Näköjään on googleamalla tosiaan raidankeuhkojäkälää vaikka tosiaan tavataan nyt vanhan paksun haavan pinnalla.
Tämä kuvio on luontaisen uudistuksen 0,6ha kuvio jossa kasvaa paljon vanhaa metsää ja aikoinaan myrsky tms on tehnyt täyteen pienaukkoja jotaka tulleet täyteen kuusta ja koivua myös raitaakin oli. Ihan hienoa nähdä tällaista.
Tuollaiset havainnot kannustaa säästämään haapoja sekapuustoksi talousmetsiin. Vaikka leppää pidetään lannoitusvaikutuksen takia hyödyllisenä, väitän haapaa vähintään yhtä hyödylliseksi. Monimuotoisuus on yksi asia, maaperää parantava vaikutus toinen. Vaikka ravinteita puu ei maaperään tuotakaan, se nopeuttaa maaperän ravinteiden kiertoa eli muokkaa niitä puille käyttökelpoiseen muotoon.
Uskalla tässä julkisesti mitään kauheasti hehkutella mutta aika myönteisiä ylläreitä on tässä viimepäivien sateiden jälkeen haavikoissa kulkiessa piisannut. Varsinkin koivu/haapasekametsiköissä. Sienissä on mässäilty ,joo.
Olen pruukannut jättää kirkon kattopaanuksi sopivat puut jättöpuuksi. Kuusikon alkua jota näkyy kuvissa voi ja kasvaa erittäinkin hyvin. Toisethan vihaa haapaa kaulii niinkuin puolihullut.
Itse en ole mitään versoruoste tms edes männiköiden lähellä isoista haavan jättöpuista nähnyt.
Minulla ei aineistoa tilastollisen luotettavuuden edellyttämää määrää ole, mutta mäntytaimikon vieressä pari kookasta säästöhaapaa ei ole mitään ongelmaa männyille ainakaan vielä viidessä vuodessa aiheuttanut. Olenkin koittanut pitää huolen siitä, että vaikka isoja haapoja ei kuviolla olisi, jää niitä raivauksissa ja harvennuksissa tulevaisuuden jättöpuiksi. Myös siellä, mihin mäntytaimikko on joskus tarkoitus perustaa.
Maaperän ph-luvun nostamisen lisäksi haapa on todettu olevan keino puhdistaa maaperän epäpuhtauksia. Vaikka ei nyt mitään erityisesti saastunutta maata metsässä olisikaan, taatusti tuollainen ominaisuus on metsän monimuotoisuuden ja terveyden kannalta erinomainen asia. Tuleehan ilmastakin jatkuvasti jonkin tasoista laskeumaa maaperään.
Gla oikeassa, ehkä tosiaan Harjavallassa varsinkin jotain ilmastakin tulee. Kuljin äsken vähän sikinsokin haavikossa ja pitää kyllä tyytyväinen olla. Aika terveen ja kasvuisan näköistä suurelta osin ja hyvää runkomalliakin ovat. Hieno tunnelma kun alla ei ole kuin pehmeä kuohkea maa ja sienet mutta ei paljonkaan edes kasvillisuutta. Ainoastaan vanhojen peltoheittojen alusta vielä hiukan vihreämpää. Vadelma ja joku kukkanen sietää aika hyvin varjostusta ja hentoisena kasvavat. Muutama kuusen alkukin alkanut jo tulla mutta ei vielä kovin kattavasti.
Hirvensarvijäkälä on myös tuon näköinen mutta minäkin äänestän raidankeuhkojäkälää. Wikipedia: ”Raidankeuhkojäkälä kasvaa lähes koko Suomessa metsissä kostean pienilmaston paikoilla. Se kasvaa raidan tai haavan pinnalla, joskus myös kuusen oksilla. Se on ominainen vanhojen luonnontilaisten metsien laji, joka on kuitenkin harvinaistunut. Raidankeuhkojäkälä on myös puhtaan ilman indikaattorilaji.”
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Luonto
Vois muuten olla paisukarvejäkälää mutta väri on aika erikoinen.
Luulisin että raidankeuhkojäkälää.
Näköjään on googleamalla tosiaan raidankeuhkojäkälää vaikka tosiaan tavataan nyt vanhan paksun haavan pinnalla.
Tämä kuvio on luontaisen uudistuksen 0,6ha kuvio jossa kasvaa paljon vanhaa metsää ja aikoinaan myrsky tms on tehnyt täyteen pienaukkoja jotaka tulleet täyteen kuusta ja koivua myös raitaakin oli. Ihan hienoa nähdä tällaista.
Tuollaiset havainnot kannustaa säästämään haapoja sekapuustoksi talousmetsiin. Vaikka leppää pidetään lannoitusvaikutuksen takia hyödyllisenä, väitän haapaa vähintään yhtä hyödylliseksi. Monimuotoisuus on yksi asia, maaperää parantava vaikutus toinen. Vaikka ravinteita puu ei maaperään tuotakaan, se nopeuttaa maaperän ravinteiden kiertoa eli muokkaa niitä puille käyttökelpoiseen muotoon.
Uskalla tässä julkisesti mitään kauheasti hehkutella mutta aika myönteisiä ylläreitä on tässä viimepäivien sateiden jälkeen haavikoissa kulkiessa piisannut. Varsinkin koivu/haapasekametsiköissä. Sienissä on mässäilty ,joo.
Olen pruukannut jättää kirkon kattopaanuksi sopivat puut jättöpuuksi. Kuusikon alkua jota näkyy kuvissa voi ja kasvaa erittäinkin hyvin. Toisethan vihaa haapaa kaulii niinkuin puolihullut.
Itse en ole mitään versoruoste tms edes männiköiden lähellä isoista haavan jättöpuista nähnyt.
Hieno asenne Hiihtoniilolla! Näitä metsänomistajia vain tarvittaisiin enemmän ja alkaisi luontokin kiittää luonnon ystävää!
Minulla ei aineistoa tilastollisen luotettavuuden edellyttämää määrää ole, mutta mäntytaimikon vieressä pari kookasta säästöhaapaa ei ole mitään ongelmaa männyille ainakaan vielä viidessä vuodessa aiheuttanut. Olenkin koittanut pitää huolen siitä, että vaikka isoja haapoja ei kuviolla olisi, jää niitä raivauksissa ja harvennuksissa tulevaisuuden jättöpuiksi. Myös siellä, mihin mäntytaimikko on joskus tarkoitus perustaa.
Maaperän ph-luvun nostamisen lisäksi haapa on todettu olevan keino puhdistaa maaperän epäpuhtauksia. Vaikka ei nyt mitään erityisesti saastunutta maata metsässä olisikaan, taatusti tuollainen ominaisuus on metsän monimuotoisuuden ja terveyden kannalta erinomainen asia. Tuleehan ilmastakin jatkuvasti jonkin tasoista laskeumaa maaperään.
Gla oikeassa, ehkä tosiaan Harjavallassa varsinkin jotain ilmastakin tulee. Kuljin äsken vähän sikinsokin haavikossa ja pitää kyllä tyytyväinen olla. Aika terveen ja kasvuisan näköistä suurelta osin ja hyvää runkomalliakin ovat. Hieno tunnelma kun alla ei ole kuin pehmeä kuohkea maa ja sienet mutta ei paljonkaan edes kasvillisuutta. Ainoastaan vanhojen peltoheittojen alusta vielä hiukan vihreämpää. Vadelma ja joku kukkanen sietää aika hyvin varjostusta ja hentoisena kasvavat. Muutama kuusen alkukin alkanut jo tulla mutta ei vielä kovin kattavasti.
Hirvensarvijäkälä on myös tuon näköinen mutta minäkin äänestän raidankeuhkojäkälää. Wikipedia: ”Raidankeuhkojäkälä kasvaa lähes koko Suomessa metsissä kostean pienilmaston paikoilla. Se kasvaa raidan tai haavan pinnalla, joskus myös kuusen oksilla. Se on ominainen vanhojen luonnontilaisten metsien laji, joka on kuitenkin harvinaistunut. Raidankeuhkojäkälä on myös puhtaan ilman indikaattorilaji.”