Arvokas metsä työmaana. Metsikkö on kehittynyt sopivan tiheänä ja luontainen karsiutuminen on päässyt vauhtiin arvokkaan laatupuun saamiseksi, viisi ensimmäistä metriä on tärkeimmät.
Poistuma kuviolla 1/3 max. kokonaispuumäärästä, seuraavan harvennukseen toisi jo lisäarvoa pylväsaihiot. Rinnaton seiska on erittäin hyvä, joka on 7m pitkä ja latvalta 9-10 cm paksu
Metsurityönä ihanteellinen kohde valita poistettava puut. En sano etteikö konehakkuuna vastuullinen kuski tekisi lähes yhtähyvää jälkeä. Komea metsä jo nyt mikä onkaan jatkossa kun varttua saa vaikkapa viisikymmentä vuotta.
Oletko kaatanut muualta kuin ajouralta lainkaan?
metsä-masalta kysyisin : -Mikä on rinnaton seiska?
Meilläpäin täysin tuntematon, jos mäntypuista puhutaan.
Jesse haluaa kasvattaa poltinpuuta tuollaisessa pylväikössä, mutta minusta tuo on kuin holvikirkko. Upea laatumännikkö, jossa kaikki höiriötekijät ovat pahasta. Tuota kun harventaa tankillisen ja tankkaustauolla silmäilee kahvikupin yli tehtyä jälkeä, niin siinä sielu lepää,
On väärin katsella tehtyjä pöllejä ja kourakasoja, oikea ihailun kohde pitää olla jäämään valitut puut.
Eihän noista sellupölleistä tosiaan paljon rikastumaan pääse joten niiden ihailu ei kyllä tarpeen mutta olisihan sitä metsää tosiaan harvennuksenkin jälkeen mukava ihailla. Sitä en näe.
Jätkä: Pylväillä on yleensä kokonaispituus, rintamitta n. 1.3 m korkeudelta ja latvanpaksuus näistä muodostuu pylväälle laji ja käyttötarkoitus.
Rinnaton esim. 7m on tyypiltään solakka hitaasti kapeneva, mutta latvalta 9-10 cm. Tämän lajin hyöty on kun saa kuidun kokoluokkaa myydyksi pylvään hintaan.
Väli-Suomessa pylväsaihioita hankkii ja jalostaa Scan Pole Oy se on perinteikkään Iivari Mononen Oy:n tytäryhtiö
Kyllähän tuossa on upea metsä tulossa. 20 – 30 vuoden päästä voi monikin kadehtia hienoa pylväsmännikköä. Nyt vain kunnon hoitoa ja harvennukset ajallaan niin hyvä tili on tulossa. Tuollaisia kuvia passaa näyttää.
Taiki tuolla aiemmin kyseli että miten sitten tätä pitäisi kasvattaa. Juuri tuossa kohtaa noin kun siinä tehdäänkin eli harventaa. Mutta virheet on tehty sitä ennen kun on nuoltu pohja puhtaaksi, varmaan vielä imuroitukkin. Siitä on viety kaikki luonnollisuus joka ei olisi haitannut tuon valtapuuston kasvatusta tai hakkuuta ollenkaan. Olen itse tehnyt edellistalvena vastaavan eikä se todella jäänyt tuon näköiseksi. Sinne jäi joukkoon montaakin puulajia, kuten leppiä, haapaa, koivua, kuustakin sinne tänne. Osa tuota kokoluokkaa kuin kasvatettavatkin, osa hyvinkin vaatimattomia, aina pieniä katajia myöden. Otan kuvia joku kerta tässä kun siellä sopivasti liikun. Ja hiukan kritisoin kerralla rajunnäköistä harvennustakin. Mahtaako ensimmäinen myrsky viedä omansa rajumman jälkeen.
Ja kun Taiki kysyi että haapojako pitäisi istuttaa voin vakuuttaa ettei tarvii, jostain kumman syystä haapa ja mänty tuntuvat hakeutuvan aika helposti symbioosiin eli aina männikköön tuntuu luontaista haavan vesaa ilmestyvän. Joista kyllä riista isonkin metsän alla pitää.
Pökkelöitä, kantoja, maapuita ja alikasvustoa pitäisi kasvatusmetsissä aina olla, mäntykankaillakin. Kaulaamalla ja katkomalla korkealta niitä saa nuoriin metsiin. Kuorimalla paksumpi kaarna moottorisahalla estetään nävertäjien lisääntyminen kannoissa. Niissä metsissä, joita minä hoidan, on aina tekokantoja, ei 2 kpl/ha vaan toistakymmentä/ha vähintään.
Hyvähkö laatu tuossa on, mutta ei vielä erinomainen.
Katajia ilmestyy , kun harvennetaan ja metsään syntyy pieniä aukkoja . Tiheiköissä kataja viihtyy huonosti . Suositustiheyden alarajalle harventaminen katajapensaan ympäristössä saa katajan levimään mukavasti . Myös harvakseltaan kasvavat kuusentaimet tuottavat riistaa suojaavia oksia enemmän , kun tiheät ryppäät .
Komiaa on! Sen verran epäilijöille, että kohde on Savitaipaleella ja tällä alueella on paljon näitä kuivia, puolukka tyypin kankaita ja paikoin viitteitä karukkokankaan suuntaan. Tällaisilla kohteilla usein ainut kasvava puulaji on mänty ja korkeimmat varvut koostuvat kanervista. Eli suomeksi kyseisen kuvan mukaisia metsiä syntyy luonnostaan näille seuduille ilman että ihmisen tarvitsee alusia ”nuolla” puhtaaksi. Ovat näkemisen arvoisia nämä kangasmetsät!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Arvokas metsä työmaana. Metsikkö on kehittynyt sopivan tiheänä ja luontainen karsiutuminen on päässyt vauhtiin arvokkaan laatupuun saamiseksi, viisi ensimmäistä metriä on tärkeimmät.
Poistuma kuviolla 1/3 max. kokonaispuumäärästä, seuraavan harvennukseen toisi jo lisäarvoa pylväsaihiot. Rinnaton seiska on erittäin hyvä, joka on 7m pitkä ja latvalta 9-10 cm paksu
Metsurityönä ihanteellinen kohde valita poistettava puut. En sano etteikö konehakkuuna vastuullinen kuski tekisi lähes yhtähyvää jälkeä. Komea metsä jo nyt mikä onkaan jatkossa kun varttua saa vaikkapa viisikymmentä vuotta.
Oletko kaatanut muualta kuin ajouralta lainkaan?
metsä-masalta kysyisin : -Mikä on rinnaton seiska?
Meilläpäin täysin tuntematon, jos mäntypuista puhutaan.
Pareen varmaan keskittyä ”puupellon” harvennuskeskusteluun. Eihän tuosta metsänä voi puhua metsäasioiden kaas samana päivänäkään.
Jesse haluaa kasvattaa poltinpuuta tuollaisessa pylväikössä, mutta minusta tuo on kuin holvikirkko. Upea laatumännikkö, jossa kaikki höiriötekijät ovat pahasta. Tuota kun harventaa tankillisen ja tankkaustauolla silmäilee kahvikupin yli tehtyä jälkeä, niin siinä sielu lepää,
On väärin katsella tehtyjä pöllejä ja kourakasoja, oikea ihailun kohde pitää olla jäämään valitut puut.
Eihän noista sellupölleistä tosiaan paljon rikastumaan pääse joten niiden ihailu ei kyllä tarpeen mutta olisihan sitä metsää tosiaan harvennuksenkin jälkeen mukava ihailla. Sitä en näe.
Kerroppa Jesse miten tuollaista metsäpohjaa pitäisi hoitaa, että se olisi oikeanlaista metsää. Haapojako pitäisi istuttaa?
Jätkä: Pylväillä on yleensä kokonaispituus, rintamitta n. 1.3 m korkeudelta ja latvanpaksuus näistä muodostuu pylväälle laji ja käyttötarkoitus.
Rinnaton esim. 7m on tyypiltään solakka hitaasti kapeneva, mutta latvalta 9-10 cm. Tämän lajin hyöty on kun saa kuidun kokoluokkaa myydyksi pylvään hintaan.
Väli-Suomessa pylväsaihioita hankkii ja jalostaa Scan Pole Oy se on perinteikkään Iivari Mononen Oy:n tytäryhtiö
Kyllähän tuossa on upea metsä tulossa. 20 – 30 vuoden päästä voi monikin kadehtia hienoa pylväsmännikköä. Nyt vain kunnon hoitoa ja harvennukset ajallaan niin hyvä tili on tulossa. Tuollaisia kuvia passaa näyttää.
Eipä juuri parempaa männikköä. Eikä mikään haittaa kasvua jos raaskii harventaa ettei terveet latvukset enää pienene.
Siisti ja hyvälaatuinen männikkö . Kelpaa sitä harvennella ja kasvattaa .
Taiki tuolla aiemmin kyseli että miten sitten tätä pitäisi kasvattaa. Juuri tuossa kohtaa noin kun siinä tehdäänkin eli harventaa. Mutta virheet on tehty sitä ennen kun on nuoltu pohja puhtaaksi, varmaan vielä imuroitukkin. Siitä on viety kaikki luonnollisuus joka ei olisi haitannut tuon valtapuuston kasvatusta tai hakkuuta ollenkaan. Olen itse tehnyt edellistalvena vastaavan eikä se todella jäänyt tuon näköiseksi. Sinne jäi joukkoon montaakin puulajia, kuten leppiä, haapaa, koivua, kuustakin sinne tänne. Osa tuota kokoluokkaa kuin kasvatettavatkin, osa hyvinkin vaatimattomia, aina pieniä katajia myöden. Otan kuvia joku kerta tässä kun siellä sopivasti liikun. Ja hiukan kritisoin kerralla rajunnäköistä harvennustakin. Mahtaako ensimmäinen myrsky viedä omansa rajumman jälkeen.
Ja kun Taiki kysyi että haapojako pitäisi istuttaa voin vakuuttaa ettei tarvii, jostain kumman syystä haapa ja mänty tuntuvat hakeutuvan aika helposti symbioosiin eli aina männikköön tuntuu luontaista haavan vesaa ilmestyvän. Joista kyllä riista isonkin metsän alla pitää.
Tuo näyttää ravinteisuudeltaan kuivalta kankaalta kivikkoisuuden takia.
Ei välttämättä kasva juuri muuta kuin mäntyä ja katajia.
Jostain syystä ei niitä katajiakaan näy. Ei niin kuivaa kangasta olekkaan ettei siellä aina muutakin kasva kuin mäntyjä.
Pökkelöitä, kantoja, maapuita ja alikasvustoa pitäisi kasvatusmetsissä aina olla, mäntykankaillakin. Kaulaamalla ja katkomalla korkealta niitä saa nuoriin metsiin. Kuorimalla paksumpi kaarna moottorisahalla estetään nävertäjien lisääntyminen kannoissa. Niissä metsissä, joita minä hoidan, on aina tekokantoja, ei 2 kpl/ha vaan toistakymmentä/ha vähintään.
Hyvähkö laatu tuossa on, mutta ei vielä erinomainen.
Katajia ilmestyy , kun harvennetaan ja metsään syntyy pieniä aukkoja . Tiheiköissä kataja viihtyy huonosti . Suositustiheyden alarajalle harventaminen katajapensaan ympäristössä saa katajan levimään mukavasti . Myös harvakseltaan kasvavat kuusentaimet tuottavat riistaa suojaavia oksia enemmän , kun tiheät ryppäät .
Komiaa on! Sen verran epäilijöille, että kohde on Savitaipaleella ja tällä alueella on paljon näitä kuivia, puolukka tyypin kankaita ja paikoin viitteitä karukkokankaan suuntaan. Tällaisilla kohteilla usein ainut kasvava puulaji on mänty ja korkeimmat varvut koostuvat kanervista. Eli suomeksi kyseisen kuvan mukaisia metsiä syntyy luonnostaan näille seuduille ilman että ihmisen tarvitsee alusia ”nuolla” puhtaaksi. Ovat näkemisen arvoisia nämä kangasmetsät!