Kommentit (23)

  1. Paikallisesti varmaan noin. Minä en ole varhaisperannut kuin yhden männyn kylvöalueen (sen jossa tuli hirvivahinkoja aikoinaan useampana vuonna peräkkäin) . Kaikki muut männiköt kasvaa täystiheinä ilman varhaisperkausta. Kuusitaimikot joutuu varhasperkaamaan.

  2. Onhan tuohon tehty varhaisperkauksen jälkeen vielä taimikonhoitokin.

  3. Niin kuulukin tehdä ,jos on tarvetta. Ennakkoraivauksen suhteen sama juttu. Nyt ollaan jo hyvin lähellä tilannetta ,jossa raivaus on tarpeen.

  4. En minä ainakaan kehtaisi tarjota tuommoista ostajille ilman ennakkoraivausta.

  5. Rajoilla mennään ,mutta valoisaan aikaan ei vielä isoja ongelmia. Tuolla peremmällä on keskustelua aiheuttanut kuva siitäkin ,kun osa palstaa jätettiin risukkoisuuden takia hakkaamatta. Näitä on hakkailtu kevään ja kesän aikana lähes 200 hehtaaria ,joten joukkoon mahtuu vähän huonompaakin kulmaa.

  6. Jesse on muuten ensimmäinen jpka ahneeksi mainitsee. ?
    Noudstsn ainoastaan työnantajan sopimukseen perustuvaa ohjetta jättää pusikot hakkaamatta riippumatta siitä ,onko kyseessä yhtiö tai yksityinen.

    Muistutan ,että kuvassa on yksi keino vähentää hirvivahinkoja. Nuoressa metsässä ei varpujen syönti haittaa ja liiat voi poistaa ennen hakkuuta. Vieressä kasvava yaimikko jää sopivaksi aikaa rauhaan. Mahdollisimman lyhyt taimikkovaihe vähentää hirvituhoriskiä merkittävästi.

  7. Mee ny jo huilaamaan. On varmaan ollut rankka puskasissin päivä kun kirjoituksestakaan saa mitään tolkkua.

  8. …kännykän näppäimistö vähän kaponen ja oikoluku jäi tekemättä

  9. Hyvin kasvava nuori metsä tuottaa myös runsaasti oksamassaa ,joka on kuvassa jätetty ajouran sivuun kasattuna hirvien syötäväksi. Vaivaton tapa lisätä hirvien ravintoa taimikon ulkopuolella. Lisukkeena lehtipuiden vesat . Syötävää on lopulta huomattavasti enemmän ,kun taimikossa.

  10. Käyköhän kuitenkin niin, että tuo houkuttelee alueelle hirviä, jotka syövät samalla taimikotkin. Aivan kuten ruokintapaikat ja nuolukivet tekee.

  11. Oksakasat ovat hirville lyhytaikainen ruokalähde ja ne toimivat käytännössä vain houkuttimena. Seuraavaksi hirvet siirtyvät ruokailemaan lähistön taimikoihin. Näyttää siltä, ettei ko. motomies laske vaivojaan silloin, kun asia on itselle mieluisa.

  12. Kyllä ne männyn latvukset houkuttelee hirviä, jos ovat tuoreita. Siis vähintään loppusyksystä tehtyjä jotta eivät ehdi kuivua ennen talvea. Noista latvoista ehtii neulaset ruskistua. Tarpeeksi kauas taimikoista ja riittävän paljon mä-latvuksia niin onhan sillä varmasti vaikutusta hirvien talviruokailuun.

  13. Keskimääräinen kuviokoko lienee hehtaarin tai parin suuruusluokkaa ja hirvi liikkuu alueella, jonka hehtaariluvussa on neljä numeroa ja metsien kehitysluokkajakauma suunnilleen optimi. Tällöin on aika teoreettinen ajatus, että houkuttimet viedään tarpeeksi kauas. Aina on taimikkoa lähellä.

  14. Hulluutta on se, että tekee saman asian uudestaan ja uudestaan ja joka kerta ja odottaa erilaista lopputulosta kuin edellisellä kerralla

  15. Yhtiöiden ja MH:n mailla varsinkin ( myös yksityisten mailla) on pohjoisempana laajoja männyn kasvatusalueita. Eri asia jättää sinne latvuksia hirville kuin ha:n parin kasvatusmetsäkuvioilla joilla taimikoita voi olla ihan vieressä. Talvilaidun alueilla sillä ruokinnan ohjaamisella on merkitystä, kun ruokapaikka on tarpeeksi iso.

  16. Kuvan näkymä toteutuu vain ,jos taimikko on ensimmäiset 10 vuotta tricolla kyllästetty tai aidattu. Täällä ei todellakaan varhaisperkkaukset riitä.

  17. Näin se valitettavasti vain on kuten MJO totesi. Tämänhetkisen työmaani naapuritilalla on männyntaimikko, jossa lähes jokaista mäntyä on syöty pahoin. Omalla puolellani on lähes samanikäinen kunnossa oleva kuusentaimikko. Itselläni olisi nyt myös syöty männyntaimikko, jos en olisi uudistanut omaa puoltani kuuselle. Silloin kun hirviä on liian paljon, raivaus ei pelasta männyntaimikkoa. Joka muuta väittää, ei tiedä asiasta riittävästi.

  18. Kuusikon alla kun ei kasva mitään niin ongelma on oravanpyörässä. Jos kaikki laittaisivat mäntyä sille kuuluville paikoille niin mitään ongelmia ei olisi. Metsänomistajat ovat itse aiheuttaneet itselleen ongelmat.

  19. Ko. palstalla minulla on 11 hetaaria mäntyä ja vain neljä hehtaaria kuusta. Männyt ovat peräisin siltä ajalta, kun hirviä oli alueella vielä kohtuullinen määrä.

  20. Kyllä tilanne olisi aivan toinen , jos kuvassa olevassa männikössä rehottaisi tiheä kuusialuskasvos , kuten vielä 10-15 vuotta sitten oli yleistä.Nyt tilanne on korjattu jo taimikonhoitojen yhtydessä , menneinä vuosina vasta ennakkoraivauksessa. Hoidetut kasvatusmetsät tuottavat nykyisin runsaasti muutakin , kun keppikuusikkoa ja kuollutta neulasmattoa. Varpuja ja vesojoja riittää ja hirvien ei tarvitse ruokailla taimikoissa.

    Kuvassa näkyvä kohollaan oleva havukasa syntyy aivan ilman ylimääräisiä temppuja , kun nippu puidaan puomin alle. Havunippu siirretään uralle , jos tarve vaatii . Muuten havut jäävät palstalle kuvassa näkyvällä tavalla. Kyseistä toimintamallia esitti pari vuotta sitten hirvivahinkoihin kyllästynyt isäntä. Katselee mieluummin hirviä nuoressa metsässä syömässä taimikon sijaan.
    Kyseinen isäntä esitteli runsas 10 vuotta sitten toimintatapaa , jonka puolesta Visakin liputtaa. Taimikonhoidon voi hänen silloisen mielipiteensä mukaan jättää väliin ja tehdä saman homman vähän myöhemmin energiapuunkorjuuna. Kelkka on kääntynyt tässä asiassa kokemuksien saattelemana ihan eri suuntaan. Raivaussaha parkuu taimikoissa ahkerasti ja hankitut energiapuuvekottimet ruostuvat käyttämättöminä liiterin takaa. Hirvet viihtyivät alueella erinomaisesti niin kauan , kun hoitamattomia taimikoita riitti.

  21. Suorittavan muisti petti jälleen kerran. En ole koskaan jättänyt yhtään taimikonhoitoa väliin. Kylvömänniköissä tehdään varhaisperkaus aivan normaalisti periaatteella kaikki lehtipuu pois. Taimikonhoidossa jätetään mäntyjä hirvien takia normaalia suurempi määrä, jotka poistetaan energiapuuharvennuksen yhteydessä. Eikö tämä nyt millään mene suorittavalle perille ja myös pysy siellä!

  22. Ihan kartalla ollaan. Olen viime ajat korostanut toimenpiteiden ajoituksen ja taimien elinvoimaisuuden merkitystä. Parinkin vuoden myöhästyminen kasvattaa hirvivahinkoriskiä merkittävästi ja ylitiheys saattaa aiheuttaa saman vaikutuksen ,kun varjossa kasvaminen. Riukuuntuvissa kohteissa ,joita energiapuukohteet suurimmalta osin ovat,kasvaa niukasti hirville sopivaa evästä ja niiden on siirryttävä taimikkoon sitä hakemaan. Maan pinta on köyhä ja oksat pakenevat liian ylös. Kuvassa purtavaa riittää ja laidunnuspaine läheisissä taimikoissa alenee.
    Seikka ,josta on vähemmän keskusteltu on nykyisten jalostettujen taimien kasvuvauhti. Se onnihan jotain muuta ,kun niiden taimien siltä ajalta ,kun hoitosuosituksia alunperin laadittiin. Maapohjan käsittely ja istuttamisajankohta ovat nopeutuneet vanhoista ajoista. Raivuullekin on syytä lähteä aikaisemmin ,jos mielii saada tulosta aikaan ja vältyä turhalta työltä. Suoritus saattaa mennä ”yliastutuksi”, jos jää odottelemaan tukiehtojen täyttymistä.

  23. Olen käyttänyt kaikissa männyn kylvökohteissa jalostetun siemenen ja hyvälaatuisen metsikkökeräyssiemenen seosta. Jalostetut alkuperät erottuvat kylvöpisteissä selvästi kasvunopeudessa ja oksien laadussa.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat