Tuollainen ympäri kaulattu mänty ja toinen saman paksuinen kuusi tuli vastaan syksyn hirvijahdissa.
Joko hirvet tai valkohäntäpeurat olleet asialla.
Tuollainen ympäri kaulattu mänty ja toinen saman paksuinen kuusi tuli vastaan syksyn hirvijahdissa.
Joko hirvet tai valkohäntäpeurat olleet asialla.
Luonto
Minulla oli muutama vuosi sitten pylväsmännyn (nyt kuollut) tyviosa kolottu samalla tyylillä. Kuvakin oli Metsälehdessä. Silloin ”raati” tuli tulokseen, että todennäköisesti asialla oli ollut karhu.
Taitaa olla peuralla, hirvellä ja karhulla saman tyylinen tapa merkkailla syöntipuitaan ja oleskelualuettaan.
Karhun koloamis puihin tulee selvemmin näkyviin kynnenjäljet niissä oli irronnut syvempiä lastuja ( maallikon havaintoja ).
Hirvien reviiri merkkaus on yleisemmin ilmestynyt lumien aikaan ja ruhje on ylempänä rungossa.
En ole kyllä kuullut, että hirvellä olisi joku reviirimerkintä?
Nuoriin puihin uroshirvi hankaa sarviaan puhtaaksi nahkasta.
Se sattuu lähelle kiima-aikaa. Kiima-aikana uroshirvi etsii naarashirviä sieltä, missä niitä sattuu olemaan.
Vasomisalueella (naaraan kesäolopaikka, jota en kyllä pidä reviirinä) riistakamerassa saattoi näkyä jopa 5 eri urosta.
Urokset tulivat muualta ja olivat ns. läpikulkumatkalla – kuten kauppamatkustajat 🙂
Kyllähän tuo aivan tuttua hirven sarvien kihnutusta on. Mutta myös pahentaa tuhoa repimällä hampaillaan kun huomaa että siinä kihnutuksessa tulikin hommattua syötävän hajua neesuun. Myös peura tekee pienempiin, lähinnä lehtipuihin samaa aika alas. Kun se pää kerran pitää lykätä aika alas jotta saadaan ne sarventyvetkin sieltä pääkallolta kihnuteltua puhtaaksi.
Jesse. Ei muuten ole hirvensarvien ”kihnutusta”. Äsken näkyi Yellofstone-ohjelmassa, kun karhu raapi puuta merkitäkseen reviiriään.
Hirvi ei minunkaan mielestäni merkkaa reviiriään kolomalla puita. Sen se tekee hangatakseen sarvistaan irtautuvaa nahkaa. Näyttäisi usein olevan pieni mänty.
Hirvi merkkaa reviiriään kaivamalla kuopan, virtsaamalla siihen sitten pihtaroimalla.
Tottahan karhukin merkkaa reviiriään puuta raapimalla mutta ei noin perusteellisesti ympäri kaluten. Joka tulee siitä että hirvi alkaa syödä niitä kaarnasuikaleita jotka sarvien kihnutuksessa irtoavat jo ”irvistelemään”. Siitä kun se repii hampaillaan lisää tulee juuri noin siistiä ja puun tappavaa laatua. Tuossa ei näy karhun kynnen jälkiä.
Tämäkin on mahdolista kirjata hirvihavainnoksi ”Oma riista”-palveluun otsikolla kelomispuu .
Erilaisia havaintomuotoja voi kirjata pikavalinnalla 11 kappaletta näköhavainnosta riistankulkupaikkaan . Syönnöspaikka löytyy myös valikosta . Jos sopivaa ilmaisua havainnolle ei löydy valikosta , voi paikkaan 12 säveltää sellaisen itse . Havaintopisteen koordinaatit on mahdollista syöttää havaintoilmoituksen kartalle ja mobiilivehkeillä koordinaatti tulee automaattisesti kohdalleen , jos paikannus on päällä . Havaintoilmoitusta voidaan täydentää kuvamateriaalin ja lisäsevitysten avulla , joille on oma paikkansa ilmoitussivulla.
Usko nyt Jesse. Katsopa kuinka alhaalle on kuori poistettu. Kihnuttava hirvi ei onnistu. Tulee kuono vastaan.
Usko ny Timppa, tuo on sitä hampailla tehtyä puuntappoprojektin päätökseen viemistä.
taitaa muitenkin olla pienemmän sorkkaeläimen sarviharjoituksia. Hampailla tehty kolomisjälki olisi huomattavasti korkeammalla . Elukan ylähuuli on pahasti tiellä , jos se yrittää kaluta pystypuuta säkäkorkeutta alempaa . Kaarnanliepeet vaurion yläreunassa kertovat myös sarvien hankaamisesta .
Jesse. Ensiksi oli sarvien kihnutusta. Nyt kaarnan syöntiä. Siis kumpaa? Olisit katsonut sen ohjelman. Ei tarvitsisi inttää.
Juuri tuossa järjestyksessä Timppa. Ensin sarvien kihnutusta ja kun huomataan hyvältä tuoksuvaa nilaa ja kaarnaa se kelpaa. Tästä tulee kokoajan paheneva ongelma ylettömän karjamäärän kera. Kun se porukka hakee ruokaa kokoajan ja kaikki havainnot helposta sapuskasta käytetään hyödyksi. Koitahan Timppa joskus kuinka helppo siitä on repiä lisää kun tuoreeseen puuhun on alun saanut. Ja kyllä hirven etuhampaat ovat todella hyvät taltat.
Ja hirvi osaa mennä sujuvasti polvilleen etujalkojensa varaan ja syödä siinä nätisti kuin sika ruuhella.
Katsoin tuon saman ohjelman kuin Timppakin. Kuvan kelominen saattaa hyvinkin olla karhun aikaansaannos. Noita pienempiä sorkkaeläimiä täällä ei juuri ole muita kuin kauris. Kauris ei tuollaisia jälkiä tee, miten lienee sitten peuran sarvien trimmaus?
Voisin lyödä kahvista veikkaa, ettei kuvan kelominen ole hirven sarvien puhdistusta! Hirven hampaiden jäljet ovat erilaisia, mieleisin hirven hampaille on nuori haapa joskus loka- marraskuun tienoilla.
Kaarnaa en ole nähnyt hirven syövän koskaan. Tuore kasvus taimikoissa ja myös talvella hakkuualueella kelpaa hirvelle. Hyvin usein mäntyharvennuksella kulkee hirviä karsittuja havuja syömässä ja se kyllä minusta ei haittaa.
Joulukuussa kävin katsomassa taimikolla.Runkoja oli hirvi maistellut ja latvat jättäny rauhaan.
Hajusaippuakaan ei kamalasti pelottanu,oli maannu kymmenen metrin päässä.
Lienekkö ihmisiin tottunut yksilö,toiset oli kiertäny.