Istutusmättäässä turvekerroksessa on ilmiselvästi hiilenpaloja ehkä kaksikymmentä senttiä paksun mättään päällä. Onkohan kyseessä jonkun vanhan metsäpalon jäännökset?
Istutusmättäässä turvekerroksessa on ilmiselvästi hiilenpaloja ehkä kaksikymmentä senttiä paksun mättään päällä. Onkohan kyseessä jonkun vanhan metsäpalon jäännökset?
Luonto
Melko varmasti jos hiilenpaloja on muissakin mättäissä. Voihan se olla myös nuotionpohjakin.
Tuota kun alat kastella kuivina kesäkausina silloin tällöin ja joskus lasket vielä laulellen vähän vesiä lisäksi, niin kuusi innostuu kovaan kasvuun.
Samoja hiilenpaloja löytyy muistakin mättäistä, erityisesti niistä missä turvekerros on vähän paksumpi. Vähän ylempänä maastossa vuorisora tulee aika nopeasti vastaan turpeen ja sammalen alta, siellä hiilenpaloja ei juuri näy.
Luulisi tuollaisella olevan ainakin jossain suhteessa lannoittava vaikutus.
Vaikea sanoa lannoituksesta. Siinähän idea on, että tuodaan ulkopuolista ravinnetta kuviolle. Hiilet ovat peräisin kuviolla jo olleesta biomassasta, joka ilman paloa olisi lahonnut maahan ja siten ravinteet päätyneet kiertoon joka tapauksessa.
Puuhiili kerää ja säilyttää kosteutta ja ravinteita, jos vedessä niitä on. Turvemaa on luonnostaan hapanta joten hiililisä ei haittaa havupuun kasvua sen suhteen, että kasvupaikka menisi liian emäksiseksi tuhkan takia.
Kyllähän tuota hiiltä aika usein mättäistä löytyy. Onko ne sitten metsäpalojen vai kaskiviljelyn jäänteitä. Vanhoja kuitenkin ovat.
On vanhempiakin kuten tervahaudan tai sysimiilun pohjat.Mielestän sysimiilussa tuotettiin hiiltä johonkin käyttöön.
Meillä löytyi joskus metsänhoidon yhteydessä hiili-alue.Jotkut eläimet oli kaivaneet koloa.Eipä tullut tuolloin tarkemmin sekattua.miilun kokoinen alue.
Rautatehtaat käyttivät miiluhiiltä. Etelä-Suomen metsiä
hakattiin aikanaan surutta rautaruukkien tarpeisiin.