Onneksi on mätästetty kunnolla. Muokkaamattomassa maassa aikaa taimien etsimiseen kuluisi vähintään kolminkertainen aika.
En tiedä, onko kuva aivan tuore vai joko kuusen pituuskasvu on tältä vuodelta käytännössä ohi. Kuusi on kuitenkin jo sen kokoinen, että se periaatteessa päässyt hyvän kasvun vauhtiin. Heinikossa ei montaa vuotta enää mene, että taimet pääsee pinnalle, kunhan heinäämisestä huolehtii. Kertaruiskutus glyfosaatilla vähentäisi työn määrää ratkaisevasti ja helpottaisi seuraavina vuosina taimien löytymistä.
Täytyy myös muistaa, että vaikka taimi ei loppukesän aikana enää kasva pituutta, juuristoa se kasvattaa. Sillä on suuri merkitys seuravien vuosien kasvuun. Täytyy siis pitää huoli siitä, että taimi saa valoa koko kesän ajan.
Tasapainoinen ja hyvässä kasvun alussa oleva taimikko. Mätästys kuusen uudistusalueella on nopean alkukasvun edellytys. Laikkumätästys nostaa taimen paikkaa 20-30 cm korkeammalle, josta on ratkaisevaa hyötyä taimille heti istutuksen jälkeen ja taimien heinäämisen aikaan.
Kääntämätäs on puolestaan heinääjän kannalta parempi, koska syviä mätäskuoppia ei ole, eikä siten myös kaatumis- ja loukkautumis vaara on pienempi!
Heinäntorjunta päiväksi ei kanata valita näitä kaikista helteisempiä päiviä, seillä vaarana voi olla heinäystyöhön kyllästyminen !
Kuvaa varten on etuala niitetty. Varjostus ei minkään kasvin asemaa paranna. Kuusen sopeutuminen puolivarjoisiin olosuhteisiin tarkoittaa sitä, että niissä olosuhteissa kuusella on parempi kilpailukyky kuin esim. männyllä. Silti kuusikin kasvaa aukealla paikalla paremmin kuin varjossa.
Kuusellakin juuriston kasvatus on tuossa vaiheessa tärkeämpää kuin ylöskiitäminen. ja nyt suorastaan onni jos tuollainen suojaa paahtavalta auringolta pientä tainta. Syksyllä tärkeämpää ettei kaadu taimen päälle ja kaada ja vinouta, siis silloin vasta tarkastuskierros.
Juuristo on kehittynyt jo puun kokoon nähden riittävästi. Tähän aikaan puun pituuskasvu loppuu / on loppunut ja paksuuskasvu on päällänsäkin ja ”suvikaskin” myös puutuu.
Horsma ei ole taimille uhka, paitsi varjostuksen kannalta. samalla se ttavallaan kiihottaa taimen pituuskasvua – päästä varjosta pois.
Kuivuus haittaa istutustaimien kasvua. Metsälauha ei kovin paljon auringon paisteelta anna suojaa.
Parhaiten on kasvaneet nyt havupuista juurisuojan saaneet havupuuntaimet (muutamat douglaskuuset) . Niille laitoin kokeeksi keväällä puolilahoja klapeja tyvien suojaksi.
Laikkumätästetyllä alalla on todellisia haasteita säilyä ehjänä. Jos jossakin muulla kuin metsätyömaalla olisi tuollaisia ansoja, sinne ei ihminen saisi mennä töihin ollenkaan. Eli täyttääkö kaikki laatukriteerit ja eikö sertifikaatti välitä mitään siitä että maastopohja on vaarallinen liikkua. Juuri työn alla omt-pohjan Laikkumätästetty varhaisperkaus, heinät on kypärään asti ja montut jyrkkäreunaisia ja syviä. Ensimmäisenä päivänä kaaduin kaksi kertaa ja sen jälkeen olen puolittanut vauhdin, terveys edellä. Selän päälle se siis eniten käy, kun joka askelta pitää varoen astua. Ihmettelen vain, että kenen etu se on että metsässä liikkuminen onnistuu tuon monttujen kaivuun jälkeen enää nelijalkaisilta tai isoilla koneilla. Kunnollinen kääntömätäs ja mahdollisimman vähän kivennäismaata muutoin paljaana, silloin metsänpohja säilyy tasaisempana ja raivuukantojakin on luvassa paljon vähempi. Laikkumätästyksellä tuppaa kantojen pituuskin kasvaa, kun ei tiedä milloin horjahtaa ja terää tulee pidettyä sitten paljon korkeammalla, jonka jälkeen laikkumätästetyllä alalla ei liiku raivuun jälkeen mikään.
Omalla kohdalla tämän kesän tapaturmien läheltä piti ilmoitukset olisivat maanmuokkauksesta johtuvia, jokainen.
Oli kyllä miehen mittaista joo kun illalla kävin männyntaimia avittelemassa parilla lanssipaikalla jotka kevään taimilla istutin. Silti nämä valopuun taimet olivat hyvinkin terhakkaita eikä mitään hätää ollut. Hiukan sotkin taimista ulospäin ettei kaadu syksyllä taimien päälle. Kyllä puut aika pontevia ovat pärjäämään , sen olin havaitsevanani.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Onneksi on mätästetty kunnolla. Muokkaamattomassa maassa aikaa taimien etsimiseen kuluisi vähintään kolminkertainen aika.
En tiedä, onko kuva aivan tuore vai joko kuusen pituuskasvu on tältä vuodelta käytännössä ohi. Kuusi on kuitenkin jo sen kokoinen, että se periaatteessa päässyt hyvän kasvun vauhtiin. Heinikossa ei montaa vuotta enää mene, että taimet pääsee pinnalle, kunhan heinäämisestä huolehtii. Kertaruiskutus glyfosaatilla vähentäisi työn määrää ratkaisevasti ja helpottaisi seuraavina vuosina taimien löytymistä.
Täytyy myös muistaa, että vaikka taimi ei loppukesän aikana enää kasva pituutta, juuristoa se kasvattaa. Sillä on suuri merkitys seuravien vuosien kasvuun. Täytyy siis pitää huoli siitä, että taimi saa valoa koko kesän ajan.
Uskon että noin vankka taimi kestää heinänkin kun on tuosta aukkoheinästä kyse. Jos vattua ja horsmaa olisi niin tilanne voisi olla toinen
Tasapainoinen ja hyvässä kasvun alussa oleva taimikko. Mätästys kuusen uudistusalueella on nopean alkukasvun edellytys. Laikkumätästys nostaa taimen paikkaa 20-30 cm korkeammalle, josta on ratkaisevaa hyötyä taimille heti istutuksen jälkeen ja taimien heinäämisen aikaan.
Kääntämätäs on puolestaan heinääjän kannalta parempi, koska syviä mätäskuoppia ei ole, eikä siten myös kaatumis- ja loukkautumis vaara on pienempi!
Heinäntorjunta päiväksi ei kanata valita näitä kaikista helteisempiä päiviä, seillä vaarana voi olla heinäystyöhön kyllästyminen !
paljollakohan tuonne saisi lampaat hommiin?
Tuolla heikolla ole noille kuusille enää mitään muuta merkitystä kuin varjostava suoja auringonpaahteessa. Eli plusvoittoinen.
Kuvaa varten on etuala niitetty. Varjostus ei minkään kasvin asemaa paranna. Kuusen sopeutuminen puolivarjoisiin olosuhteisiin tarkoittaa sitä, että niissä olosuhteissa kuusella on parempi kilpailukyky kuin esim. männyllä. Silti kuusikin kasvaa aukealla paikalla paremmin kuin varjossa.
Kiitos Gla hyvästä huomiosta. Asia on juuri näin.
Kuusellakin juuriston kasvatus on tuossa vaiheessa tärkeämpää kuin ylöskiitäminen. ja nyt suorastaan onni jos tuollainen suojaa paahtavalta auringolta pientä tainta. Syksyllä tärkeämpää ettei kaadu taimen päälle ja kaada ja vinouta, siis silloin vasta tarkastuskierros.
Juuristo on kehittynyt jo puun kokoon nähden riittävästi. Tähän aikaan puun pituuskasvu loppuu / on loppunut ja paksuuskasvu on päällänsäkin ja ”suvikaskin” myös puutuu.
Horsma ei ole taimille uhka, paitsi varjostuksen kannalta. samalla se ttavallaan kiihottaa taimen pituuskasvua – päästä varjosta pois.
Kuivuus haittaa istutustaimien kasvua. Metsälauha ei kovin paljon auringon paisteelta anna suojaa.
Parhaiten on kasvaneet nyt havupuista juurisuojan saaneet havupuuntaimet (muutamat douglaskuuset) . Niille laitoin kokeeksi keväällä puolilahoja klapeja tyvien suojaksi.
Laikkumätästetyllä alalla on todellisia haasteita säilyä ehjänä. Jos jossakin muulla kuin metsätyömaalla olisi tuollaisia ansoja, sinne ei ihminen saisi mennä töihin ollenkaan. Eli täyttääkö kaikki laatukriteerit ja eikö sertifikaatti välitä mitään siitä että maastopohja on vaarallinen liikkua. Juuri työn alla omt-pohjan Laikkumätästetty varhaisperkaus, heinät on kypärään asti ja montut jyrkkäreunaisia ja syviä. Ensimmäisenä päivänä kaaduin kaksi kertaa ja sen jälkeen olen puolittanut vauhdin, terveys edellä. Selän päälle se siis eniten käy, kun joka askelta pitää varoen astua. Ihmettelen vain, että kenen etu se on että metsässä liikkuminen onnistuu tuon monttujen kaivuun jälkeen enää nelijalkaisilta tai isoilla koneilla. Kunnollinen kääntömätäs ja mahdollisimman vähän kivennäismaata muutoin paljaana, silloin metsänpohja säilyy tasaisempana ja raivuukantojakin on luvassa paljon vähempi. Laikkumätästyksellä tuppaa kantojen pituuskin kasvaa, kun ei tiedä milloin horjahtaa ja terää tulee pidettyä sitten paljon korkeammalla, jonka jälkeen laikkumätästetyllä alalla ei liiku raivuun jälkeen mikään.
Omalla kohdalla tämän kesän tapaturmien läheltä piti ilmoitukset olisivat maanmuokkauksesta johtuvia, jokainen.
Kun heinää on kypärään saakka, osaa arvostaa kunnon mättäitä, joita ei kääntömätästyksellä saa. Ojitus- tai naveromätästyksellä tietysti saa jotain.
Oli kyllä miehen mittaista joo kun illalla kävin männyntaimia avittelemassa parilla lanssipaikalla jotka kevään taimilla istutin. Silti nämä valopuun taimet olivat hyvinkin terhakkaita eikä mitään hätää ollut. Hiukan sotkin taimista ulospäin ettei kaadu syksyllä taimien päälle. Kyllä puut aika pontevia ovat pärjäämään , sen olin havaitsevanani.