Harventamaton metsä. Ei ole koivusekoitus suojannut tuhoilta. Moottorisahan vieressä palstan järeämpää puustoa. Jos olisi joskus harvennettu, olisi varmaan pienimmästä päästä. Koivua sisältävissä osissa tukkiosuus jää vielä keskimääräistäkin pienemmäksi. Mitä arvelette lahoprosentiksi? Tätä ei enää harvenneta, vaikka metsään.fi niin suosittelee, ikänsä takia kai, vajaa 60 v. Ei kelvannut suojeluun, on joskus ennakkoraivattu.
Tällaisia voisi aivan hyvin suojella, koska lahopuuta tulee nopeasti vaikka ihan vielä ei olekaan.
Kyllä sitä kuollutta puutakin aika paljon jo on. Ei nyt ihan joka kymmenes puu, mutta joka 15. Puuta 400 m3/ ha niin yli 20-30 kuutiota hehtaarilla+ tuo tuhoalue. Mutta monikerroksellisuus puuttuu, ei ole pensaita, eikä aliskasvosta. Epäili vielä istutetuksi puustoksi. Tuon nopean lahopuun kertymän takia se hakataankin paljaaksi, jos puustoa ei kuolisi noin rajusti, sen kannattaisi antaa järeytyäkin vielä jonkin aikaa.
Toivottavasti hallituksen esitys kasvattaa metsiä nykyistä tiheämpinä ei johda kuvassa näkyvään tilanteeseen. Pahin vahinko syntyy ,jos ihmiset ymmärtävät esityksen tarkoituksen koskemaan myös taimikoita ,joita tähänkin mennessä on kasvatettu liian tiheinä. Siitä on puolestaan ollut seurauksena elinkelpoisten puiden hupeneminen riukuuntumisen seurauksena ja myöhemmin vajaapuustoisuus , kun elinkelpoisia puita ei ole tarpeeksi kelvottoman aineksen poistamisen jälkeen.
Miltä tuhoilta noiden koivujen olisi pitänyt suojata?
Ehdottomasti harvinainen ja arvokas suojelukohde jos lahopuun määrä on noin suuri. Vieläköhän tuon ehtisi suojella vai onko jo myöhäistä? Rahoituksen voisi saada järjestymään Luonnonperintösäätiön tai luonnonarvokaupan kautta ellei kelpaa Metsoon. Ihme juttu ellei kelpaa; heidän arviointikriteerinsä ovat huonot.
Ei luonnonmetsä todellakaan ole AINA monikerroksellinen.
Eikös tuo ole jo suojelussa (FSC HCV)?
Ei valtion pitäisi laittaa senttiäkään yksityisten metsien suojeluun eikä muutenkaan hoitamiseen/raivaamiseen.
Talous pitäisi saada kuntoon eikä siinä ole mitään sijaa yksityisen omaisuuden hoitamiselle.
Jos joku ei näe tarpeelliseksi hoitaa omaa omaisuuttaan niin se on hänen häpeänsä.
Kyllä näitä raaskioita ja lahopuu metsiä syntyy ihan itsestään, kun valtion rahoitus loppuu ja rahaa säästyy kun Luken porukatkin siirtyy hoitamaan vaikka vanhuksia.
Samalla kannalla kyllä. Eräällä tuttavalla palsta 50-60 asteen kulmassa ja lampi alla. Mitä hittoa niihin on yhteiskunnan rahaa poltettava, kun ei sitä ole koskaan hoidettu tai hakattukaan.
No niinhän sekapuustoisuutta markkinoidaan, että tulisi tuhoja kestävämpi metsä. Eli hyönteis-, lumi-, tuuli- lahotuhoja vastaan. Ei mielestäni tässä kyllä toteutunut, tukkisaanto vaan laski koivusekoituksella. Kyllä suojelu nyt on myöhäistä, Metsoon sitä muutama vuosi sitten tarjosin. Hakataan kesällä sileäksi, ei ole HCV.
Mitä sellaisia luontoarvoja tuossa olisi, että pitäisi suojella?
Tuhoalueelle voi jotain kerroksellisuutta hiljalleen kehittyä, ja tuleehan niitä tuhoja jatkossa lisääkin, vaan kannattaako odottaa, että ehkä joskus kelpaa suojeluun.
Tuon ikäinen alikasvosta vailla oleva kasvatuskuusikko kylmästi pinoon.
En saa nyt aivan kiinni tästä. Tiheässä kasvatusasennossa alikasvoskuusia kuolee, ei kai siinä mitään. Viittaako tuossa joku valtapuiden lahovikaisuuteen? Jos haluaisi vielä kasvatella tuota, tekisin muutamiin runkoihin kairauksia juurikääpätilanteen selvittämiseksi.
Ihan hyvä huomio, meinasin samasta mainita. Pääkuvan yksi runko kuoret irronnut. Syy voi olla mikä vaan. Luonto harventaa. Muutenhan näyttää olevan kovassa kasvussa ja rungot ruskeita. Vastaavan näköinen harventamaton kuvio, ikää yli 80 v, lähti 460 m3/ha — ei maannousemaa yhdessäkään kannossa.
Alle 60 vuotias lähes yhden puulajin tiheydestä kärsivä tasamittainen kangasmaan puusto. En kyllä ihmettele, että ei kelvannut suojeluun. Suojeluun laittaisin maanomistajan toiveesta lähinnä puron varret, kurut, ojittamattomat suot, jyrkänteiden aluset tms. eri puulajeja tai harvinaista kasvillisuutta ja paljon maapuuta sisältävät poikkeavat kohteet. Tuosta tulee lähinnä ötökkä ongelma ennen pitkää joka sitten lisääntyy koko maakunnassa, avohakkuu kymmenen vuoden sisällä.
Vanhojen metsien kriteereistä käyty keskustelu ja inventoinnit paljastivat, että edes nykyisiltä suojelualueilta ei löydy runsaslahopuustoisia metsiä, joten suojeluarvoja on tuossa pelkästään sillä perusteella. Yksittäinen luonnonmetsä jossa puita kuolee hiljakseen ei yleensä ole kuoriaistuhoriski. Niitä aiheutuu silloin kun jossain kuolee paljon puita kerralla ja tähän perustuu metsätuholain korjuuvelvoite.
Minulla oli myös tuollaista metsää vajaat 3 ha. Myin Metsäreviirille. Moto kävi kaatamassa ja toinen haki tukit ja oksat.
Kovin oli pieniä tukit. Maanousemaa oli ehkä 15% ja kirjanpainajaa ehkä 4%. Kaikki kuuset kaadettiin, männyt jätettiin ja sopivat koivut.
Yhtenä iltana viime syksynä klo 17-19, tyynessä säässä, puolet jätetyistä männyistä katkesi 5-10 m korkeudelta poikkeuksellisen ovat tykkylumisateen takia.
Olisi ehdottomasti pitänyt harventaa jotain 20-30 vuotta sitten.
Nyt teen alueesta puistometsää omaksi ilokseni.