Ei korjattu energiapuuta tästäkään. Nuori metsä tuli kuntoon oman ajouria. Nyt vain odottamaan sadon kypsymistä . Tilaa on ja kaikkia tarvittavia puulajeja. Kuvat napsittu samoilta sijoilta.
Ei korjattu energiapuuta tästäkään. Nuori metsä tuli kuntoon oman ajouria. Nyt vain odottamaan sadon kypsymistä . Tilaa on ja kaikkia tarvittavia puulajeja. Kuvat napsittu samoilta sijoilta.
Metsänhoito
Kuvat ovat kilometrin päästä AR:n linkittämästä paikasta viime syksynä. Koko tien varsi on tullut käsitellyksi käsittäen pinta-alaa reilu 20 ha. Useampi eri aikaan hakattu kuvio on kunnostettu kerralla.
Energiarisuihin rakastuneet näkisivät painajaisia pitkän aikaa ,jos kävisivät katsomassa ,kuinka”arvotavaraa” on kaadettu tylysti vain mätänemään. Karu totuus on vain ,että keräilylle tulisi niin iso hintalappu ,että kustannuksia ei olisi mahdollista kuitata tuloilla. Raivaussaha/mies-yhdistelmä saa aikaan jälkeä paljon enemmän ,kuin moto vastaavassa ajassa ja työvälinekin on satoja kertoja halvempi motoon ja ajokoneeseen verrattuna. Polttoainepäästöjen määrä jää vähäiseksi. Reilusti alle 5 litraan hehtaarilla . Motossa ja ajokoneissa ei sadallakaan litralla pärjätä.
Pikkuisen aiemmin tehtynä työmaalla olisi kulunut vielä vähemmän bensaa. Tässä useamman eri-ikäisen kohteen poistettava puusto alkoi olla jo paikoin aika”jäykkää” joten bensaa paloi niillä kohtaa reippaammin.
Se kuva oli ensiharvennus kohteelta. Kyllähän kokopuussakin sellasessq kohteessa olisi jotain tyyliin 80% kuitua. Tuossa keskimmäisessä kuvassa kaadetut puut ei näytä edustavan tuota taimikkoa mikä taustalla näkyy. Eipä kyllä muissakaan.
Ihan hyvä kun on tehty raivurilla, ei tuossa varmaan kenenkään mielestä ollut samanlaisesta kohteesta kuva. Olikos se muuten niin, että finsilva ei ylipäätään myy energiapuuta ja, että ne menee suoraan yhdelle isolle sellufirmalle, että oliko siitä kuvasta edes realistinen vaihtoehto, että finsilva olisi myynyt ne energiaksi? Kaikkien muiden olisi todellakin kannattanut kun olisi mennyt ilman ennakkoraivausta kaikki vaan pinoon mutta nyt lätkäistiin 400e lasku turhasta ennakkoraivauksesta ja arvotavara oli maassa. Kaikille muille varmaan kelpaisi vaikka satanenkin tuloa samasta metsästä, samoista puista.
Tähän asti on kelvannut juu, mutta taloudellinen tulos yrittäjien kannalta on ollut riittämätön ja johtanut esim mhy:n kohdalla oheistoimintojen alasajoon. Näin on käynyt täälläkin. Useita energiapuuyrittäjiä on pannut pillit pussiin ja siirtynyt paremmin tuottaviin hommiin. Osaaville käsille on löytynyt töitä alueyrittäjien palkkaamana. Kehitys näyttää vain kiihtyvän.
Ja kuten totesin, Finsilva on katsonut edullisemmaksi kaataa rojun maahan kasvua haittaamasta. Ei halua syödä yrittäjiä hengiltä teettämällä huonosti tuottavaan työtä alihintaan. Sitä kutsutaan vastuullisuudeksi.
Sovittaisiinko suorittava niin, että antaa sen Finsilvan tehdä kuten näkevät heille sopivimmaksi, ja annetaan muiden taas tehdä miten heille parhaiten passaa. Se taisi sentään olla aprillijuttu, että Finsilva aikoo siirtyä jatkuvaan kasvatukseen?
Finsilva toimiikin liikeperiaatteella eikä sosiaalitukien varassa. Kannattaisi Metsälehdenkin tehdä vertaileva tutkimus kummalla tavalla rahaa tehdään ja saadaan metsä kasvamaan paremmin. Tuettuna ,vai ilman tukia?
En ymmärrä, kenen mielestä tuollaiset kepit on arvotavaraa. Mutta kun tein viimeksi ennakkoraivuuta, kaikki alle 10 cm rinnankorkeudelta piti kaataa. Siinä on kuitupuuta lopuksi muutaman satasen edestä maassa ja energiapuuna tietysti tuplaten. Ja on se raskaampaakin. Pitää ymmärtää, että täällä on monenlaista toimijaa ja ehdottomia totuuksia lähes yhtäpaljon.
Nykyinen metka tuki mahdollistaa tuet erittäin hyvin oikean aikaisiin hoitoihin. Kemera tuessa seitsemän vuoden väli tukien maksussa ohjasi toimintaa huonoihin käytäntöihin.
Nykyinen metka on vienyt kehitystä selkeästi parempaan suuntaan. Matkan rajat saattavat aiheuttaa kuitenkin tarpeettomia viiveitä taimikon käsittelyyn ,mikäli liikutaan rahevillä maapohjilla. Toimenpiteet pitää kuitenkin tehdä siinä vaiheessa ,kun on tarve ja niin usein , kun on tarve. Energiapuuasteelle on ylimääräisen risukon taimikossa järjetöntä antaa kehittyä. Normaali ensiharvennus 13 metriä pitkään puustoon tulee olla ensisijainen tavoite. Kysyntä määrä sitten ,mihin suuntaan puita viedään. Aihe tuntuu olevan erityisen ajankohtainen juuri nyt. Takomaan, kun rauta on kuumaa!
Suorittavan jutuissa ei ikinä puhuta kannattavuudesta tai laskelmista mikä on järkevää. Sama ensiharvennus kun kerätään enemmän energiapuuta ja raivataan kevyesti ja jäljellejäävä metsä on täysin samannäköinen niin kyllä metsänomistajan näkökulmasta se mistä saa rahaa enempi on järkevämpi. Ei siinä ole mitä järkiperustetta miksi metsänomistajat niin tekisivät vaikka suorittava vaikka kuinka mainostaisi. Tietenkään finsilva ei voi alkaa hyppiä aisan yli ja tehdä samaa mikä on metsänomistajille kannattavinta kun pitää olla väleissä niiden kanssa jotka ostavat niin isoja määriä puita.
Rehevillä maapohjilla joudutaan tosiaan tekemään jopa 2 vuoden päästä varhaisesta varhaisperkauksesta, kuten itse jouduin tekemään. Varhainen varhaisperkaus rehevälle mmapohjalla ei tue kuusten luontaista kasvurytmiä ja aiheuttaa vesakkopainajaisen siilä kohtaa kun pitäisi lähteä kiihkeään kasvuun. Raha menee kankkulan kaivoon ja kuuset kynttiläityvät. Taas kuivilla maapohjilla mitä olen tehnyt hirvipelkostrn mailla niin sillä ei juurikaan ole merkitystä onko 4 5 vai 7 vuotiaana koska se maa on kuivaa tai semikuivaa eikä se jaksa kasvattaa vesakkoa eikä sitä lähtökohtaisesti kovin paljoa edes synny koska sitä ei ole ympäristössäkään ja maa on kuivahkoa ja siinä edellisessäkään puusukupolvessa ei lle sitä ollut.
Vanha kemera oli täysin oikeassa ja sitä myönnettiin juuri oikealla hetkellä jolloin kuuset olivat lähdössä kasvuun eikä luotu vesakkopainajaisten kautta energiapuumetsiä. Kuusen voimakas istutus 90-luvulla, ja sen hirvensietokyky hirvikannan räjähtäessä alettiin uskomaan, varhaiset varhaisperkaukset olisivat edullisia kun kuivahkoilta paikoilta on saatu hyviä tuloksia.
Suorittava” Finsilva toimiikin liikeperiaatteella eikä sosiaalitukien varassa. Kannattaisi Metsälehdenkin tehdä vertaileva tutkimus kummalla tavalla rahaa tehdään ja saadaan metsä kasvamaan paremmin. Tuettuna ,vai ilman tukia?”
Samassa voitaisiin verrata verotuksen vaikutusta. Yritys hakkaa 1 :n ha aukon esim. 15000 € maksaa siitä veroa 3000 €. Yksityinen maanomistaja samasta kaupasta 5100€. Ei niitä vielä metkatuilla tasata vaikka saisi kolmeen kertaan.
Näin se menee, kuten sikari tuossa edellä totesi. Yrityksillä on lisäksi muitakin verotuksellisia, ym. etuja, mitä yksityinen metsänomistaja ei välttämättä pysty hyödyntämään.
Metsän kasvatus tuottavasti ja kustannustehokkaasti lienee päätavoite. Tuet olen kyseenalaistanut siitä syystä , että on viitteitä siitä ,että ne johtavat joissakin tapauksissa huonoihin käytäntöihin. Tämän vuoksi esitin tehtäväksi vertailua , kummallako tavalla saadaan pienemmillä panoksilla tulosta aikaan huomioiden koko tuotantoketju.
Siinä vaiheessa ,kun ihmiset lopettavat energiapuun suosimisen taimikoissaan ja vastaavat itse hoitokuluista siihen hetkeen asti , kun päädytään markkinehtoiseen ensiharvennushakkuuseen , ei ole enää tarvetta jatkaa tätä keskustelua.
Mulla on asiakkaana henkilö, jolla o tila missä ei ole juuri muuta kuin kuusia istutettuna. Yli kymmenen vuotta sitten tein siellä ennakkoraivauksen istutuskuusikkoon mhy:n ohjeesta metsänomistajalle, silloin vielä group hakkasi kuitua sieltä. Siellä on tehty metsänhoityöt ennen aina mhy:n toimesta eikä metsänomistajalla ole koskaan ollut kykyä tehdä mitään ja teettänyt aina ilmaiset suunnittelut. Raivaukset on tehty ajallaan j aetukenossa. Kahden raivauksen jälkeen tilanne kuusikoissa on ollut, se että tarvitaan raakaa ennnakkoraivausta kun puut ovat kasvaneet sen jälkeen energiapuu kokoon. Mhy nyt suosittelee kaikkialle energiapuuhakkuita ja minä kävin katsomassa, että en enää ala tekemään ainespuuennakkoraivauksia kun niin paljon arvotavaraa menisi maahan, vähän vielä enemmän kuin suorittavan kuvissa.
Milloin suorittava hyväksyt, että kun energiapuuta hakataan eniten hoidetuista istutuskuusikoista ja istutuskuusikoiden energiapuuennakkoraivaus on suurin työmuoto tällä hetkellä, että se ei ole maanomistajien vika vaan maanomistajia neuvojien, jotka neuvovat varhaiset raivaukset jonka jälkeen tilanne ryöpsähtää?
Sekin vaatimus aiemmin, että maanomistajien pitäisi tehdä ennakkoraivaukset eikä se liity ostoomiehiin mitenkään? Nyt on 5 vuotta ennakkoraivattu energiapuu ensiharvennuksia ja minä en ole metsässä nähnyt kuin iloisia naamoja moton puikoissa tekemässä energiapuuta. Leimikon ostaja on tilannut heti ennakkoraivauksen kun on käynyt katsomassa mitä ostaa, kukaan ei ole kiroillut, että eipä ole ennakkoraivattu taaskaan. Ihme vaatimuksia maanomistajille mitkä todellisuudessa ovat vain niitä neovovien armoilla. Mutta jos niitäkin opetetaan, että tehdään varhaisperkaus nuorena ja niin mennään pienin kuluin ensiharvennukseen ilman, että tarvik enempiä raivailla ni seuraukset on iha jotain muuta.
Kun taimikko hoidetaan etupainoisesti ja käsisittely uusitaan välittömästi ,mikäli tarvetta ilmenee, raivauskierre katkeaa eikä tarvetta sille v-maiselle järeämmän tavaran ennakkoraivauselle ole. Samalla joutavan rojun ruokkimiseen päätyvät ravinteet tulevat täysimääräisestä kasvatettavien puiden käyttöön. On siis tulossa lihavampia puita korjattavaksi muutama vuosi nopeammalla aikataululla. Mahdollisia ostajakanditaatteja on useita tarjolla edellisen seurauksena. Energiarisujen tuottajalla ei ole välttämättä ensimmäistäkään.
Periaate pitäisi olla ihan selvä ,että mitä paksumpaa puuta raivurilla sahataan tai ohuempaa motolla hakataan, on metsän hoidossa epäonnistuttu jollakin kohtaa.
Sormenvahvuista raippaa on paljon edullisempi raivata vaikka tekisi homman useampaan kertaan verrattuna siihen ,että antaa rojun kehittyä taloinkorkuiseksi. Työmäärää on kasvatettu aivan tarpeettomasti ja pilattu taimikko siinä sivussa. Onhan se työ kallistakin , kun siihen pisteeseen päädytään. Nykyjärjestelmän valuvika piilee siinä, että jos onnistuu saamaan huonolle hoidolle jääneen puskan kaupaksi , vastuu hoitotoimien laiminlyönneistä siirretään toisten harteille ja siitä vielä jopa maksetaan. Kun tämä mahdollisuus poistetaan , uskon vahvasti ,että hoitotoimia ei jätetä tekemättä.
Eipä niitä korjuupalveluita lopetettaisi eikä pienpuun korjaajat laittaisi lappua luukulle ,jos homma kannattaisi. Ne ovat kantaneet käytännössä vastuun metsien hoidon laiminlyönneistä. Jos eivät pärjää edes huippusuhdanteessa, miten käy kun tilanne normalisoituu lopuillekin?
Edelleenkin pidän fiksumpana raivata hehtaari sormenvahvuista raippaa kolme kertaa , kun käyttää isomman puuston raivaamiseen viittä kertaa vastaava aika venyttämällä toimenpidettä tarpeettomasti.
Kerropas nyt sitten suorittava meille, miksi olet kuitenkin vuodesta toiseen jakanut meille kuvia, joissa on lyöty raivauksessa tonttiin lähes kuitupuun kokoista puuta, ja olet sanonut sen olevan esimerkillistä toimintaa? Vähemmästäkin tällainen yksinkertainen ihminen moisesta hämmentyy.
Varmaan ne kalliit ennakkoraivaukset tympii 3 varhaisen kalliin raivauskertankin jälkeen ja sitä alkaa väkisinkin hakeutua JK:n pariin.
Olen vain koettanut kertoa ,että on yhtiölle taloudellisempaa laittaa raivurilla vähän paksumpaakin tavaraa kumoon moton edellä verrattuna siihen, että niitä lähdettäisiin keräilemään. Näitä kohteita löytyy vielä vanhojen käytäntöjen jäljiltä. Nykyään ja tulevaisuudessa ei välttämättä ole edes tarvetta raivata ennakkoon tai turvautua kunnostuksiin , jossa poistettava materiaali on kookasta. Asia kirkastuu kaikille siinä tilanteessa ,kun rungon tilavuuteen perustuva hinnoittelu tulee yleiseen käyttöön ja energiapuun kysyntä vähenee. Jälkimmäinen on edessä enemmistöllä , koska kuvioiden keskikoko on pieni. Riittävää määrää kannattavaan korjuuseen ei yksinkertaisesti ole otettavissa. Ollaan nollarajan väärällä puolella.
Groupillahan on nyt rungon tilavuuteen perustuva hinta, että se lopussa nousee sen mukaan jos tilavuus on mittauksen jälkeen kasvanut oletetusta. Energiapuutahan ne ota. Sano suorittava missä ja kenellä on energiapuukaupoissa tulossa tilavuuteen perustuva hinnoittelu?
Tai sanotaan näin, että kun enegiapuukauppoja sovitaan tällä hetkellä niin eikö se jo ole siinä ostohetkellä sovittu runkohinta ja se perustu siihen energiapuun paksuuteen?
On kaksi eri asiaa. Kaikki energiapuuksi kuvitellut leimikot eivät käy kaupaksi.
Järeyshinnoittelu, jota käytetään ainespuun kohdalla, rankaisee riukujen kasvattajaa. Näiden perusteella huonosti hoidettu metsä ei käy kaupaksi tai liian pieni puuaines vaikuttaa voimakkaasti kantohinta alentavana tekijänä. Ahkeruus palkitsee ne, jotka välttävät nämä taloudelliset kapeikot .
Miten ainespuun järeyshinnoittelu esimerkiksi metsä groupilla vaikuttaa energiapuukauppohin, joista tehdään arvio järeydestä silmällä ja sovitaan hinta tai kilohinta? Siinä vaiheessa kun tehdään energiapuukauppoja niin tilannetta ei voi muuten korjata tai hyvässä kohteessa voidaan säästää ennakkoraivauskuluissa.
Kyllähän metsägroup mieluummin järeyttää puut pilalle ensiharvunnusta myöhentämällä ja onnekkaita ovat olleet ne, jotka ovat saaneet harvennuksen ajallaan ja halvalla verrattuna raivaussahaharvennukseen.
Oikein toteutettu taimikonhoito antaa pelivaraa harvennusten ajoittamisessa. Hoitamattomassa kohteessa pelivaraa on jo käytännössä syöty ja puusto pahimmillaan pääsee hyvin huonoon kuntoon ,kun kaupanteossa on haasteita ja toimenpide siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Siinä vaiheessa ei valitukset auta. Huonoon suuntaan mennään vauhdilla. Tässä syy , miksi Finsilva ei tuota pieniläpimittaista kokopuuna korjattavaa energiapuuta. Pyrkimys on tuottaa järeämpää tavaraa.
Tukien varassa sukkuloinnissa on sekin vaara ,että kaikille ei raha riitä. Määrärahat ovat koko ajan leikkausten kohteena. Raivaukset kannattaakin toteuttaa varman päälle vain biologisin perustein. Ei tule ikäviä yllätyksiä. Jos tuki osuu kohdalle se on bonusta. Metsän kasvukunto puolestaan säilyy tuli tukea tai ei.
Jos metsä on syystä tai toisesta joutunut huonoon kuntoon niin onko parempi myydä aikaisemmin energiapuuta vai antaa metsän tilan huonontua edelleen ja myydä metsä groupille? Ei tietenkään. Kannattaako tavallisen metsänomistajan teettää vaikea ennakkoraivaus finsilvan kuvien kaltaiseen metsään? Ei tietenkään kannata. Finsilvalla Ei varmasti ole pelivaraa jos on metsä groupin puuntuottaja myydä sinne mistä saisi parhaimman tuoton. Katokku niistä tuloista vähennetään ennakkoraivausmenot.
Oliko niin, että mitkään menot eivät kosketa suorittavaa porrasta?
Mutta tosiasia on, että ihmiset jotka ovat neuvonnan ja työntilauksien varassa eivät ole turvassa energiapuulta. Päinvastoin, valtavat määrät energiapuu metsiä tulee sieltä missä metsäammattilaiset tekevät suunnitelmat.
Sahaa en uskaltanut tänään soitella nuoressa metsässä, ettei mökkiläiset pahastu. Keskityin terveyslannoitukseen rakeistetulla boorilla. Kelpo tilin siitäkin sai h/ha. Pitää alkaa tekemään metka ilmoitusta. Toiset pyöräilee ympäri kyliä ja toiset duunaa metsässä. Liikuntaa molemmat.