Latvuksia nosteltuna sivuun hirvien syötäväksi . Maanomistaja oli sitä mieltä ,että hirvet pysyvät näin menetellen poissa taimikosta.
Latvuksia nosteltuna sivuun hirvien syötäväksi . Maanomistaja oli sitä mieltä ,että hirvet pysyvät näin menetellen poissa taimikosta.
Luonto
Jos tuo on ammuntaa varten tehty on ihan kohdallaan mutta mikään ruokinta ei näillä hirvimäärillä ole suotavaa. Itse tuhoan järjestään kaikki omien palstojen läheisyydessä olevat ruokintayritykset.
Ihan noin periaatteellisena kysymyksenä Jesse: milläs valtuuksilla järjestään tuhoat kaikki palstojesi läheisyydessä olevat ruokinnat?
Noh, sattuu vain olemaan ihan oma ikioma valtuutus. Tähän astiset ovat olleet tiealueella ja satun kuulumaan tiehoitokuntaan joten epäsiisteydet pitää korjata pois. Myös oman palstan rajalla on näin käynyt. Metsästäjäthän tunnetusti ovat tottuneet notkumaan auton vierellä joten tämä jatkuu ruokinnassakin. Ei jalka nouse ojan yli edes.
Tiehoitokunta tai -toimitsijamies ovat aina vastuussa yksityistien turvallisuudesta, joten he joutuvat poistamaan tai poistattamaan hirvien tai muiden eläinten ruokinta- tai nuolukivipaikat tiealueelta tai sen välittömästä läheisyydestä. Metsästysseurojen tulisi riittävästi muistuttaa jäsenistöään tästä. Jatkossa myös lainsäädäntöä tullaan tarkentamaan tältä osin.
”Noh, sattuu vain olemaan ihan oma ikioma valtuutus.” Jessen vastaus on hyvin linjassa sen kaikkitietävän puoliröyhkeän asenteen kanssa mikä hänen viesteissään usein näkyy. Tiealue nyt useimmiten päättyy heti piennarojan takana, ja vähän hämmentävää on ajatella että ”epäsiisteyksiä” olisi ihan tielle pystytelty.
Muutoin olen sitä mieltä että hirvikantaa tulisi reilusti vähentää, mutta Jessen tyyppinen vastakkainasettelun kärjistäminen ei edistä asiaa. Kyllä minun tuntemani hirvimiehet ovat ihan tolkun ihmisiä eivätkä mitään auton vierellä notkujia. Asioihin voi ihan keskustelemalla löytää ratkaisuja.
En usko että ruokinnoilla voidaan pitää hirviä poissa taimikoista. Eivät ne siellä automaatin juurella päätyökseen seisoskele vaan liikkuvat melko laajalla alueella. Ja kun kuviokoko on pientä mosaiikkia niin kyllä siihen taimikkojakin osuu.
Noh, sattuu vain olemaan ihan oma ikioma valtuutus.
Joku voi lauleskella tulevaisuudessa Jopen Ruonansuun tapaan.
Mie puotin Harjavallan jesseä turpaan. Harjavallan jesseä vain.
Mie oon ainoa maakuntalainen, joka jesseä lyönyt on.
Onneksi tuohon toimeen MJO tarvitaan miestä eikä mitään pillipiipareita. Kuten Visakallo mainitsi myös pitää turhat ryönäkasat poistaa koska talvikunnossapidossa ne vain liettävät tietä. Esim. omenoita ilmestyy vähän väliä ilman lupaa.
Kuten tuossa avauksessa totesin , maanomistaja kehotti nostamaan latvukset palstalle hirvien syötäväksi , että ne eivät tarpoisi hänen taimikoihinsa aterioiman . Elukoita on vähintäänkin riittävästi juuri kyseisesä paikassa . Alue on kuin suppilo , johon hirvet ahtautuvat muuttomatkoillan .
Kuvan latvuskasa , usean muun ohella , sijaitsee reilun kilometrin etäisyydellä valtatiestä eikä liene vaaraksi kenellekään. Toisella puolella samaista valtatietä runsaan sadan hehtaarin harvennusten tuoreet latvukset odottavat hirviä aterioimaan.
Nuolukivet olisivat poikaa näiden palstojen sisällä , kuitenkin riittävän kaukana vilkasliikenteisestä tiestä .
Säälittäviä ovat ne jotka valittavat runsaasta hirvi/peurakannasta ja samaan aikaan antavat luvan talviruokintaan. On hiukan lyhytläntäistä touhua. Kyllähän peurojen määrää hillitsi nimenomaan aiemmin kovat talvet. Nyt kun niitä ruokitaan lisääntyy räjähdysmäisesti ja vahingot samaa kyytiä.
Kuvan tilan isäntä ei valita . Ampuilee liikoja sorkkaeläimiä pois ja syöttää jäljelle jääneitä hirviä mieluummin kasvatusmetsän hakkuutähteillä , kun nuorilla taimikoilla . Jotkut osaavat vain valittaa.
Yksi konsti esiteltiin lukijoiden kuvissakin . Antaa hirvien aterioida kuusentaimikoiden lehtipuiden kimpussa . Toki varhaisperkaus niissäkin on tehtävä , mutta sopiva hirvikanta hoitaa ”toisen raivauksen” kantojen alkaessa tuottaa uutta kasvustoa .
Kun kuusikko sulkeutuu ei siellä kasva niin mikään, ei hirvetkään. Sellaist tuli myös viimettellä ostoksella. Eikä ikää vielä hirmuisesti mutta täyskuollut pohja. Ei vesan vesaa.
Kyllä jesse sinun ikäiseen äijään riittäisi ihan marjanpoimija pillipiipari. Onneksi nykyiset metsästäjät ovat sen verran fiksua porukkaa että pitäytyvät tuonlaisista riidankylväjistä erillään.
Saman tapaisia havaintoja on minullakin hirvien liikkeistä hakkuu työmaalla, koivun latvat- ja oksat päällimmäisenä näyttää kutsuvan hirviä pitkälti talveen ruokailemaan kasoille, jos parempaa ei ole tarjolla !
Viime talvena meillä oli 16 ha männikköharvennus ja siellä kävi neljä hirveä ruokailemassa joka päivä. Eivätkä ne mihinkään aluelta siirtyneet. Makailivat päivät jossain kumpareella ja sitten illaksi lähtivät syöntihommiin. Sen verran seurasin niiden puuhia työnlomassa että muutamaa päivää vanhempiin oksiin ei enää koskettu. Parhaita olivat edellisenä päivänä kaadetut joita sitten hämärissä käytiin syömässä. Osa syynä oli varmaan että tarjontaa oli paljon ja valinnanvapautta riitti.
Maalis-huhtikuussa harvensin parisen hehtaaria koivuvaltaista sekametsää. Latvukset jäivät ajourille aseteltuinakin koholleen manuhakkuulla. Sorkanjälkien ja jätösten perusteella hirvet aktiivisesti kävivät syömässä tuoreiden rauduskoivunlatvusten lyijykynänvahvuutta hienommat oksat, mutta kertaakaan en noita palstalla nähnyt. Ilmeisesti ilta- ja aamuhämärissä olivat palstalla pistäytyneet, kun kevättalvesta päivänpituus ei työaikaani määritellyt. Hirviä sielläkin suunnalla on perinteisesti asustellut, mutta varsinaisia hirvituhoja ei ole ilmaantunut. Parin sadan metrin päässä on kriittisessä vaiheessa oleva parimetrinen männyntaimikko, josta vain satunnaisia latvoja on katkottu, oksien kärkiä sieltä-täältä syöty.
Tuskin puolitoista tuhatta koivunlatvusta arviolta neljän hirven lauman talviajan ruokahuollossa suurta roolia näyttelee. Männikkö olisi säästynyt tuholta ilmankin, kun paikallisesti hirviä ei ole liikaa. Näissä puitteissa tykkään hirvistä luontokappaleina maillani. Mutta tämä on ainoa tilani, jossa männyntaimikon voi ajatella harventavansa ajallaan.
Varsinkin jos lunta on paksulti, niin pienellä alalla ne hirvet liikkuu. Silloin on parempi
, kun syövät harvennusten latvuksia kuin taimia.
”-Kyllä jesse sinun ikäiseen äijään riittäisi ihan marjanpoimija pillipiipari. Onneksi nykyiset metsästäjät ovat sen verran fiksua porukkaa että pitäytyvät tuonlaisista riidankylväjistä erillään.”
– Jeessi kuvittelee olevansa ainakin Satakunnan keisari – ehkä koko Etelä-Suomen Diktaattori, jota kaikki alalla olevat jonottavat kumartamaan ja tuomaan Hirvipaisteja ja Peuran-polkkaa, – Mieluusti myös savustettuna ja puteli mukana.
Määritelmä ”riidankylväjä” osunee hyvin kohdalleen, mutta kai se on, kun arkipäivät joutuu putkiliikkeen asiakkaita nuolemaan, sekin pitää jonnekin purkaa.
Ajomies kertoi , että systeemi toimii. Hän kohtaisi ”taloksi asettuneen” hirven harvennusalueella makuulla . Oli vai hiukan väistänyt sivummalle ajokonetta ja palannut syömään , kun kone poistui kauemmas.