaista, kuusen oksat näyttävät kuivahkoilta, varmaan naavottuvat kohta, läy kuin koivulle kuivalla paikalla, että alkaa jäkälöitymään ja naavottomaan jo nuorena. Energiapuuasennolla varmasti puiden laatu olisi ollut parempi ja motteja tulisi enemmän kiertoajalla, kun on aikasemmin harvennettu. kun maassa on voimaa männylle. Varmasti Visan männiköt on parempia jos ne saa hirvettömästi kasvattaa. Jos kädet on sidottu kuitupuun tuottamiseen eikä tukkia senenempää himoita niin onhan nuo korjuuta tekeville helppoja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Metsänhoito
Suurimmassa osassa puita hirven turvan korkeudella näkyy olevan mutka.
Kyllä ne mutkat ovat syntyneet ihan muista syistä. Jos taimi on vinossa, se yrittää korjata kasvusuuntaansa myöhemmin ja oikenee.
Kun hirviin viittasit, lumessa johtaa jäljet syönnökselle aluskasvosvesakkoon. Siellä hirvistä on vain hyötyä.
Jos taimi on vinossa, mutka tulee tyveen, mutta jos mutka on korkeammalla, aiheuttajana on hirvi. Syötyään latvan, oksasta kehittyy uusi tilalle.
Tuosta ei tule muuta kuin sellu puuta.
Palstalla liikkuneena totean ,että tukkipuuaihioita on aivan riittävästi kasvamaan harvennuksen jälkeen. Kasvu hyvä ja selluksi päätyvää harvennuspuuta kertyy ihan mukavasti verrattuna esimerkiksi liian tiheinä kasvaneisiin nuoriin metsiin . Niissä kasvaa paljon runkoja ,mutta kuutioita kertyy vähän.
Ei ihme jos hirvituhoja on joka paikassa kun noistakin puista niitä joku löytää. Normaali eh taimikko josta tulee ihan kelpo metsä.
Ei siitä olekaan kysymys, etteikö tuosta tulisi loppukasvatusvaiheeseen aivan kelvollinen metsä, mutta jokainen laskutaitoinen osaa kyllä hahmottaa, kuinka paljon tuossa on myöhemmin menossa tulevia harvennustyviä tukista kuituun. Motonkuljettajan tiliin tästä ei tule miinusta, mutta metsänomistajan tiliin tulee.
Ei noista kaikista ole tarkoituskaan tehdä päätehakkuu kelpoisia
tyvitukkeja. Eh:ssa poistetaan huonoimmat niin eiköhän tukkikelpoista ole ihan riittävästi. Alan pikkuhiljaa ymmärtämään tämä valituksen kun tuolla tavalla asiaa ajatellaan.
Eihän vielä ensiharvennuksessa välttämättä mitään tappiota tulekaan, vaan 2.harvennuksessa, ja mahdollisesti vielä 3.harvennuksessakin, joissa tulee sitten niitä tukin paksuisia pöllejä sinne kuitupinoon, josta sitten aiheettomasti syytetään motomiestä, vaikka syyllinen on hirvi.
Osoittaa suppeaa ajattelua ,jos hirvi pitää sotkea kaikkien vikojen aiheuttajaksi . Aika rehevällä paikalla liikutaan. Kuvio oli aiemmin kuusivoittoinen. Avohakkuun jälkeen kulotus ja mäntyä tilalle. Peremmältä löytyy ihan huippulaatuinen nuori männikkö ,kun palsta muuttuu karummaksi. Voipa jopa boorin niukkuudella olla osuutta vikoihin runkomuodossa tällä kohtaa. Se ”väärällä”kasvupaikalla kasvanut räkämännikkö (kuva) sijaitsee sadan metrin päässä ”firman” puolella.
Kyllä nuo mutkat ovat juuri niitä hirvien tekosia. Ei ne valitettavasti siitä miksikään muutu.
Visan energiapuun tuottamiseen tähtäävällä menetelmällä hirvituho on mieluummin sääntö ,kun poikkeus. Kuvan tapauksessa hirville ei ole tarjottu laajaa kattausta eikä vahinkoja tämän vuoksi ole päässyt syntymään.
Kuvassa näkyy hirvien vikuuttamia puita. Näkökanta koko asiaan on luonnollisesti erilainen, sillä toiset saavat elantonsa puunkorjuusta, toiset taas puunmyynnistä.
Valitettavasti monet näkevät vain , mitä toivovat näkevänsä. Minä olen seurannut puuston kehitystä ”sattuneesta syystä” varsin tiiviisti siitä kulotuksesta alkaen. Erittäin tasaisen ja täystiheän nuoren metsän puissa näkyvät tekniset puutteet johtuvat kaikessa yksinkertaisuudessaan samasta syystä ,mikä on aikanaan tuottanut ne perinteiset räkämänniköt. Niiden syntymiseen ei hirvillä ole ollut osaa eikä arpaa. Tässä reunassa on vain hieman rehevämpi kasvupaikka. Läheisellä kuviolla onkin valittu kasvatettavaksi kuusi kuvan tilanteesta tehtyjen johtopäätösten vuoksi. Vastaavaa on tehty muuallakin. Mänty vain ei valitettavasti tuota rehevämmällä paikalla parasta laatua jokaisen puuyksilön kohdalla. Päätehakkuuta ajatellen tässä näkyvältä kuviolta tulee löytymään varmasti riittävästi virheettömiä puita.
Jos aivan samanlaisen, ensiharvennusta odottavan männikön kuvan olisi joku muu kuin suorittava julkaissut, olisi kommentit keskittyneet lähes pelkästään puiden huonoa laatuun. – Näin se vain tahtoo mennä. Suorittavakin voisi jo ymmärtää, ettei se tappio tule metsänomistajalle vielä siinä ensiharvennuksessa, vaan niissä seuraavissa, kun niitä mutkaisia tyviä päätyy kuitupinoon ohikulkijoiden pällisteltäväksi, ja siinä sitten manataan syytöntä motomiestä, vaikka syyllinen on se nelijalkainen!
Onko räkämännikön syntyynkin syyllinen ainoastaan hirvi? Jos maapohja on jollakin kohtaa kuviota liian rehevää, syntyy helposti laatuongelmia. Tuossakin lähistöllä kasvavat ja kasvaneet männiköt voivat varsin hyvin. Hirvistä ei ole ollut merkittävää haittaa ,vaikka sijainti on talvehtimisalueen tuntumassa. Voidaan puhua varsin mäntyvaltaisesta alueesta , jossa metsä uudistetaan puhtaasti maaperän ehdoilla. Visa näkee hirven mörkönä joka paikassa. Täällä ei vastaavaa hysteriaa tunneta, kun ei ole aihetta.
Kuvan männikkö on tuottanut omistajalleen vain kuluja noin 20 vuoden ajan. Uudistaminen, muutama raivaus, ja näkyy olevan hieman pystykarsittukin. Voin esitellä suorittavalle aivan vastaavia kohteita, mutta myös samanikäisiä, missä onkin tehty pari vuotta sitten energiapuuharvennus, eli on saatu jo tulojakin. Olen melko varma, että suorittava tulee vielä hämmästymään näkemästään.
Näyttäs olevan melko puolukkaista, kuusen oksat näyttävät kuivahkoilta, varmaan naavottuvat kohta, läy kuin koivulle kuivalla paikalla, että alkaa jäkälöitymään ja naavottomaan jo nuorena. Energiapuuasennolla varmasti puiden laatu olisi ollut parempi ja motteja tulisi enemmän kiertoajalla, kun on aikasemmin harvennettu. kun maassa on voimaa männylle. Varmasti Visan männiköt on parempia jos ne saa hirvettömästi kasvattaa. Jos kädet on sidottu kuitupuun tuottamiseen eikä tukkia senenempää himoita niin onhan nuo korjuuta tekeville helppoja.