Metka-tarkastettu alkukesällä, tulos, työ tekemättä. Kuviolla puita 6800/ ha, keskipituus 3,4 metriä. Kuva otettu elokuun lopulla. Jos nyt raivaa, saako tähän metkan? Vai odotanko, ja raivaan 11 metrisenä, olisi sitten ennakkoraivuukin tehty. Vai saako tähän enää metkaa, surkastuuko tuo jäljellä oleva lehtipuu kuusten varjostukseen niin pahoin, että metka- raivuulle ei enää pääse?
Mites se työ on ollut tekemättä?
No selvästihän tuo on tekemättä? Tietenkin saa Metkan jos nyt raivaa, miksi ei saisi? Ja viiden vuoden päästä saa Metkan sitten uudestaan.
Meinasin, että jos se ei olekaan tässä kohtaa tarkoituksenmukaista, ja poistettava puusto tarpeeksi pitkää. Jos vaikka jonkun suosituksen mukaan ei tarpeen? Ei ihan turhaan viitsisi, onhan tuo kahteen tai kolmeen kertaan raivurin kanssa jo kävelty. Helppo se on nyt tehdä, mutta jos tukea ei saakaan, menee sen mahdollisesti ohi kokonaan.
Entäpä ,jos metkaa ei enää viiden vuoden kuluttua olekaan tarjolla? Energiapuulle ei ainakaan. Kuusikossa ei ole myöskään järkevää tehdä energiapuuhakkuuta siitä seuraavan suuren ravinnehävikin vuoksi. Seuraa pahimmillaan 25%:n kasvutappio päätehakkuuseen mennessä.
Raivaussaha soimaan heti ja ilman välivaiheita sopivaan tiheyteen.
Sitä vaan, että tukea on haettu vaikka ei ole tehty mitään? Ei kuulosta oikein hyvältä
Meinasin, että jos se ei olekaan tässä kohtaa tarkoituksenmukaista, ja poistettava puusto tarpeeksi pitkää. Jos vaikka jonkun suosituksen mukaan ei tarpeen? Ei ihan turhaan viitsisi, onhan tuo kahteen tai kolmeen kertaan raivurin kanssa jo kävelty. Helppo se on nyt tehdä, mutta jos tukea ei saakaan, menee sen mahdollisesti ohi kokonaan. Tarkennuksena, että kuuset on yli 5 m, n 2000/ ha. Näyttääkö se siltä, että mitään ei ole tehty?
Siis onko tuo 6800 kpl/ha ja 3,4m todellisia lukuja vai mallinnuksia?
Tarkastuksen tulos.
Metka: Jos hoidettavan jakson kasvatettavien puiden keskipituus on yli 3 metriä ja alle 8 metriä, niitä tulee hoitotöiden jälkeen olla vähintään 1200 ja enintään 2500 runkoa hehtaarilla.
Jos hoidettavan jakson kasvatettavien puiden keskipituus on 8 metriä tai enemmän, niitä tulee hoitotöiden jälkeen olla vähintään 800 ja enintään 1500 runkoa hehtaarilla, jos kuvion pääpuulaji on havupuu.
Nyt heti raivaus tuohon 2500/ha, ja viiden vuoden kulutta sitten uusi käsittely.
Itselläni on yksi Kemera-kohde hylätty. Olin raivannut sen mutta poistuma ei ollut riittävä eli oli melko harva jo lähtötilanteessa.
Kysyin silloin kun soittivat asiasta, että tuleeko seuraamuksia. Tukea ei oltu maksettu vielä eikä siis maksettu mutta sanoivat, että ei tule kun on kuitenkin raivattu. Jos ei ole raivattu ollenkaan ja haetaan tukea niin silloin on mielestäni kyseessä petos ja seuraamuksia pitäisi tulla.
Vai oliko tätä ollenkaan raivattu, tulos ”työ tekemättä” kuulostaa siltä ettei ollut?
No, paljastan miten jäi tekemättä. Kuvassa oikeastaan kahtakin kuviota, mutta seuraavanlainen tapaus: Tapani- myrsky laittoi sileäksi suurimman osan kuviosta, Seija- myrskyn jälkeen uudistettiin loput. Taimet saatiin Kemera- varoista, luonnontuhometsitys. On siis istutettu kahdessa vaiheessa, ensimmäisiin sain 2- vuotiaita taimiakin. Kuvan etualalla nuorempaa, ja vähän huonommin kasvanutta,
Jatkuu. Raivauksiin, viimeinen tuli tehtyä Suorittavan ohjeen mukaan, eli kun metsä sitä vaati. Muut raivuut oli tehty, ja laskin että 10 vuotta oli istutuksesta täyttymässä vanhemman osalta. Raivasin koko alueen, kun oli aikaa. Metsäkeskus ilmoitti muiden asioiden yhteydessä, että se maksatus olikin ollut vähän myöhemmin. Kemera meni kiinni, hain metkaa kun se aukesi. Lopputulos tuo, parimetrisä vesoja n 4000, noiden kasvatettavien 5-6,5 metristen kuusten joukossa. Raivuusta oli tarkastuksen aikaan kulunut 2,5 kasvukautta, ehkä 3. En kyllä nyt raivaa, on tarpeellisiakin raivuita tällä kertaa jonossa. Katsotaan lähempänä 11 metriä uudelleen.
Mitenkä suorittava perustelee ravinnehävikin energia rangan ja kuitupuun korjuun välillä?
Rajataan se ravinnehävikki tapauksiin ,joissa korjuu tehdään kokopuuna eli oksat ja latvukset lähtevät samaan kyytiin. Pelkkä karsittu ranka ei ole ongelma paitsi siinä tapauksessa , jossa poistettavasta puusta saadaan vain yksi vitosen ranka. Puu on tuolloin liian pieni. Rungolla on kokoa riittävästi vasta siinä vaiheessa , kun siitä on otettavissa kaksi viiden metrin mittaista pölkkyä. Tähän mittaan tähtäävät uudet metsänhoitosuosituksetkin ensiharvennusten kohdalla. Eli harventamaan ryhdytään vasta , kun ko kriteerit täyttyvät. Taimikonhoidot kannattaa tehdä tätä vaatimusta silmällä pitäen.Ajoissa ja riittävän voimakkaina.
Mielestäni yhden puulajin kuusikko saakin olla tuossa iässä tiheä. Sanotaan. 5 vuoden päästä harvenna.
Siis mitä järkeä olisi kasvattaa taimikkoa ylitiheänä ja kuitenkin harventaa se ennen ensiharvennusta? Ei mitään. Jääköhän minulta nyt jotain tässä keskustelussa ymmärtämättä.
No itse ajattelen, että kyseisillä kuvioilla seuraava raivuu on ennakkoraivaus, siihen voi koittaa metkaa, vaikka jäisi vähän tiheäksikin, ei se maastotarkastus välttämättä iske. Liian tiheänä ei aluksikaan kannata kasvattaa, mutta tällä kuviolla on kyllä mukava, että kuuset alkaa jo varjostaa kantovesoja. Lisäksi on jokusia latvavikaisia ja haarautuneita, niin pahimpia on varaa poistaa raivuissa, ja viimeistään sitten ensiharvennuksessa. On mahdollisuus valita joka vaiheessa parhaat. Harvassa jätetään mitä on.
Sori vaan, mutta tämä on valokuvan perusteella täydellinen esimerkki ”isännän raivauksesta”…. Heti puolet pois ja boori perään ja muutaman vuoden kuluttua sitten katsoo mitä sitten…..
Ennakkoraivaukseen ei saa metkaa.
Jos ennakkoraivauksen tekee alle 8m pituudessa niin sitä ei vielä kutsuta ennakkoraivaukseksi ja sille saa Metkaa. Kun pituus on yli 8m niin max jätettvä tiheys on 1300 jos haluaa Metkaa joten ennakkoraivaukseen ei silloin enää saa mutta ainespuun korjuuseen saa.
Näinhän se Panu menee, ja kohta parahtaa taas suorittava!
Nyt jos raivaisi lähivuosina kertaalleen ennen kuusen 8 metrin pituutta, ja
saa vielä Metkan. Ennakkoraivausta ei ehkä enää tarvita tai hyvin kevyenä kun metsä sulkeutuu.
Tällä kertaa Jalkanen on oikeassa. Ihan sama tuolla kuviolla, raivaako kahden vai viiden vuoden kuluttua. Sammalta siellä juuressa sen jälkeen kasvaa. Ehkä raivaan sen 8 metrisenä, jos metka on vielä silloin olemassa.
Siis eikö tuosta heti pitäisi poistaa kaksi kolmasosa, saa tukea tai ei. Ei kai sitä metsää tukien takia hoideta, vaan että saadaan tukkipuuta.
Valitettavasti monet ”soveltavat”taimikoiden hoitosuosituksia siten, että oikea aika tehdä jotakin on vasta silloin, kun tekemiseen saa tukea. Pahimmillaan kolmeen kertaan samalle kuviolle. Ei ihme, että työ on kallista eikä lopputulos kestä lähempää tarkastelua.
Kun taimikon kasvu pääsee taantumaan, ei tilannetta saa kunnolla hallintaan enää millään poppakonstilla. Metsien kasvun pysähtyminen ei näillä taustatiedoilla ole mikään yllätys.
Nätti kuusikon alku, raivattukin on koska ylikasvuiset koivut puuttuu.
Raivurilla kannattaa kutitella kunhan kiireelliset on ensin hoidettu. Jonkun 200€ Metkan takia ei paljon kannata päätä vaivata…
Suorittavalle lohdutukseksi, tämä on raivattu kolmesti, kertaakaan ei ole saatu tukea. Kasvu on ollut tähän asti havupuulle maksimissa. Haapavesakko olisi kasvanut enemmän. Kuusi on siitä hyvä puu, että se hyödyntää rajussa normiharvennuksessa syntyvän kasvutilan, mutta toisaalta itseharveneminen on minimaalista. Eli voi kasvattaa vähän miten sattuu, ja vanhanakin vielä kasvaa rajusti, jos pysyy terveenä. Männyllä ja koivulla on eri homma, laatu tulee niillä vielä vastaan myös, jos tukkia tekee mieli myydä.
Kokenut on toteuttanut työt omaksi parhaakseen eikä lohduttaakseen ketään. Hyvä niin! Metsänomistajan edustahan tässä on kysymys. Saada mahdollisimman pienellä työmäärällä maksimaalinen hyöty. Tarpeellisen työvaiheen siirtäminen tuonnemmas vain lisää työtä ja kustannuksia. Edes saatu tuki ei välttämättä kata kasvaneita kustannuksia.
Panu, raivausta alle 8 metrisenä ei kutsuta ennakkoraivaukseksi, koska se ei ole ennakkoraivaus.
Tuon taimikon raivaukseen saa metkaa, kunhan sen vaan raivaa oikeaan harvuuteen.
Jos oli Kemeratuella metsitetty, niin siinähän oli 10 vuoden hoitovelvoite, kemeraa ei saanut vaikka työt oli tehty? Uusi yritys hakea Metkaa, mutta niin, että raivauksesta oli jo kulunut 2,5 vuotta? No se on ja oli Metkaehtojen vastaista.
Oli metkaa nyt sitten saatavissa tai ei niin kyllähän tuo kannattaa heti raivata eikä 8 metrin pituudessa saati 11 metrin. Taimikko sulkeutuu sitten nopeasti ja ennakkoraivausta tuskin paljoa tarvitaan. Saattaa loppua koko Metka ennenkuin tuo on 8 metrinen…
Kirjoitin, että raivuun ja tarkastuksen väli oli 2,5-3 kasvukautta, ei vuosia. Raivuutahan sai ennen tehdä vuoden, ja oliko se kahden- kolmen kuukauden kuluttua sen valmistumisesta piti jättää hakemus. Oli ruuhkaa metsäkeskuksessa, ja hakemuksen käsittely alkoi yli puoli vuotta sen jättämisestä. Tämä tarkastettiin jälkikäteen. Puut kasvaa vain kesäisin. Eli vanhojen ohjeiden mukaan helposti tehtiin tarkastus kolmen kasvukauden kuluttua raivuun aloittamisesta. Nykyään pitää olla ripeämpi, varmaan ihan noiden tarkistusten toteuttamisien helpottamiseksi. 10 vuotta se hoitovelvoite oli tosiaan, ja se toteutettiin, ja ylikin. Siinä vaan toteutusilmoituksen teko ja metsäkeskuksen maksatus vähän oli hidasta, niin se viimeinen raivaus ei tukien puolesta osunut nappiin. Muuten kyllä. boorin puutosta täällä ei ole, ja tuo 2000 kuusta mahtuu tuossa kyllä kasvamaan, ei ole nyt oikein järkevää raivattavaa, mutta edelliset poistetut vielä haittaa kulkua.
Jpjulku, jokainen voi tietysti kutsua raivaustaan miksi huvittaa. Jos taimikko on esim. 3m pituudessa raivattu 2000-tiheyteen niin 8m pituudessa siellä on lähes takuuvarmasti ennakkoraivattavaa vesakkoa ym. pohjalla. Sen kun ennakkoraivaa pois niin uutta ei juuri synny ennen ensiharvennusta, koska latvukset ovat jo sulkeutuneet.
Kemerassa oli kriteerinä, että poistetun puun pituuden pitää olla vähintään puolet jäävän puuston pituudessa. Metkasta en tällaista ole löytänyt. Tosin siellä sanotaan, että ennakkoraivaukseen Metkaa ei saa ja siihen mahdollisesti voidaan vedota tarkastuksessa kun raivaus on selvästi ollut ennakkoraivaus (vaikka se Jpjulkun mielestä onkin mahdotonta).
Joissakin kommenteissa tulikin jälleen todistettua , että tukirajojen tuijottaminen ei ohjaa välttämättä taimikon kannalta parhaaseen lopputulokseen. Raivatulle alueelle ehtii muodostua jo kolmen kasvukauden aikana toimenpiteitä vaativa uusi vesakko. Mikä onkaan tilanne viiden vuoden kuluttua. Silloin ollaan jo pahasti myöhässä , mikäli raivauksia viivytetään niin pitkälle.
Tukiehtojen täyttymisen odottelu ei johda useinkaan parhaaseen lopputulokseen metsän kannalta , vaikka rahakukkaron tilannetta ko ratkaisua hetkellisesti parannettaisiinkin. Toki voidaan sanoa , että hoitohommia on tehty, mutta toimenpiteen oikea-aikaisuus metsän kannalta ei ole toteutunut.
Metkassakin taitaa kyllä olla, tarkoituksenmukainen ja hyvä ammattikäytäntö mainittu. Siitä johdettu tapion suositusten mukainen. Pelkäänpä, että raivauksessa pitää edelleen poistaa taimikon kehitystä haittaavaa puustoa, ja tuo 2 metrin vesakko ei yli 5 metrisessä kuusikossa sellaista ole. Mutta tarkastukset tosiaan toimii, ja ilmeisesti kun jostain löytyy puutteita, osuu kohdalle jatkossakin helposti. Uudesta ilmoitettiin eilen, pistän tästä sitten jotain, tai sitten en. Ettei keskuksen väki vaan ota silmätikuksi. Tässä kuvan kohteessa siis ei enää kolmessa vuodessa muodostunut toimenpiteitä vaativaa vesakkoa. Aluksi kyllä, n 10 vuodessa raivattiin kolmeen kertaan, 2 olisi piisannut kuuman ketjun ja 2 vuotiaiden taimien ansiosta, eka oli lähinnä vadelmikon niittoa. Se 5 vuotta on keskimäärin hyvä, mutta kun käsittelyajat ja maksatukset laahaa pahasti perässä, ei metkaa tahdo 5 vuoden välein saada, 7 vuotta menee helposti, ja rehevimmissä kohteissa pitää 1 käsittely joskus tehdä tuetta. Se pelkän ennakkoraivauksen tuettomuus johtunee siitä, että poistettavat ei haittaa kasvatettavaa puustoa, vaan korjuuta varten poistetaan. Lisäksi, kun siinä silloin jää harvennuksen (eli hoidon) tarve, pelkkää ennakkoraivausta ei tueta. T
Minua ihmetyttää, miten tuollainen kuusitiheikkö on syntynyt.
Perkaisin sen tasolle 1800/ha. Noin hyväkasvuinen varmaan menestyy vielä siinä tiheyfessä. Ja estää vesojen syntymidsen
Kannattaa todeta, että kuusi on pintajuurinen puu ja jossain vaiheessa kasvu alkaa tökkiä, koska toisen puun juuret tulevat vastaan
Olen nähnyt tutkimuksen 15-vuotiaassta kuusikosta, jossa mäntyjen ympäröimät kuuset olivat 50 % pitempiä kuin kuusteen ympäröimät.